Työryhmä esittää lisäystä sosiaali- ja terveysalan ja vähennystä kulttuurialan koulutukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen eri alojen koulutustarjonnan
tavoitteiksi vuodelle 2016. Koulutusta lisättäisiin sosiaali- ja terveysalalla ja vähennettäisiin
erityisesti kulttuurialalla. Vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla 2020-luvulla. Tavoitteena on ollut
tasapaino eri alojen välillä tilanteessa, jossa työmarkkinoille tulevien määrä on aiempaa pienempi.
Esitys luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 13.4.
- Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Määrän
lisäksi on parannettava laatua: työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla.
Tämän varmistamiseksi opintojen jälkeinen työllistyminen aiotaan ottaa yhdeksi indikaattoriksi
mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin, Virkkunen sanoo.
Ennakoidun työvoiman tarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin noin 6 300
henkilöä vuodessa. Työryhmä on tehnyt esityksensä edesauttamaan tasapainoista työllisyyskehitystä
haastavan väestökehityksen oloissa. Ehdotuksissa tavoitellaan samanaikaisesti hyvää kansainvälistä
kilpailukykyä ja hyvinvointipalveluiden saatavuutta.
Suurinta koulutustarpeen laskua ennakoidaan tulevaisuudessa kulttuurialalle. Työryhmä
esittääkin alalle lähes 3 000 aloittajan vähennystä. Vähennyksestä 1 800 kohdistuisi ammatilliseen
peruskoulutukseen, 1 000 ammattikorkeakouluihin ja 150 yliopistoihin. Eniten olisi vähennettävä
käsi- ja taideteollisuuden ja viestinnän koulutusta.
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle esitetään pientä supistamista (100
paikkaa), tekniikan ja liikenteen alalle sekä luonnonvara- ja ympäristöalalle kumpaankin muutaman
sadan paikan vähennystä. Luonnontieteiden alalla paikkoja esitetään vähennettäväksi 1 150
aloittajalla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta vähennettäisiin 1 300 aloittajapaikkaa.
Kotitalous- ja puhdistuspalveluissa opiskelijamäärää pitäisi kuitenkin kasvattaa.
Työryhmän ehdotuksessa eniten tulisi lisätä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta.
Näistä noin 1 000 paikkaa kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen. Taustalla on
terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden työntekijätarpeen ennustettu kasvu 2010-2020
-luvuilla.
Tuleva hallitus ottaa kantaa koulutustarjonnan tavoitteisiin päättäessään koulutuksen ja
tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta joulukuussa.
- - -
Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle
2016
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16
- Työryhmän taustaksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus laati kaksi skenaariota toimialojen kehityksestä. Opetushallitus laati niiden pohjalta ammattirakenne-ennusteet ja koulutustarve-ennusteet tuleville vuosille.
- Nuorisoikäluokat eivät tulevaisuudessa riitä täyttämään työvoiman poistumaa. Työvoimatarpeen ja nuorisoikäluokkien välinen erotus on keskimäärin 6 300 henkilöä vuodessa.
- Teollisuuden osuus kansantalouden kokonaisuudesta kasvaa. Vuonna 2025 sen osuus on ennusteiden mukaan kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2005. Siitä huolimatta teollisuuden ennakoitu työvoiman tarve on aiempaa pienempää.
Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (OKM), puh. 09 160 77098
Koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2016 pohtinut työryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle keskiviikkona 13.4.2011.