Opetusministeri Virkkusen mukaan työryhmän ehdotukset muodostavat hyvän lähtökohdan lukiokoulutuksen kehittämiselle.

- Lukion vetovoimaisuuden ja laadun varmistaminen koko maassa sekä lukion roolin vahvistaminen korkeakouluopintoihin johtavana yleissivistävänä koulutuksena tulee ottaa seuraavien vuosien keskeiseksi kehittämisen kohteeksi, Virkkunen sanoi.

Työryhmän mukaan valtakunnallisesti tarjottavien lukion kurssien määrää tulee vähentää ja oppiaineet ryhmitellä kokonaisuuksiin. Opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen tulee lisätä, jolloin opiskelijalla olisi mahdollisuus keskittyä ja syventyä nykyistä enemmän kiinnostuksensa mukaisiin opintoihin. Työryhmä säilyttäisi lukion oppimäärän nykyisen laajuisena, mutta lisäisi valinnaisuutta.

Rakenteellisten uudistusten lisäksi työryhmä esittää olennaisia muutoksia lukiokoulutuksen sisältöön ja pedagogiikkaan. Lukiokoulutuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä tulee muuttaa oppimisen ja kokonaisuuksien hallintaa tukevien valmiuksien ja taitojen vahvistamiseksi. Kaikissa lukiossa tulee ottaa käyttöön ajanmukaiset pedagogiset työtavat ja opetusmenetelmät. Oppimisympäristöjä tulee uudistaa vastaamaan oppimisen haasteita. Pedagogisten menetelmien tunteminen ja käyttö tulee ottaa huomioon opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Työryhmä esittää että lukiolaissa säädettäisiin opiskelijan oikeudesta saada yksilöllistä opinto-ohjausta opintojen etenemisen varmistamiseksi ja jatko-opintoihin hakeutumisen joustavoittamiseksi. Lukio-opiskelijoiden tulee olla oikeus saada erityistä tukea mm. oppimisvaikeuksiin sekä tarvittavat opiskelijahuollon palvelut. Opiskelijoiden hyvinvointia tulisi parantaa lisäämällä opiskelijoiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja opetuksellista vuorovaikutteisuutta uudistamalla lukion toimintakulttuuria.

Opetuksessa ja oppimisessa tulisi lisätä merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja hyödyntää ylioppilastutkinnon suorittamisessa tieto- ja viestintäteknologiaa asteittain vuodesta 2014 alkaen. Ylioppilastutkintoa uudistettaisiin myös enemmän taitoja ja kokonaisuuksien hallintaa mittaavaksi. Osa tutkinnon kiinteistä kustannuksista siirrettäisiin valtion talousarvion menoiksi opiskelijalle aiheutuvien kustannusten pienentämiseksi.

Maahanmuuttajien edellytyksiä lukio-opintoihin parannettaisiin käynnistämällä maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava vuoden laajuinen koulutus.

Ehdotettujen muutoksen toteuttaminen edellyttää lukiokoulutuksen rahoituksen selkeää tasokorotusta.

Erityiset koulutustehtävät säilytettäisiin osana koulujärjestelmän monimuotoisuutta, mutta niiden toimivuutta ja lisäarvoa arvioitaisiin. Työryhmä katsoo, että lukiokoulutus tulee turvata alueellisena koulutuspalveluna koko maassa. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjien verkostoitumista ja rakenteellisia muutoksia. Rahoituksen korotusperusteena otetaan huomioon erilaiset olosuhdetekijät, kuten alueiden väestörakennetekijät sekä maahanmuuttajien osuus.

Työryhmän ehdotukseen sisältyy yksi lausuma.

Työryhmän ehdotuksista järjestetään lausuntokierros.

Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 09 160 77268
- opetusneuvos Heikki Blom, puh 09 160 77229
- ylitarkastaja Anna Mikander, puh. 09 160 77256

Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio