Pidemmällä aikavälillä luovuttaisiin vanhempien tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta myönnettäessä opintotukea 18–19-vuotiaille. Itsenäisesti asuvien 17-vuotiaiden opintotukea korotettaisiin, pienimmät opintorahat korotettaisiin 100 euroon kuukaudessa ja asumislisän vuokrakatto sidottaisiin indeksiin. Lisäksi toisen asteen tutkintoihin tulisi määritellä tutkintokoh­tainen enimmäistukiaika, lukuvuosien tukikuukausien määrä tulisi tarkistaa ja asumis­lisän myöntämistä joustavoittaa. Toisen asteen opintotuen tason tulisi olla kilpailukykyinen verrattuna muuhun vähimmäisturvaan, jolloin opintotuki edistäisi osaltaan työmarkkinoille kiinnittymistä ja ehkäisisi syrjäytymistä. Pidemmän aikavälin ehdotukset tulisi ottaa huo­mioon hallitusohjelmaa valmisteltaessa.

 

Toisen asteen opintotuen nykytila

 

Lukuvuonna 2008–2009 maksettiin opintotukea noin 122 000 toisen asteen opiskelijalle. Opintotuen määrä riippuu opiskelijan iästä, asumismuodosta ja perhesuhteista. Opintorahan perusmäärä vaihtelee 38 eurosta 246 euroon kuukaudessa. Lainatakauksen määrä on alle 18-vuotiaalla 160 euroa, 18-vuotta täyttäneellä 300 euroa ja ulkomailla opiskeltaessa 360 euroa kuukaudessa. Asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista. Asumislisää ei myönnetä, jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa eikä asumismenoja huomioida 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asunto on vanhem­pien omistama tai vanhemmilta vuokrattu, asumislisän enimmäismäärä on 58,87 euroa kuu­kaudessa. Opiskelija voi ansaita 660 euroa jokaista opintotukikuukautta kohden. Tuettomana kuukautena voi ansaita enintään 1 970 euroa. Jos vanhempien tulot ovat enintään 40 800 vuodessa, on opiskelijalla oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään.

 

Korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittäminen

 

Johtoryhmä laati keväällä 2010 lisäselvityksiä korkeakouluopintojen edistymisen seurannan kehittämisen osalta. Opintojen edistymisen seurannan kattavuutta tulee parantaa. Muutoksen myötä seurannan piiriin tulisi arviolta 10 000–15 000 uutta korkeakouluopiskelijaa.

 

Tukikuukausikohtaisia opintopisteitä tulee olla keskimäärin vähintään 5 arviointia edeltävänä lukuvuonna tai keskimäärin vähintään 5 opintopistettä koko opiskeluajalta ja lisäksi 2 opintopistettä tukikuukautta kohti edeltävältä lukuvuodelta. Seurannan kat­tavuuden parantamisen ja seurantakriteerien täsmennyksen jälkeen arviolta 3 000 opiskelijan tulisi nopeut­taa opintojaan, ellei opintojen hidastumiseen ole hyväksyttävää syytä.

 

Myös opintotuen määräaikaiseen jatkamiseen, tuen lakkauttamiseen ja takaisinperintään opintojen riittämättömyyden takia esitetään tarkennuksia. Muutosten tarkoituksena on ohjata opiskelijaa säännölliseen opiskeluun ja opintotuen suunnitelmallisen käyttöön. Muutokset mahdollistavat nykyistä varhaisemman puuttumisen opintojen hidastumiseen.

 

-- -- --

 

Ehdotukset perustuvat maaliskuussa 2009 asetetun opintotuen kehittämisen johtoryhmän toimeksiantoon ja hallituksen puolivälitarkastelussa asetettuun tavoitteeseen piden­tää työuria. Johtoryhmä luovutti toimeksiantoon liittyvän korkeakouluopiskelijoiden opinto­tuen kehittämistä koskevan mietinnön joulukuussa 2009.

 

Lisätietoja:

- työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Marcus Rantala, puh. 09 160 77160

- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 09 160 77034

 

Työryhmämuistiot:

pm
Opintotukityöryhmä luovuttaa muistionsa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille torstaina 5.8. klo 13.30 opetus- ja kulttuuriministeriö, vastaanottohuone Vellamo, Meritullinkatu 10, Helsinki