Yhteystiedot ja asiointi

Palaute virtuaalivirkamiehelle

Opetusministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen yhteisten linjausten syntymiseen. Virkkusen mukaan rakenteellisen kehittämisen välttämättömyys on laajasti tunnustettu, sillä nykyiset toimintarakenteet eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue suomalaisten korkeakoulujen uudistumista ja korkean laadun tavoittelua

- Suomalaista korkeakoulujärjestelmää ovat erityisesti havahduttaneet viime syksynä ilmestyneet kaksi merkittävää arviointia, jotka päätyivät samankaltaisiin huolestuttaviin johtopäätöksiin: korkeakoululaitoksemme on hajanainen, liian pirstoutunut ja heikosti kansainvälistynyt. Rakenteellista kehittämistä tarvitaankin laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi, Virkkunen sanoo.

Korkeakouluverkkoa tiivistetään innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan ja verkko säilyy alueellisesti kattavana. Periaatteena on, että kaikki opiskelijat saavat laadultaan tasavertaisen koulutuksen ja opintoja tukevat palvelut riippumatta opiskelupaikkakunnasta.

Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeiden mukaan Joka maakunnassa toimii korkeakoulu tai korkeakouluja, jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden, jossa annetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, harjoitetaan tki-toimintaa ja palvellaan alueen kehittämistarpeita. Korkeakoululaitos muodostuu edelleen duaalimallin mukaisesti yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Kaikilla korkeakouluilla tulee olla edellytykset laadukkaaseen ja kansainväliseen toimintaan. Kansainväliseen kärkeen tähtäävälle tieteelliselle tutkimukselle varmistetaan edellytykset. Alueellista innovaatiotoimintaa vahvistetaan korkeakoulujen profiloitumisella ja muodostamalla alueellisia osaamiskeskittymiä.

Rakenteellisen kehittämisen kautta vapautuvia voimavaroja kohdennetaan erityisesti opintojen tehostamiseen, opiskelija/opettajasuhteen parantamiseen, korkeakoulujen painoalojen ja profiilien vahvistamiseen, yliopistojen tieteellisen tutkimuksen, tutkimusympäristöjen sekä tutkijanuran edellytysten vahvistamiseen, ammattikorkeakoulujen opetuksen, tki-toiminnan ja aluevaikuttavuuden edellytysten parantamiseen sekä korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistamiseen.

Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tehdään määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia perustuen yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmillä tuetaan uusia korkeakoulurakenteita sekä laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista korkeakouluissa.

Opetusministeri Virkkunen käynnisti alkukesästä kaksi korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tukevaa selvitystä: Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen vetää työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää taideyliopiston muodostamista. KTL Pekka Ylä-Anttila Etlasta ja KT Hannele Salminen Kuntaliitosta puolestaan selvittävät ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausmallin uudistamista.


Lisätietoja:

- erityisavustaja Laura Rissanen, puh. (09) 160 77409, 041 540 4505
- johtaja Anita Lehikoinen, puh. (09) 160 77353, 040 518 4891

Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto (pdf) on julkaistu ministeriön verkkosivuilla:  korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen.