Lisäksi henkilökohtaisen ylimääräisen sanomalehtimieseläkkeen saivat Mauri Helenius (Helsinki), Seppo Hursti (Jääli), Marja Innanen (Klaukkala), Tarja-Maija Klemola (Helsinki), Maija Lapola (Oulu), Vesa Rantala (Mustasaari), Ritva Reinboth (Helsinki), Tuula Stenberg (Turku) ja Hannu Vierula (Helsinki). Henkilötietolain perusteella ylimääräisen sanomalehtimieseläkkeen saajien nimiä ei julkaista Internetissä ilman erillistä lupaa. Eläkkeensaajista yksi ei halua nimeään julkistettavan Internetissä.

Ylimääräinen sanomalehtimieseläke myönnetään hakemuksesta. Palkinnot ja eläkkeet myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö toimittajalautakunnan esityksestä. Toimittajalautakunta koostuu journalistijärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajista.

Palkintoperustelut

Kari Hokkanen

Kari Hokkanen on tehnyt pitkän päivätyön sanomalehti Ilkan päätoimittajana vuodesta 1980 eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 2007.

Koulutukseltaan Hokkanen on filosofian tohtori. Päätoimittajan tehtävien ohella Hokkanen on julkaissut runsaasti historiaan liittyvää tieteellistä kirjallisuutta. Hän on toiminut vuodesta 1977 aatehistorian dosenttina Jyväskylän yliopistossa.

Kari Hokkanen on ollut yhteiskunnallisesti erittäin aktiivinen. Keskustapuolueen puoluehallituksessa ja työvaliokunnassa hän oli vuosina 1982–2002. Hän on ollut myös Seinäjoen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen sekä useissa muissa luottamustehtävissä Etelä-Pohjanmaalla.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnassa hän oli vuosina 1987–1993. Päätoimittajien yhdistyksen johtokunnan jäsen hän oli vuosina 1997–2006 sekä puheenjohtajana vuosina 2006–2008.

Professorin arvo hänelle myönnettiin 1999.

Hilppa Kimpanpää

Toimittaja Hilppa Kimpanpää on tehnyt lähes 30 vuotta kestäneen työuran Yleisradiossa. Ennen pitkää uraansa radiotoimittajana Hilppa Kimpanpää työskenteli lehtitoimittajana Kymenlaaksossa ja Tampereella.

Yleisradiossa hänen kotitoimituksiaan olivat Kaakkois-Suomen alueradio, valtakunnallinen radion uutistoimitus ja radion ajankohtaistoimitus. Politiikantoimittajana hänen erikoisalaansa olivat eduskunta- ja työmarkkinapolitiikka.
Kimpanpää on tehnyt raportteja ja uutisjuttuja varsin monenlaisiin ohjelmiin: uutisiin, Päivän peiliin, Tänään iltapäivällä -ohjelmaan ja moniin muihin suosittuihin radion ajankohtaisohjelmiin. Kimpanpään toimittajantyötä ovat leimanneet pyrkimys laadukkaaseen journalismiin ja totuudellisuuteen, jota hän pitää journalismin päätehtävänä.

Politiikantoimittajana Hilppa Kimpanpään asenne haastateltaviin on ollut kriittinen, mutta samalla kuunteleva. Hän on antanut haastateltavalle tilaa ja tehnyt oleellisia kysymyksiä. Työskentelytapa on vaatinut huolellista valmistautumista ja asioiden perusteellista taustoittamista.

Radiotoimittajana Hilppa Kimpanpään tavaramerkkejä ovat olleet selkeys ja oikeakielisyys. Suomen kielen vaaliminen on ollut hänen sydäntään lähellä: hyvä kieli on hänen mukaansa kuuntelijoiden kunnioittamista, ja myös yleiskieli voi olla hyvää suomen kieltä.

Leena Nokela

Leena Nokela on suomalaisen sisustus- ja antiikkijournalismin keskeinen vaikuttaja ja uranuurtaja. Hän toimi Avotakan päätoimittajana 1981–1993 ja Antiikki-lehden, myöhemmin Glorian Antiikki, päätoimittajana 1993–2001. Hän toimii edelleen Glorian Antiikin erityisasiantuntijana ja kirjoittajana.

Leena Nokelalla on pitkä ja monipuolinen kokemus aikakauslehtityöstä eri tehtävissä. Uransa alusta alkaen hän erikoistui omimmaksi tuntemalleen sisustamisen ja esineellisen kulttuurin aihepiirille. Hän on aktiivinen kirjoittaja ja jatkoi kirjoittamista myös toimituksen johtotehtävissä ollessaan.

Nokela on ollut uranuurtaja antiikkia popularisoivan kirjoittelun alalla. Hän käynnisti Avotakan päätoimittajana ollessaan antiikin arviointitilaisuudet lukijoille toimien itse arvioijana ja luennoijana. Hän painotti lukijoiden ja lehden välistä kontaktia myös erilaisten tapahtumien kuten kulttuuripainotteisten lukijamatkojen, kurssien ja tutustumistilaisuuksien kautta. Niillä hän oli mukana oppaana ja luennoitsijana. Nokela oli pidetty antiikkikouluttaja monissa eri tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Kuopion kesäyliopistossa.

Lehtityönsä ohella Leena Nokela on kirjoittanut yhdeksän antiikkia ja vanhoja tavaroita sekä tyylihistoriaa käsittelevää kirjaa. Niistä Sisustustyylit antiikista nykyaikaan oli ensimmäinen Suomessa tästä aihealueesta julkaistu teos ja se oli 80-luvulla pitkään tietokirjojen kymmenen kärjessä -listan ykkösenä. Se on oppikirjana mm. arkkitehtiopiskelijoilla.

Nokela ideoi ja toteutti Suomen ensimmäisen antiikista, taiteesta, keräilystä ja designista kirjoittavan Antiikki - kustantajan vaihduttua Glorian Antiikki -nimisen aikakauslehden ja toimi sen päätoimittajana. Kustantajan vaihtuessa A-lehdistä Helsinki Mediaksi Nokela siirtyi tuottamaan lehteä itsenäisenä yrittäjänä vuoteen 2001 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Nokela ei suinkaan lopettanut aktiivista uraansa, vaan jatkaa edelleen Glorian Antiikin erikoisasiantuntijana ja ahkerana kirjoittajana.

Tänä vuonna hän tulee olleeksi toimittajana 50 vuotta ja työ jatkuu. Leena Nokela on kirjoittajana edistänyt antiikin ja designin tuntemusta sekä painottanut oman kansallisen kulttuuriperintömme arvostusta. Näistä ansioistaan hänelle myönnettiin Ruotsin ja Suomen kulttuurirahaston kulttuuripalkinto 2002. Hän on ollut tienraivaaja aihealueella, josta nyt on tullut monen median ja suuren yleisön mielenkiinnon kohde.

Jukka Parkkari

Sekalaisten koulu- ja työurien jälkeen Jukka Parkkari aloitti uransa Kansan Uutisissa vuonna 1971. Hän on toiminut sekä viikonvaihdesivujen vastaavana toimittajana että Viikkolehden uutispäällikkönä. Välillä hän toimi lehden kehitys- ja myyntijohtajana sekä Viikkolehden päätoimittajana ja toimituspäällikkönä. Eläkkeelle Parkkari jäi heinäkuun lopussa 2008. Sen jälkeen hän on kirjoitellut Kansan Uutisten lisäksi muun muassa Suomen Kuvalehteen.

Yhdessä Juha Ruusuvuoren kanssa kirjoitetuista huumorijännäreistä julkaistiin 1980-luvun alkuvuosina kaksi kirjaa ja vuonna 2008 vielä yksi. Taiteilija Timo Mäkelän kanssa Kansan Uutisiin tehdyistä sarjakuvista on uutta materiaalia lisäämällä tehty kaksi kirjaa. Vuonna 2006 ilmestyi "Mannerheim ja ihmissyöjätiikeri" ja "Manu, Mara, Tarja ja Mä..." vuonna 2009.

Jukka Parkkarille on myönnetty neljä kunniamerkkiä, joiden joukossa sotilasansiomitali ja vapaudenristi. Hän on käynyt kaikki mahdolliset maanpuolustuskurssit sekä lukuisia tiedotusalan kertausharjoituksia. Lähes 20 vuotta hän oli pääesikunnan sodan ajan tiedotusosastossa.

-- -- --

Lisätietoja: - kulttuuriasiainneuvos Kristina Hautala-Kajos, puh. 09 160 77218

pm