Etusivu Tiedotteet OECD:n vertailuraportti: Suomalaiset kouluttautuvat entistä enemmän

OECD:n vertailuraportti: Suomalaiset kouluttautuvat entistä enemmän

08-09-2009

OECD julkaisi vuosittaisen kansainvälisen koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastojulkaisunsa Education at a Glance. Sen tiedot koskevat pääosin vuotta 2007, mutta samalla runsaasti kehitystrendejä kuvaavaa tietoa kymmenen vuoden ajalta.

 Suomalaiset hankkivat paljon koulutusta

Yhä harvemmat työikäiset ovat Suomessa vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Osuus pienenee edelleen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Vuonna 1997 noin kolmasosa 25-64 –vuotiaista oli vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, mutta kymmenen vuotta myöhemmin osuus on pudonnut alle 20 prosentin. OECD-maiden keskiarvo pieneni samana ajanjaksona 37 prosentista 30 prosenttiin.

20-vuotta täyttäneet suomalaiset osallistuvat koulutukseen selvästi enemmän kuin OECD-maiden nuoret keskimäärin. 20-29 –vuotiaista 43 prosenttia on joko kokopäivä- tai osa-aikaopiskelijoita - OECD-maissa keskimäärin vain joka neljäs opiskelee. Koulutukseen osallistuminen on kansakunnan osaamisvarannon kannalta hyvä asia, mutta samalla se tarkoittaa työmarkkinoille siirtymisen hidastumista.

Vuosina 1995-2007 koulutukseen osallistumisaste kasvoi OECD-maissa 20-29-vuotiaiden ikäluokassa 7 prosenttiyksikköä, Suomessa 15 prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 ikäryhmän osallistumisaste Suomessa (43 prosenttia) oli OECD-maiden korkein. OECD-maissa koulutukseen osallistui 20-29 –vuotiaista keskimäärin neljäsosa. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tästä ikäryhmästä oli koulutuksessa OECD:n keskiarvoa pienempi määrä nuoria, samoin 15-19 –vuotiaiden koulutukseen osallistumisaste jäi alle OECD-keskiarvon. Luvut kertovat näiden maiden koulutusjärjestelmien valikoivuudesta.

Belgiassa, Puolassa, Irlannissa ja Tšekin tasavallassa 90 prosenttia tai enemmän 15-19 –v uotiaista oli koulutuksessa. Suomessa 88 prosenttia 15-19 –vuotiaista oli koulutuksessa. Suomessa ikäryhmän koulutukseen osallistuvien osuutta pienentää se, että 19-vuotiaita miehiä on varusmiespalveluksessa ja toisen asteen tutkinnon suorittaneista jotkut viettävät välivuotta tai eivät heti sijoitu jatko-opintoihin.

Raportin tietojen perusteella Suomella on kaksi koulutusjärjestelmän haastetta. Yhtäältä on alle 20-vuotiaita, joilla on riski syrjäytyä koulutusta vaille jäämisen takia, toisaalta 20-29 –vuotiaat siirtyvät työelämään muiden maiden nuoria myöhemmin.

Samaan aikaan, kun Suomessa ikäryhmässä 20-29 –vuotiaat koulutukseen osallistumisaste on korkea, on 20-24 –vuotiaista miehistä (8,3 %) OECD:n keskimääräistä (7,3 %) suurempi osuus koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä. Tämä heijastelee sekä toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymisen viivettä että toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työhön sijoittumisen kitkaa.

Korkeakoulumaksuissa on maiden välillä suuria eroja

Raportissa vertailtiin OECD-maiden korkeakouluopiskelijoiden maksamia opetusmaksuja. Lukuvuotta 2006-2007 koskevassa vertailussa olivat mukana useimmista maista vain julkiset oppilaitokset. Korkeimmillaan lukukausimaksut olivat keskimäärin yli 3 900 euroa Yhdysvalloissa (yksityisissä korkeakouluissa noin 14 300 euroa). Japanissa, Koreassa ja Iso-Britanniassa julkisten korkeakoulujen lukukausimaksut olivat 3 000 euron luokkaa, mutta näissä maissa yli 2/3 korkeakouluopiskelijoista oli yksityisissä oppilaitoksissa. Useissa Euroopan maissa ei ole lukukausimaksuja julkisissa korkeakouluissa. Näitä maita Suomen lisäksi olivat mm. Irlanti, Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. Ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään myös eri tavoin maksuja eri maissa. Suurimmassa osassa maita ulkomaalaisilta peritään korkeampia lukumaksuja kuin oman maan kansalaisilta. Suomessa opetuksen maksuttomuus koskee kaikkia.

Monissa alhaisten lukukausimaksujen tai maksuttoman opetuksen maissa keskustellaan siitä, motivoisivatko korkeammat maksut opiskelijoita saattamaan opintonsa nopeammin päätökseen. Raportin tietojen perusteella ei voida osoittaa riippuvuutta maksujen ja opintojen loppuun suorittamisen välillä.

Yhä useammat opiskelevat ulkomailla

OECD:n ja Unescon tietojen pohjalta on arvioitu pitkän aikavälin kehitystä muualla kuin kotimaassaan opiskelevien määrissä. Vuonna 1975 koko maailmassa oli 800 000 korkea-asteen opiskelijaa, jotka opiskelivat kotimaansa ulkopuolella. Luku oli vuonna 2007 jo kolme miljoonaa. Näistä 2,5 miljoonaa opiskeli jossakin OECD-maassa. Yhdysvalloissa opiskeli eniten ulkomaalaisia opiskelijoita, viidesosa kaikista muissa maissa opiskelleista. Seuraavaksi eniten opiskelijoita sijoittui Iso-Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan.

Uusi-Seelanti ja Australia vastaanottivat vuonna 2007 suhteellisesti eniten ulkomaalaisia opiskelijoita, heitä oli reilusti yli 20 prosenttia korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoista. Suomessa osuus oli 3 prosenttia, mutta toisaalta vuosina 2000-2007 ulkomaalaisten korkea-asteen opiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Perinteisesti suosituissa korkeakouluopiskelijoiden kohdemaissa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Sveitsissä kasvu oli selvästi lievempää.

Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Sveitsissä ulkomaalaisten tutkijakoulutuksessa olevien osuus oli vuonna 2007 yli 40 prosenttia. Suomessa tutkijakoulutuksessa olevista 8 prosenttia oli ulkomaalaisia.

Suomalaisten opiskelijoiden suosituin kohdemaa oli Ruotsi, melkein 40 prosenttia ulkomailla opiskelevista opiskeli siellä. Seuraavaksi suosituimpia olivat Iso-Britannia (18 %), Saksa (9 %), Yhdysvallat (6 %) ja Viro (5 %). Suomi puolestaan oli merkittävä kohdemaa virolaisopiskelijoille. Ulkomailla opiskelevista virolaisista 14 prosenttia opiskeli Suomessa. Muita maita, joista Suomeen lähdettiin opiskelemaan yli yhden prosentin osuudella olivat Ruotsi (4 %), Venäjä (2,3 %) ja Unkari (1,3 %).

Luokkaopetusta Suomessa toiseksi vähiten OECD-maista

Suomalaisen peruskoululaisen tuntijaon mukainen vähimmäistuntimäärä 7-14 vuoden iässä on yhteensä alle 6 000 opetustuntia, kun OECD:n keskimääräinen opetustuntimäärä oli vuonna 2007 melkein 6 900 tuntia. Vain Virossa vähimmäistuntimäärä oli vielä pienempi. OECD-maista Italiassa opetustuntien määrä oli korkein, hiukan yli 8 000 tuntia.

Oppiaineiden tuntimäärien vertailu on kansainvälisesti vaikeaa, koska oppiaineiden nimet ja sisällöt vaihtelevat maasta toiseen. Suomessa matematiikkaa opetetaan 12-14-vuotiaille täsmälleen OECD-maiden keskiarvon verran ja vieraita kieliä vain hiukan enemmän kuin keskimäärin. Matematiikan opetuksen suhteellisessa määrässä on vähäisiä eroja maiden välillä, kielissä vaihtelua on enemmän. Kun Australiassa 4 prosenttia ja Irlannissa 7 prosenttia pakollisista oppitunneista on kielten opetusta, niin Luxemburgissa 20 prosenttia tunneista on suunnattu kieliin. Suomessa osuus on 14 prosenttia.

Perusopetuksen 1-6 luokkien keskimääräinen luokkakoko oli Suomessa 19,8 oppilasta, kun OECD:n keskiarvo oli 21,4 oppilasta. OECD-maiden vaihteluväli oli Luxemburgin 15,8 oppilaasta Etelä-Korean 31 oppilaaseen. Suomen perusopetuksen ylempien luokkien keskimääräinen luokkakoko 20,1 sijoittui myös pienimpien luokkakokojen maiden joukkoon. Islannissa olivat pienimmät luokat, keskimäärin 19,8 oppilasta ja Etelä-Koreassa suurimmat, 35,6 oppilasta.
_ _ _

Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 040 348 7124
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77098
- www.oecd.org


Julkaisua Education at a Glance 2009 (ISBN 978-92-64-02475-5) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: anita.geitel@suomalainenkk.fi, puh. (09) 852 7907.

Etusivu Tiedotteet OECD:n vertailuraportti: Suomalaiset kouluttautuvat entistä enemmän