Tutkintojen vertailtavuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä parannetaan kansallisella viitekehyksellä
Opetusministeriön työryhmä esittää tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen
luomista eri tutkinnoille. Viitekehyksen avulla pyritään helpottamaan tutkintojen kansallista ja
kansainvälistä vertailtavuutta, parantamaan tutkintojärjestelmän selkeyttä sekä yhtenäistämään ja
lisäämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri
Henna Virkkuselle torstaina.
- Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys ei ole pelkkä tekninen työkalu
tutkintojen luokittelua varten. Kansallisen viitekehyksen avulla voidaan edistää oppijoiden ja
työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa ja kotimaassa oppilaitoksesta tai työpaikasta toiseen,
Virkkunen toteaa.
Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen European
Qualifications Framework -viitekehyksen (EQF) pohjalle. Viitekehyksessä on kahdeksan tasoa, jotka
kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon saakka.
Työryhmä esittää, että tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (esim. lisensiaatin
tutkinto ja tohtorin tutkinto) sijoittuvat tasolle 8. Ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät
ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot
tasolle 6.
Ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sijoittuvat tasolle 4,
erikoisammattitutkinnot tasolle 5. Ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä sijoittuvat samalle
vaativuustasolle kuin ammatilliset perustutkinnot (taso 4). Perusopetuksen oppimäärän tuottama
osaaminen sijoittuu työryhmän mukaan tasolle 2. Muiden hallinnonalojen tutkinnot, jotka vastaavat
osaamisvaatimuksiltaan ammatillisia perustutkintoja tai ammattitutkintoja, sijoittuvat tasolle 4.
Erikoisammattitutkintoja vastaavat muiden hallinnonalojen tutkinnot sijoittuvat puolestaan tasolle
5.
Työryhmä ehdottaa myös, että viitekehyksestä säädettäisiin lailla, johon koottaisiin
tutkintojen ja oppimäärien kokonaisuus eri säädöksistä. Lakiin tulisi koota myös
korkeakoulutettujen erityispätevyydet.
Vuoteen 2012 mennessä jokaiseen tutkintotodistukseen, todistukseen ja
Europass-asiakirjaan tulee sisällyttää todistuksissa nyt olevien tietojen lisäksi maininta
kyseisen tutkinnon EQF-tasosta.
- Kansallista viitekehystä tulee edelleen kehittää tutkintojen viitekehyksestä osaamisen
viitekehyksen suuntaan. Työelämässä tarvitaan paljon osaamista, jota ei ole tarkoituksenmukaista
todentaa tutkinnolla. On tärkeää, että tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevat eri
hallinnonalojen laajat osaamiskokonaisuudet saadaan kansallisen viitekehyksen kautta näkyviksi,
Virkkunen sanoo.
Lisätietoja:
- johtaja Hannu Sirén, puh. (09) 1607 7239
- opetusneuvos Seija Rasku, puh. (09) 1607 6963
Työryhmämuistio











