Etusivu
Tiedotteet
Työryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamista
Työryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamista
tiedote
10-03-2009
Opetusministeriön valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksen vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaksi
vuosille 2009-2012. Esitys luovutettiin opetusministeri
Henna Virkkuselle tiistaina.
- Vapaa sivistystyö tarjoaa vuosittain lähes miljoonalle suomalaiselle yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opinnot lisäävät paitsi osaamista myös hyvinvointia, itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista pääomaa, sanoo opetusministeri Virkkunen.
Valmisteluryhmä esittää, että vapaan sivistystyön lainsäädäntö uudistettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin nykyistä enemmän kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Lainsäädännössä tulisi nykyistä selkeämmin määritellä vapaan sivistystyön asema ja eri oppilaitosmuotojen tehtävät aikuisoppilaitoksina sekä lasten ja nuorten koulutusta antavina oppilaitoksina elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Lakiin tulisi myös lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä koskeva velvoite. Lakiesitys vapaasta sivistystyöstä annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2009.
- Nyt julkaistut kehittämisehdotukset tukevat erinomaisesti viime viikolla julkistetun ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän ehdotusta ja avaavat varmasti aktiivisen keskustelun jatkotoimenpiteistä. Ehdotukset lähetetäänkin pian lausunnoille, Virkkunen toteaa.
Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän perusta olisi esityksen mukaan jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Järjestelmä uudistettaisiin asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta muodostuvaksi. Perusrahoitus muodostaisi pääosan rahoituksesta, laatu- ja kehittämisrahoituksen osuus olisi enintään 15 prosenttia.
Perusrahoituksen määräytymisperusteita uudistetaan niin, että ne nykyistä paremmin pystyvät ottamaan huomioon vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuuden sekä haastavien kohderyhmien - esimerkiksi vammaisten - erityiskustannukset. Kansalaisopistojen rahoituksessa esitetään siirryttäväksi asteittain yhteen yksikköhintaan. Laatu- ja kehittämisrahoituksella tuetaan kasvavien koulutustehtävien hoitoa ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.
Raportti sisältää lisäksi ehdotuksia vapaan sivistystyön rakenteellisista uudistuksista, joilla tuettaisiin toiminnan edellytyksiä vastata 2010-luvun laajeneviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on, että vapaan sivistystyön oppilaitosten alueellista yhteistyötä tulisi lisätä sekä oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten kesken että ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen suuntaan. Valmisteluryhmä ehdottaa, että rakenteellisen kehittämisen ohjelma toteutetaan vuosina 2009-2012 yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa.
Valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että osana kehittämisohjelmaa valmistellaan suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisen edellyttämästä pedagogisesta kehittämisestä. Ohjelmaan sisältyy ehdotuksia opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen tehostamisesta sekä näyttötutkintotoiminnan ja opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönotosta.
Valmisteluryhmä esittää, että valtion talousarviossa huomioitaisiin vuodesta 2010 lähtien lisävoimavarat uuden rahoitusmallin käyttöönoton sekä ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelman toimeenpanon tukemiseen.
-------
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on tällä hetkellä 339: kansalaisopistoja 206, kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, liikunnan koulutuskeskuksia (urheiluopistoja) 14 ja opintokeskuksia 11. Valtio rahoittaa vapaan sivistystyön toimintaa vuonna 2009 noin 181,5 miljoonalla eurolla. Opintoseteliavustuksilla on lisätty oppilaitosten mahdollisuuksia jättää perimättä tai alentaa niiden kohderyhmien opintomaksuja, joiden osallistumista halutaan tukea (esim. maahanmuuttajat, työttömät, eläkeläiset, erityistä tukea tarvitsevat).
Lisätietoja:
- johtaja Marita Savola (opetusministeriö), puh. (09) 160 77315
- ylitarkastaja Kirsi Lähde (opetusministeriö), puh. (09) 160 77417
Loppuraportti
- Vapaa sivistystyö tarjoaa vuosittain lähes miljoonalle suomalaiselle yleissivistäviä, harrastustavoitteisia ja yhteiskunnallisia opintoja. Opinnot lisäävät paitsi osaamista myös hyvinvointia, itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista pääomaa, sanoo opetusministeri Virkkunen.
Valmisteluryhmä esittää, että vapaan sivistystyön lainsäädäntö uudistettaisiin siten, että siinä huomioitaisiin nykyistä enemmän kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Lainsäädännössä tulisi nykyistä selkeämmin määritellä vapaan sivistystyön asema ja eri oppilaitosmuotojen tehtävät aikuisoppilaitoksina sekä lasten ja nuorten koulutusta antavina oppilaitoksina elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Lakiin tulisi myös lisätä oppilaitosten välistä yhteistyötä koskeva velvoite. Lakiesitys vapaasta sivistystyöstä annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2009.
- Nyt julkaistut kehittämisehdotukset tukevat erinomaisesti viime viikolla julkistetun ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta pohtineen työryhmän ehdotusta ja avaavat varmasti aktiivisen keskustelun jatkotoimenpiteistä. Ehdotukset lähetetäänkin pian lausunnoille, Virkkunen toteaa.
Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän perusta olisi esityksen mukaan jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Järjestelmä uudistettaisiin asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta muodostuvaksi. Perusrahoitus muodostaisi pääosan rahoituksesta, laatu- ja kehittämisrahoituksen osuus olisi enintään 15 prosenttia.
Perusrahoituksen määräytymisperusteita uudistetaan niin, että ne nykyistä paremmin pystyvät ottamaan huomioon vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuuden sekä haastavien kohderyhmien - esimerkiksi vammaisten - erityiskustannukset. Kansalaisopistojen rahoituksessa esitetään siirryttäväksi asteittain yhteen yksikköhintaan. Laatu- ja kehittämisrahoituksella tuetaan kasvavien koulutustehtävien hoitoa ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.
Raportti sisältää lisäksi ehdotuksia vapaan sivistystyön rakenteellisista uudistuksista, joilla tuettaisiin toiminnan edellytyksiä vastata 2010-luvun laajeneviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä. Lähtökohtana on, että vapaan sivistystyön oppilaitosten alueellista yhteistyötä tulisi lisätä sekä oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten kesken että ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen suuntaan. Valmisteluryhmä ehdottaa, että rakenteellisen kehittämisen ohjelma toteutetaan vuosina 2009-2012 yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa.
Valmisteluryhmä pitää tärkeänä, että osana kehittämisohjelmaa valmistellaan suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämisen edellyttämästä pedagogisesta kehittämisestä. Ohjelmaan sisältyy ehdotuksia opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen tehostamisesta sekä näyttötutkintotoiminnan ja opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönotosta.
Valmisteluryhmä esittää, että valtion talousarviossa huomioitaisiin vuodesta 2010 lähtien lisävoimavarat uuden rahoitusmallin käyttöönoton sekä ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelman toimeenpanon tukemiseen.
-------
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on tällä hetkellä 339: kansalaisopistoja 206, kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, liikunnan koulutuskeskuksia (urheiluopistoja) 14 ja opintokeskuksia 11. Valtio rahoittaa vapaan sivistystyön toimintaa vuonna 2009 noin 181,5 miljoonalla eurolla. Opintoseteliavustuksilla on lisätty oppilaitosten mahdollisuuksia jättää perimättä tai alentaa niiden kohderyhmien opintomaksuja, joiden osallistumista halutaan tukea (esim. maahanmuuttajat, työttömät, eläkeläiset, erityistä tukea tarvitsevat).
Lisätietoja:
- johtaja Marita Savola (opetusministeriö), puh. (09) 160 77315
- ylitarkastaja Kirsi Lähde (opetusministeriö), puh. (09) 160 77417
Loppuraportti
Etusivu
Tiedotteet
Työryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamista