Yhteystiedot ja asiointi

Palaute virtuaalivirkamiehelle

Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi 20.1.2009 yliopistouudistuksen sisällöstä päättämällä hallituksen esitykseksestä uudeksi yliopistolaiksi. Uuden yliopistolain tarkoituksena on lisätä yliopistojen autonomiaa ja tehdä niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä. Esityksen mukaan nykyisin valtion tilivirastoina toimivista yliopistoista tulisi itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Uudella yliopistolailla säädettäisiin yliopistojen hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä seikoista.

Valtio takaa kaikkien yliopistojen riittävän perusrahoituksen. Uudessa oikeushenkilömuodossa toimivat yliopistot saavat rahoitusta valtion lisäksi yliopiston liike-toiminnasta, lahjoituksista ja mahdollisista pääomatuloista. Yliopistojen valtion rahoituksen kehitys sidotaan kustannustason nousuun.

Yliopistojen päätehtävät ovat jatkossakin tutkimus ja siihen perustuva opetus. Yliopistojen tulee toiminnallaan edistää elinikäistä oppimista. Yliopistoilla olisi edelleen perustuslaissa turvattu itsehallinto. Valtiovallan korkeakoulu- ja tiedepoliittinen ohjaus turvattaisiin. Yliopistot hoitaisivat jatkossakin julkista tehtävää. Yliopistojen tehtävistä ja koulutusvastuusta ja tutkinnonanto-oikeuksista säädetään jatkossakin laissa ja asetuksissa.

Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyisivät yhdeksi yliopistoksi. Lisäksi Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyisivät Itä-Suomen yliopistoksi. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistettäisiin säätiölain mukaiseen Aalto-yliopistoon. Myös Tampereen teknillinen yliopisto muuttuisi säätiömuotoiseksi.

Yliopistojen hallintoa ja johtamista uudistetaan ja vahvistetaan siten, että yliopistot pystyvät vastaamaan nykyistä itsenäisemmin ja paremmin uuden taloudellisen aseman tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rehtorin asemaa ja yliopiston omaa akateemista päätöksentekoa vahvistetaan Esityksen mukaan puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolisia. Yliopistokollegio valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa vahvistetaan korkeakouluyhteisön sisäistä päätöksentekoa.

Virkasuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi. Henkilöstön asema turvataan siirtymävaiheessa. Uusiin yliopistoihin siirryttäessä nykyisten yliopistojen palveluksessa olevat ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt pysyvät valtion eläkejärjestelmän piirissä niin kauan kuin he ovat työsuhteessa yliopistoon. Muu henkilöstö siirtyisi yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin.

Yliopistouudistuksella ei ole tarkoitus muuttaa opiskelijoiden asemaa yliopistossa. Ylioppilaskunnat olisivat edelleen yliopistolaissa säädettyjä julkisoikeudellisia yhteisöjä. Ylioppilaskuntaan kuuluisivat edelleen kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.

Vastuu opiskelijavalinnoista säilyy jatkossakin yliopistoilla. Valintajärjestelmän yksinkertaistamiseksi valtakunnallinen yhteishakujärjestelmä toteutetaan myös yliopistoissa. Yhteishakuun siirtymisen yhteydessä tarkennetaan myös niin sanotun yhden opiskelupaikan säännöstä. Esityksen mukaan opiskelijalla olisi oikeus ottaa vastaan vain yksi yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluva korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikka samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Ehdotuksen mukaan korkeakoulututkintoon johtava opetus säilyy maksuttomana. Tämän lisäksi käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu yliopistojen stipendijärjestelmä.

Yliopistoilla tulee olla riittävä maksuvalmius, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus, kun valtio ei enää jatkossa ole vakavaraisuuden takaaja. Yliopistojen pääomittamiseen voidaan käyttää suoria rahasiirtoja valtion omaisuuden myyntituloista ja yliopistojen hallussa olevaa valtion omaisuutta. Lisäksi yliopistojen omistukseen voidaan siirtää valtion osakeomistuksia. Yliopistojen vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi on tarkoitus yhtiöittää valtion omistamat Senaatti-kiinteistöjen yliopistokiinteistöt kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön, joista yliopistot omistaisivat on 2/3 ja valtio 1/3.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee yliopistolakiesitystä helmikuun alussa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle helmikuun puolen välin jälkeen. Tavoitteena on, että uusi yliopistolaki tulisi voimaan 1.8.2009 ja uudet yliopistot aloittaisivat toimintansa 1.1.2010.

Lisätietoja:

– erityisavustaja Laura Rissanen, puh. (09) 160 77409, 041 540 4505
– johtaja Anita Lehikoinen, puh. (09) 160 77353, 040 518 4891

Uuden yliopistolain valmistelu aloitettiin keväällä 2007. Uudistusta on valmisteltu tiiviisti yhteistyössä yliopistojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Laaja avoin lausuntokierros syksyllä 2008 tuotti 160 lausuntoa. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi toimintaedellytyksiä ja rahoitusta vuoden 2008 kuluessa.

Yliopistokiinteistöjen tulevaisuudesta ratkaisu, tiedote 18.11.2008:

Opetusministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta uudeksi yliopistolaiksi 15.10. mennessä, tiedote 15.8.2008:

Hallitus päätti yliopistojen toimintaedellytysten parantamisesta ja maksuvalmiuden turvaamisesta, tiedote 17.6.2008:

Työryhmä selvittämään yliopistokiinteistöjen asemaa, tiedote 13.5.2008:

Valtio linjasi yliopistojen pääomittamisen periaatteita, tiedote 11.4.2008:

Yliopistolain uudistusta valmistellaan, tiedote 7.6.2007:

Lausuntoyhteenveto (pdf)