Ylimääräinen sanomalehtimieseläke on vajaat 1000 euroa kuukaudessa, ja se on verollista tuloa. Eläkkeet myönnetään hakemuksesta. Tänä vuonna hakemuksia oli 149. Palkinnot ja eläkkeet myöntää opetusministeriö toimittajalautakunnan esityksestä. Toimittajalautakunta koostuu journalistijärjestöjen ja opetusministeriön edustajista.

Palkintoperustelut

Jan-Anders Ekström har gjort ett gediget och långt livsverk i journalistikens tjänst. Som politisk reporter på Hufvudstadsbladet i nästan fyra decennier gjorde han sig känd som en välinsatt och mångsidig journalist med en fast övertygelse om att alla parter i de politiska skeendena bör höras och att fakta till sist bär fram. Rättesnöret i hans journalistik har varit tillförlitlighet och balans som en förutsättning för läsarnas förtroende.

Som reporter har Ekström aldrig gjort väsen av sig själv utan låtit sina källor tala. Bland sina kolleger har han rönt djup uppskattning för sitt stora kunnande och för sin förmåga att också dela med sig av sin kunskap. Jan-Anders Ekström fungerade i årtionden också som korrespondent för stora skandinaviska tidningar som Svenska Dagbladet och Aftenposten. Han är en sann nordist men intresset för världen runt om kring sträcker sig längre än så.

Jan-Anders Ekström har varit en betydelsefull påverkare när det har gällt att bygga upp samarbetet mellan finländska journalister och organisationer som på ett internationellt plan tillvaratar journalisternas intressen. Speciellt på ett nordiskt plan har Ekströms insatser för att stärka samarbetet mellan journalisterna varit betydelsefull. På 1980- och 1990-talet var Ekström ordförande för Finlands Journalistförbunds utrikesutskott under en tid då de internationella organisationskontakterna var intimt förbundna med den ideologiska brytningen i Europa. Också i turbulenta perioder var Ekströms lugna och eftersinnande inställning en bidragande faktor till att Finlands Journalistförbunds position och uppskattning stärktes och fördjupades i det internationella samarbetet.

Raila Kinnunen (s. 1947) aloitti toimittajan työnsä Hopeapeilissä (1966-1971). Sen jälkeen hän työskenteli freelancerina ja Eevassa (1972-1974). 15.3.1974 alkaen hän on työskennellyt Apu-lehdessä. Raila Kinnunen on pitkän uransa aikana edistänyt merkittävästi vastuullisen viihdejournalismin syntymistä Suomessa. Toimittajana Kinnunen on harvinaisen monipuolinen ja taitava. Hän hallitsee yhtä lailla niin henkilöjuttujen kuin reportaasien tekniikat ja tarttuu mielellään myös ajankohtaisiin uutisaiheisiin. Hän haastattelee yhtä lailla politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöt kuin kansainväliset filmitähdet. Kielitaitoinen Kinnunen liikkuu kuin kala vedessä niin kuninkaallisten kuin formulakisojen maailmoissa. Hänellä on erinomainen verkosto, josta hän pitää aktiivisesti huolta. Tämä tapa on hyvän, pitkäkestoisen aikakauslehtityöskentelyn ehdoton edellytys.

Raila Kinnusen pitkä kokemus näkyy hänen jutuissaan hiljaisena tietona. Hän antaa aina estradin haastateltavalle, mutta kulkee itse rinnalla. Siitä syntyy syvä kohtaaminen, jossa tarina kerrotaan kuitenkin aina lukijalle. Kirjoittajana Kinnunen leikkii kielellä ja uskaltaa luoda sitä myös itse.

Toimittajan työnsä ohella Raila Kinnunen on kirjoittanut kolme elämäkertaa: Esko Salminen, Elämä Eskona, (WSOY, 1997), Kirka Babizin, Enimmäkseen Kirkasta, (WSOY, 1999), Kyllikki Forssell, Suurella näyttämöllä, (WSOY, 2007). Myös kirjoistaan hän on saanut myönteistä huomiota.

Eva Polttila on tehnyt jo lähes 39 vuoden toimittajanuran – ja koko ajan Yleisradiossa. Polttilaa on kuultu ja nähty Uudenmaan alueen, Radiouutisten, A-studion ja TV-uutisten toimittajana, toimitussihteerinä ja juontajana.

Polttilan toimittajan olemusta kuvaa hyvin sanapari ”nöyrä ja rohkea”. Hän on nöyrä jokaisen työtehtävän ja uuden tiedon edessä. Hän tekee työnsä aina perusteellisesti ja huolellisesti, oli sitten kyse muutaman minuutin sähkeuutislähetyksestä tai vaali-illan juontamisesta. Samalla hän on rohkea – haastattelee pelkäämättömästi ja itsenäisesti vallanpitäjiä, luottaa osaamiseensa ja tietoihinsa.

Eva Polttilalla on poikkeuksellinen esiintymiskarisma. Se rakentuu asian hallinnalle ja osaamiselle. Polttila ei pyri työntämään itseään esiin tai rakentamaan roolia. Yleisö tunnistaa ja arvostaa tätä aitoutta ja asiallista tyylikkyyttä, joka leimaa kaikkea hänen työtään. Työyhteisössä Eva Polttila on aina utelias, uusista asioista innostuva ja puhelias kollega, joka uskaltaa myös puolustaa vankasti mielipiteitään.

Dennis Rundt (f. 1947) är en person som länge har varit verksam som journalist. Utöver detta är han också en vetenskapsman och en skapande författare. Sitt livsverk har han utfört på den mest betydelsefulla svenskspråkiga landskapstidningen Vasabladets redaktion. Han började som redaktör år 1973 efter det att han hade avlagt magisterexamen. Han har tjänstgjort på alla nivåer inom redaktionen: han var artikelredaktör 1975-80, redaktionschef 1980-92, chefredaktör 1992-97, och andra redaktör 1998-2002. År 2002 tillträdde han posten som ansvarig chefredaktör en andra gång.

I bredd med det krävande arbetet som redaktör har chefredaktör Dennis Rundt satsat på att utveckla journalisternas arbete. Han var ordförande för Svensk Presstjänsts styrelse 1980-1992. 1992-2006 tillhörde han styrelsen för Chefredaktörernas förening, först i egenskap av viceordförande för styrelsen 1992-2002 och sedan som styrelsens ordförande 2002-2006. Från år 1996 har han tillhört Åbo Akademis samhällsdelegation.

Dennis Rundt doktorerade år 1992 med en undersökning om Munsalaradikalismen, En studie i politisk mobilisering och etablering. Före det hade han år 1976 tillsammans med Ingmar Kommonen publicerat en kärnkraftskritisk studie Finlands kärnkraft.

Dennis Rundt är också en framträdande finlandssvensk skönlitterär författare, som på svenska har gett ut en romantrilogi som utspelar sig i Österbotten. De enskilda delarna i trilogin är Sterbhuset (1996), Korthuset (2000) och Glädjehuset (2003).

Chefredaktör Rundts arbete som journalist, samhällelig påverkare, forskare och skönlitterär författare har varit osedvanligt omfattande. Han har gjort sig känd som en självständig journalist, en modig ställningstagare och som en fördomsfri utvecklare av det redaktionella arbetet. 

-- -- --

Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Kristina Hautala-Kajos, puh. (09) 160 77218
- johtaja Rauno Anttila, puh. (09) 160 77470

pe
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin jakaa valtion journalistipalkinnot perjantaina 6.6.2008 kello 10.00 valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, Eteläesplanadi 6, Helsinki