Suunnitteluryhmän arvio on, että Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu muodostavat kokonaisuuden, jossa edustettuna olevien tutkimusalojen merkitys Suomen kilpailukyvyn kehitykselle on aivan keskeinen. Suunnitteluryhmä esittääkin vahvoja toimenpiteitä, jotta tarjolla olevat mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää tehokkaasti ja tiiviillä aikataululla. Nämä merkitsevät edellä mainittujen, omilla aloillaan Suomen arvostetuimpiin kuuluvien yliopistojen yhdistämistä uudeksi teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan yliopistoksi, joka pystyy kilpailemaan kansainvälisellä tasolla sekä huippututkijoista että lahjakkaimmista opiskelijoista.

Vahvan ja rakenteellisesti uudenlaisen yliopiston perustaminen on mittaluokaltaan kansallinen hanke, jonka hyödyt lankeavat koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Yliopiston kansainvälinen kilpailukyky huipputason tutkimuksessa ja opetuksessa edellyttää riittäviä voimavaroja, strategista uudistumista tukevaa johtamisjärjestelmää, itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa sekä oppimis- ja opiskelijakeskeistä kulttuuria opetuksessa ja tutkijankoulutuksessa.

Suunnitteluryhmän ehdotukset ovat seuraavat:
• uusi yliopisto muodostetaan liikkeellelähtövaiheessa kolmesta korkeakoulusta (School): Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu
• yliopiston yksikkörakenne ja oppiainetason ratkaisut tarkennetaan sen mukaan, miten yliopisto omalla strategiallaan suuntautuu eri aloille ja millaisia valtakunnallisia päätöksiä tehdään korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä
• yliopiston nimi päätetään jatkovalmistelun aikana
• yliopiston oikeushenkilömuoto on yksityisoikeudellinen säätiö, jonka peruspääomaan valtio sijoittaa vuoteen 2012 mennessä 500 miljoonaa euroa sekä elinkeinoelämä ja muut yksityiset lahjoittajat vähintään 200 miljoonaa euroa
• yliopiston toiminta rahoitetaan valtionavustuksella, kilpaillulla tutkimusrahoituksella, koulutuspalveluilla, säätiön pääoman tuotoilla sekä lahjoituksilla peruspääomaan ja erityyppisiin nimikkorahastoihin
• yliopiston rahoitusperustaa vahvistetaan olennaisesti: toimintaan käytettävissä olevat varat kaksinkertaistetaan vuoteen 2012 mennessä (vuoden 2007 171 miljoonasta 342 miljoonaan euroon) myöntämällä yliopistolle valtionavustusta
• yliopiston strateginen johto muodostuu säätiön hallituksesta ja sen valitsemasta, laajoin valtuuksin toimivasta rehtorista (President)
• säätiön ylin päättävä elin on yliopiston ulkopuolisista jäsenistä muodostettu korkeatasoinen hallitus, jossa on ainakin valtion, tiedeyhteisön, elinkeinoelämän ja alumnikunnan valitsemia edustajia
• kutakin korkeakoulua johtaa dekaani (Dean), jonka yliopiston hallitus nimittää rehtorin esityksestä ja jonka perustehtävänä on kehittää korkeakoulun tutkimusta ja opetusta sekä yhteiskunnallista vuorovaikutusta
• dekaani nimittää laitosjohtajat ja johtaa korkeakoulun akateemisia asioita käsittelevää johtokuntaa, jossa on professorien, muun akateemisen henkilöstön ja opiskelijoiden edustus
• kukin korkeakoulu valitsee itse opiskelijansa ja rakentaa itse tutkinto-ohjelmansa lainsäädännön sekä yliopiston hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaan
• yliopisto yhdistää strategiassaan laaja-alaisen peruskoulutuksen ja kansainvälisen tason huippututkimuksen, hyödyntää yliopiston entistä vahvempaa monialaisuutta ja luo uudenlaisia rakenteita edistämään yliopiston sisäistä yhteistyötä; esimerkkeinä tieteenalarajoja leikkaavat tutkimusohjelmat, koulutusaloja yhdistävät tutkinnot sekä Innovaatioinstituutti, joka perustetaan syventämään tutkimusalojen yhteistyötä tuotekehityksen, innovaatiotutkimuksen ja yrittäjyyden edistämiseksi
• opiskelijat voivat hyödyntää sivuaineissaan ja vapaavalintaisissa opinnoissaan yliopiston koko opetustarjontaa; ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden sekä englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrää kasvatetaan hallitusti nykyistä huomattavasti korkeammalle tasolle
• opettajien ja tutkijoiden työsuhteen ehdot, urajärjestelmä ja mahdollisuudet perustaa omia tutkimusryhmiä noudattavat käytäntöjä, joiden avulla yliopisto pystyy kilpailemaan ydinalojensa kansainvälisistä huippututkijoista
• yksityisoikeudellisen säätiön myötä henkilöstön virkasuhteista siirrytään työsuhteisiin; vanhan henkilöstön osalta turvataan erikseen selvitettävällä tavalla eläkekertymien ja muiden palvelussuhde-etujen säilyminen vähintään entisen tasoisina; yliopisto saa työnantajan neuvotteluoikeudet työsuhteiden ehdoista
• uuden yliopiston kampusrakennetta tiivistetään pyrkimällä pitkällä aikavälillä mahdollisimman yhtenäiseen kampusalueeseen, jonka muodostamisessa selvitetään Espoon Otaniemen tarjoamat mahdollisuudet
• ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet ja rahoituskehykset otetaan keväällä 2007 muodostettavan hallituksen ohjelmaan, jotta yliopiston perustamisessa voitaisiin edetä ripeästi.

Suomalaisen yliopistolaitoksen asema kansainvälisessä yliopistokentässä ei vastaa globalisaation asettamia vaatimuksia. Monissa selvityksissä sekä kotimaisissa ja Euroopan tason linjauksissa on todettu tarpeet uudistaa yliopistojen rakenteita, toimintaa ja johtamisjärjestelmää sekä vahvistaa yliopistojen kansainvälisyyttä ja rahoitusperustaa. Suomen kilpailukyky edellyttää paitsi yleisesti korkeatasoista korkeakoulujärjestelmää myös yksittäisiä yliopistoja, joiden tutkimus ja opetus ovat avainaloilla kansainvälistä huipputasoa tai aivan sen lähituntumassa.

Asetetun tavoitteen – maailmanluokan yliopiston – saavuttaminen edellyttää ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden toteuttamista. Suunnitteluryhmä korostaa, että sitä ei voi toteuttaa vain osittaisena.

Toimenpiteiden toteuttamista varten luodaan opetusministeriön johdolla projektiorganisaatio heti hallitusohjelmapäätösten jälkeen. Projektille muodostettaisiin johtoryhmä, joka koostuu valtiovallan ja elinkeinoelämän edustajista sekä kolmen perustajayliopiston rehtoreista ja muista tarvittavista asiantuntijoista. Projekti jakautuu osaprojekteihin, joita ovat ainakin: säätiön perustaminen, lainsäädännön muutokset, organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä, valtion perusrahoitus ja ohjaus, henkilöstöasiat, opintoasiat ja opiskelijapalvelut sekä kampus- ja kiinteistöasiat. Yliopisto aloittaisi toimintansa 1.1.2009.

Opetusministeriö nimesi suunnitteluryhmän puheenjohtajaksi valtiosihteeri Raimo Sailaksen valtiovarainministeriöstä. Suunnitteluryhmän jäseniksi ministeriö kutsui rehtori Matti Pursulan Teknillisestä korkeakoulusta, rehtori Eero Kasasen Helsingin kauppakorkeakoulusta ja rehtori Yrjö Sotamaan Taideteollisesta korkeakoulusta. Opetusministeriö nimesi ryhmän jäseniksi lisäksi professori Yrjö Neuvon ja kansleri Matti Lehden kokoamaan elinkeinoelämän asiantuntijaryhmän suunnittelutyön tueksi. Opetusministeriö kutsui ryhmän pääsihteeriksi professori Turo Virtasen Helsingin yliopistosta. Yliopistot asettivat ryhmän käyttöön kolmihenkisen sihteeristön. Helsingin kauppakorkeakoulu asetti sihteeriksi professori (ma.) Sami Torstilan, Taideteollinen korkeakoulu johtaja Eija Niemisen ja Teknillinen korkeakoulu diplomi-insinööri Matti Hosian. Opetusministeriön yhteyshenkilönä toimi opetusneuvos Ari Saarinen.

Lisätietoja:
- valtiosihteeri Raimo Sailas, puheenjohtaja, puh. (09) 160 33000
- rehtori Matti Pursula, Teknillinen korkeakoulu, puh. (09) 451 2000
- rehtori Eero Kasanen, Helsingin kauppakorkeakoulu, puh. (0) 431 38200
- rehtori Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu, puh. (09) 756 30200
- professori Turo Virtanen, pääsihteeri, puh. (09) 1912 4824

Selvitysryhmän muistio

_ _ _

Yliopistojen uudenlaisia toimintarakenteita on valmisteltu kolmessa suunnitteluryhmässä, jotka luovuttavat esityksensä 19.2.2007. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämisestä sekä siihen liittyvä toteutussuunnitelma aikataulutettuine osaprojekteineen.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä ja opetusministeriön vuonna 2006 tekemään periaatelinjaukseen suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä. Nykyinen 20 yliopiston ja 28 ammattikorkeakoulun korkeakouluverkko on käytettyihin resursseihin nähden ja kansainvälisesti vertaillen liian tiheä. Opetusministeriö tukee erilaisia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita, jotka edistävät korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.

Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn nostaminen edellyttävät toiminnan kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä.

Tietoa korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä

Kolme yliopistojen rakenteellista kehittämistä koskevaa selvitystä luovutetaan opetusministeri Antti Kalliomäelle maanantaina 19.2. klo 10.30 Säätytalo sali 23, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

mm