Yhteystiedot ja asiointi

Palaute virtuaalivirkamiehelle

Konsortio rakentuu molempien yliopistojen nykyisten vahvuuksien varaan. Se lisää monitieteistä yhteistyötä ja edesauttaa tiedepohjaista innovaatiotoimintaa. Esitetyssä mallissa voidaan kytkeä akateeminen huippuosaaminen, elinkeinoelämä sekä innovaatiojärjestelmä keskinäiseen yhteistyöhön. Samalla parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia valita entistä monipuolisemmin opetusohjelmansa.

Toiminnan tehokkuutta parannetaan hallinnollista yhteistyötä lisäämällä ja päällekkäisyyksiä poistamalla. Ehdotuksena on myös, että konsortiosta saatujen kokemuksien pohjalta edetään kohti uudenlaista yliopistoa.

Konsortiossa yliopistolla ja kauppakorkeakoululla säilyvät omat sisäiset hallituksena ja omat rehtorinsa. Konsortiolle valitaan yhteinen kansleri sekä hallitus, jonka kokoonpanossa on huomattava yliopistojen ulkopuolinen edustus. Yhtenäisen organisaatiomallin arvioidaan antavan uudenlaisen pohjan yhteistyön rakentamiseen. Yliopistot ryhtyvät rehtoreiden johdolla välittömästi valmistelemaan konsortion muodostamista. Tavoitteena on, että konsortio toteutetaan 1.8.2008 lukien. Kehittämisessä edetään niin, että molempien yliopistojen yhteisöt voivat sitoutua kehittämiseen sekä ottaa huomioon myös yliopistojen sidosryhmät.

Suunnitteluryhmä esittää, että konsortion rakentamisen kanssa samaan aikaan aloitetaan valmistelutyö, jonka tavoitteena on konsortion kokemuksille ja yliopistolainsäädännön kehitykselle perustuvan uudenlaisen yliopiston perustamissuunnitelman laatiminen vuoden 2011 loppuun mennessä. Suunnitelman mukaan vuonna 2012 toimintansa aloittava uusi yliopisto muodostuisi nykyisistä Turun yliopiston tiedekunnista ja Turun kauppakorkeakoulusta siten, että uusi yliopisto jakautuisi korkeakouluiksi (Schools), joita voisivat olla Turun kauppakorkeakoulun lisäksi esimerkiksi lääketieteellinen korkeakoulu ja luonnontieteellis-tekninen korkeakoulu sekä muut jatkosuunnittelussa Turun yliopiston nykyisistä tiedekunnista muodostettavat kokonaisuudet.

Turun yliopisto on vahvuusalueillaan saavuttanut monissa eri arvioissa merkittävän kansainvälisen aseman. Yliopistolla on mahdollisuus edelleen oleellisesti vahvistaa menestystään ja näkyvyyttään kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Turun yliopisto tuo yliopistokonsortion kokonaisuuteen korkeatasoisen, kansainvälisesti arvostetun perustutkimusosaamisen ja laajan monitieteisyyden. Turun kauppakorkeakoululle, joka on kansainvälisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden korkeatasoinen asiantuntija, on luontevaa kokonaisvaltaisen vastuun ottaminen liiketoimintaosaamisen kehittämisestä. Turun kauppakorkeakoulu antaa merkittävän panoksen liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tutkimuksellisesti vahvojen painoalojensa kautta. Nostamalla liiketoimintaosaamisen tasoa yliopistotutkimuksessa ja -koulutuksessa edistetään myös valtakunnallisen innovaatiopolitiikan toteutumista.

Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun välillä on jo paljon monipuolista yhteistyötä. Yhteistyön kehittämisessä on kuitenkin vaikea saavuttaa merkittäviä uusia avauksia ilman organisatorisia ratkaisuja. Suunnitteluryhmä tekeekin lukuisia toimenpide-ehdotuksia yhteisen tutkimuksen, opetuksen ja opiskelijavaihdon kehittämiseksi uudessa toimintarakenteessa. Kehittämisen tavoitteena on, että Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun toimintaedellytykset edelleen vahvistuvat.

Yksinomaan yliopistojen hallinnollisia rakenteita kehittämällä ei voida taata niiden tavoitteiden toteutumista, joita suunnitteluryhmä on edellä asettanut. Tarvitaan myös riittävät taloudelliset panostukset ehdotetun konsortion ja myöhemmin uuden yliopiston kehittämishankkeisiin ja ydintoimintojen kehittämiseen, jotta luodaan edellytykset tutkimuksen ja opetuksen korkealle kansainväliselle tasolle.

Turun yliopiston rehtorin Keijo Virtasen mukaan tavoitteena on luoda Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun lisääntyvän yhteistyön ja työnjaon avulla entistä vahvempi tutkimuskeskittymä, joka heijastuu myös opetuksen kehittämiseen. Turun yliopiston arvostettua tutkimustoimintaa voimistetaan osaltaan Turun kauppakorkeakoulun liiketoimintaosaamisella. Näin tarjoutuu uusia mahdollisuuksia myös erilaisille innovaatiokehityksen kannalta tärkeille koulutus- ja tutkimusaloille. Tämä kaikki edellyttää muistiossa esitettyjä panostuksia voimavaroihin ja niiden kautta yhteisiin toimintaedellytyksiin.

Turun kauppakorkeakoulun rehtori Tapio Reponen toteaa, että valmistelutyö on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä Turun yliopiston kanssa. Vahva tiedekeskittymä antaa Turun kauppakorkeakoululle uusia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä kauppatieteellistä osaamista. Turun kauppakorkeakoulu jatkaa strategiansa mukaisesti toimintaansa kansainvälisen liiketoiminnan, yrittäjyyden ja tulevaisuuden hahmottamisen tutkijana, kouluttajana ja soveltajana. Läheinen yritysyhteistyö on jatkossakin keskeinen arvo Turun kauppakorkeakoulun toiminnassa.

Suunnitelmat sisältyvät opetusministeriön asettaman suunnitteluryhmän muistioon. Ryhmän puheenjohtajana toimi varatuomari Markku Linna ja jäseninä olivat rehtori Keijo Virtanen Turun yliopistosta ja rehtori Tapio Reponen Turun kauppakorkeakoulusta. Suunnitteluryhmää avusti asiantuntija- ja valmisteluryhmä, johon kuuluivat vararehtori Erno Lehtinen ja dekaani Osmo Kivinen Turun yliopistosta sekä vararehtori Satu Lähteenmäki ja professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta. Työryhmän sihteereinä toimivat erikoissuunnittelija Markku Sutinen Turun yliopistosta ja suunnittelija Anu Mäkelä Turun kauppakorkeakoulusta.

Lisätietoja:
- varatuomari Markku Linna, suunnitteluryhmän puheenjohtaja, puh. 0500 442 639
- rehtori Keijo Virtanen, Turun yliopisto, puh. 040 550 0404
- rehtori Tapio Reponen, Turun kauppakorkeakoulu, puh. 0500 525 887

Selvitysryhmän muistio

_ _ _

Yliopistojen uudenlaisia toimintarakenteita on valmisteltu kolmessa suunnitteluryhmässä, jotka luovuttavat esityksensä 19.2.2007. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämisestä sekä siihen liittyvä toteutussuunnitelma aikataulutettuine osaprojekteineen.

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä ja opetusministeriön vuonna 2006 tekemään periaatelinjaukseen suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä. Nykyinen 20 yliopiston ja 28 ammattikorkeakoulun korkeakouluverkko on käytettyihin resursseihin nähden ja kansainvälisesti vertaillen liian tiheä. Opetusministeriö tukee erilaisia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita, jotka edistävät korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.

Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn nostaminen edellyttävät toiminnan kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä.

Tietoa korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä

Kolme yliopistojen rakenteellista kehittämistä koskevaa selvitystä luovutetaan opetusministeri Antti Kalliomäelle maanantaina 19.12. klo 10.30 Säätytalo sali 23, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki
mm