Etusivu
Tiedotteet
Suunnitteluryhmä: Joensuun ja Kuopion yliopistoista Itä-Suomen liittoyliopisto
Suunnitteluryhmä: Joensuun ja Kuopion yliopistoista Itä-Suomen liittoyliopisto
tiedote
/ pressmeddelande
19-02-2007
Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyömallin suunnitteluryhmä esittää, että Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta muodostetaan liittoyliopisto. Syntyvä yliopisto olisi yksi Suomen johtavista tiedeyliopistoista, jonka tavoitteena on paikka maailman 200 johtavan yliopiston joukossa. Itä-Suomen yliopisto yhdistää tutkimustyössään käytössä olevat voimavaransa ja yltää vahvoilla painoaloillaan kansainväliseen johtoasemaan. Samoin opetuksessa käytetään molempien yliopistojen vahvuuksia ja tältä pohjalta muodostetaan uudentyyppisiä koulutusohjelmia. Professori Reijo Vihkon johtama suunnitteluryhmä jätti ehdotuksensa opetusministeri Antti Kalliomäelle 19.2.2007.
Itä-Suomen yliopiston lähtökohtana on kahden tasavertaisen yliopiston yhteistyö, keskinäinen
luottamus ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Sen ytimenä ovat yhteiset tiedekunnat ja vahvat
osaamisalat. Hallinto- ja tukipalvelut tukevat yhteistyön syventymistä. Päämääränä on yksi tehokas
toiminnallinen kokonaisuus.
Suunnitteluryhmän näkemyksen mukaan Suomen ja Euroopan menestys syntyy yliopistoissa, jotka ovat hyvin erilaisia kuin nykyiset. Suunnitteluryhmä on hakenut yhteistyön malleja erityisesti kansainvälisistä kokemuksista. Liittoyliopistomallilla saavutetaan nopeimmin opetukselle, tutkimukselle ja alueelliselle vuorovaikutukselle asetetut päämäärät.
Suunnitteluryhmän esityksen mukaan kauppatieteelle myönnettäisiin perus- ja jatkotutkintojen tutkinnonanto-oikeus, mikä mahdollistaisi yhteisen tiedekunnan perustamisen jo vuonna 2007. Yhteiskuntatieteisiin perustettaisiin yhteinen tiedekunta siten, että yhteinen opiskelijavalinta toteutuu vuonna 2009. Luonnontieteellisellä alalla yhteistyötä syvennettäisiin ensivaiheessa yhteisten tutkimuskeskittymien kautta ja yhteiset rakenteet selvitetään vuoteen 2009 mennessä. Hallintoon ja palvelutoimintaan luodaan yhteiset rakenteet asteittain vuosina 2008-2010.
Suunnitteluryhmän mukaan liittoyliopiston johtoryhmä voitaisiin perustaa jo keväällä 2007 ja liittoyliopisto voisi aloittaa toimintansa kokonaisuudessaan vuonna 2010. Tämä nopea aikataulu edellyttää lainsäädännön pikaista valmistelua, riittävää ja pitkäjänteistä resurssointia ja hyvää yhteistyötä Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä opetusministeriön välillä.
Suunnitteluryhmän jäsenten Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan mukaan yhteistyön tiivistäminen vahvistaa molempien yliopistojen kilpailukykyä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kauppatieteellisen koulutuksen järjestäminen ja oma tutkinnonanto-oikeus yhteisen tiedekunnan puitteissa on Itä-Suomen kannalta välttämätön menestystekijä. Yliopistot profiloituvat vahvasti valituille osaamisaloilleen. Profiloitumista on tarkoitus terävöittää perustamalla vahvoille osaamisaloille tai niiden rajapinnoille yliopistojen yhteisiä osaamiskeskittymiä, jotka tähtäävät niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin osalta korkeimmalle kansainväliselle tasolle.
Suunnitteluryhmä: puheenjohtaja, professori Reijo Vihko, maaherra Pirjo Ala-Kapee, Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa sekä yliopistojen hallintojohtajat Petri Lintunen ja Päivi Nerg.
Lisätietoja:
- professori Reijo Vihko, suunnitteluryhmän puheenjohtaja, puh. 040 5077 247
Selvitysryhmän raportti
_ _ _
Yliopistojen uudenlaisia toimintarakenteita on valmisteltu kolmessa suunnitteluryhmässä, jotka luovuttavat esityksensä 19.2.2007. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämisestä sekä siihen liittyvä toteutussuunnitelma aikataulutettuine osaprojekteineen.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä ja opetusministeriön vuonna 2006 tekemään periaatelinjaukseen suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä. Nykyinen 20 yliopiston ja 28 ammattikorkeakoulun korkeakouluverkko on käytettyihin resursseihin nähden ja kansainvälisesti vertaillen liian tiheä. Opetusministeriö tukee erilaisia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita, jotka edistävät korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.
Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn nostaminen edellyttävät toiminnan kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä.
Tietoa korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä
Kolme yliopistojen rakenteellista kehittämistä koskevaa selvitystä luovutetaan opetusministeri Antti Kalliomäelle maanantaina 19.2. klo 10.30 Säätytalo sali 23, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki
mm
Suunnitteluryhmän näkemyksen mukaan Suomen ja Euroopan menestys syntyy yliopistoissa, jotka ovat hyvin erilaisia kuin nykyiset. Suunnitteluryhmä on hakenut yhteistyön malleja erityisesti kansainvälisistä kokemuksista. Liittoyliopistomallilla saavutetaan nopeimmin opetukselle, tutkimukselle ja alueelliselle vuorovaikutukselle asetetut päämäärät.
Suunnitteluryhmän esityksen mukaan kauppatieteelle myönnettäisiin perus- ja jatkotutkintojen tutkinnonanto-oikeus, mikä mahdollistaisi yhteisen tiedekunnan perustamisen jo vuonna 2007. Yhteiskuntatieteisiin perustettaisiin yhteinen tiedekunta siten, että yhteinen opiskelijavalinta toteutuu vuonna 2009. Luonnontieteellisellä alalla yhteistyötä syvennettäisiin ensivaiheessa yhteisten tutkimuskeskittymien kautta ja yhteiset rakenteet selvitetään vuoteen 2009 mennessä. Hallintoon ja palvelutoimintaan luodaan yhteiset rakenteet asteittain vuosina 2008-2010.
Suunnitteluryhmän mukaan liittoyliopiston johtoryhmä voitaisiin perustaa jo keväällä 2007 ja liittoyliopisto voisi aloittaa toimintansa kokonaisuudessaan vuonna 2010. Tämä nopea aikataulu edellyttää lainsäädännön pikaista valmistelua, riittävää ja pitkäjänteistä resurssointia ja hyvää yhteistyötä Joensuun ja Kuopion yliopistojen sekä opetusministeriön välillä.
Suunnitteluryhmän jäsenten Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiaisen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusituvan mukaan yhteistyön tiivistäminen vahvistaa molempien yliopistojen kilpailukykyä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Kauppatieteellisen koulutuksen järjestäminen ja oma tutkinnonanto-oikeus yhteisen tiedekunnan puitteissa on Itä-Suomen kannalta välttämätön menestystekijä. Yliopistot profiloituvat vahvasti valituille osaamisaloilleen. Profiloitumista on tarkoitus terävöittää perustamalla vahvoille osaamisaloille tai niiden rajapinnoille yliopistojen yhteisiä osaamiskeskittymiä, jotka tähtäävät niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin osalta korkeimmalle kansainväliselle tasolle.
Suunnitteluryhmä: puheenjohtaja, professori Reijo Vihko, maaherra Pirjo Ala-Kapee, Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa sekä yliopistojen hallintojohtajat Petri Lintunen ja Päivi Nerg.
Lisätietoja:
- professori Reijo Vihko, suunnitteluryhmän puheenjohtaja, puh. 040 5077 247
Selvitysryhmän raportti
_ _ _
Yliopistojen uudenlaisia toimintarakenteita on valmisteltu kolmessa suunnitteluryhmässä, jotka luovuttavat esityksensä 19.2.2007. Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla ja Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuvaa yhteistä toimintarakennetta professori Reijo Vihkon johdolla. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla valmisteltiin ehdotus Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyön syventämisestä sekä siihen liittyvä toteutussuunnitelma aikataulutettuine osaprojekteineen.
Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteiden kehittämisestä ja opetusministeriön vuonna 2006 tekemään periaatelinjaukseen suomalaisen korkeakouluverkon kehittämisestä. Nykyinen 20 yliopiston ja 28 ammattikorkeakoulun korkeakouluverkko on käytettyihin resursseihin nähden ja kansainvälisesti vertaillen liian tiheä. Opetusministeriö tukee erilaisia korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita, jotka edistävät korkeakoulujen välisiä yhteistyömalleja.
Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laadun, kansainvälisen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn nostaminen edellyttävät toiminnan kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, korkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä, verkostoitumista ja entistä vahvempaa kansainvälistymistä.
Tietoa korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä
Kolme yliopistojen rakenteellista kehittämistä koskevaa selvitystä luovutetaan opetusministeri Antti Kalliomäelle maanantaina 19.2. klo 10.30 Säätytalo sali 23, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki
mm
Etusivu
Tiedotteet
Suunnitteluryhmä: Joensuun ja Kuopion yliopistoista Itä-Suomen liittoyliopisto