Etusivu Tiedotteet Kulttuuriministeri jakoi vuoden 2005 Suomi-palkinnot

Kulttuuriministeri jakoi vuoden 2005 Suomi-palkinnot

tiedote / pressmeddelande
08-12-2005

Kulttuuriministeri Tanja Karpela on palkinnut kymmenen eri taiteenalan edustajaa Suomi-palkinnoilla. Kulttuuriministeri Tanja Karpela luovutti palkinnot torstaina Helsingissä. Vuoden 2005 palkinnon saivat muotoilija Eero Aarnio (20 000 euroa), Galaxy yhtye (20 000 euroa), ohjaaja Arto Halonen (20 000 euroa), Sampo Karjalainen (10 000 euroa), Aapo Kyrölä (10 000 euroa), kapellimestari Susanna Mälkki (20 000 euroa), ohjaaja Sirkku Peltola (20 000 euroa), kirjailija Juha Siltanen (20 000 euroa), runoilija Saila Susiluoto (20 000 euroa) sekä Värttinä yhtye (20 000 euroa).

 

Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta. Perusteena voi myös olla huomattava saavutus tai lupaava läpimurto. Palkinto on kulttuuriministerin ja valtiovallan antama tunnustus ja samalla kiitoksenosoitus taiteellisesta luomistyöstä. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993.

Palkintoperustelut:

Eero Aarnio

Suomalainen muotoilu on kansainvälisesti tunnettua, tunnustettua ja palkittua. Meillä on useampia niin sanotun maailmanluokan designereita, mutta Yhdysvalloissa uransa tehneen Eero Saarisen lisäksi vain kaksi kotimaista on päässyt tunnetun saksalaisen Vitra Design museumin miniatyyrihuonekalujen myyntikokoelmaan. Toinen on Alvar Aalto Paimio-tuolillaan. Toinen suunnittelija on mukana tuossa maailman tunnetuimpien tuolien pienoismallistossa kahdella kirkasvärisellä muovituolillaan.

Pallon ja Pastillin isä on Eero Aarnio (s. 1932). Hänen kuuluisimmat tuotteensa syntyivät 1960-luvulla: teknologian kehittymisen, voimakkaan talouskasvun ja hyvinvointivaltion luomisen aikana. Taloudellinen rakennemuutos ja kaupungistuminen muuttivat yhteiskuntaa voimakkaasti sodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja kulutustavaroiden merkitys arkielämässä lisääntyi. Huonekalu- ja sisustussuunnittelun uusi väri- ja muotomaailma oli leikkisä, vapaa ja futuristinen.

Klassikoiden ohella Eero Aarnion keskeiseen tuotantoon kuuluu myös vähemmän tunnettuja, mutta laajasti levinneitä yleistuoleja, joilla yleisö on istunut katsomoissa ja juhlasaleissa kouluista jäähalleihin.

Galaxy

Galaxy on eräs Euroopan korkeatasoisimmista afro-musiikin yhtyeistä ja oman musiikkityylinsä parhaimmistoa maailmassa. Galaxy esittää senegalilaista modernia popmusiikkia, mbalaxia. Musiikin perustana ovat perinteiset senegalilaisrytmit, joita esitetään mm. käsin tehdyin sabar-rummuin. Johtajarumpuna toimii tama, "puhuva rumpu", jonka soittajana Galaxyn Yamar Thiam on virtuoosi.

Galaxy perustettiin Helsingissä Pape Sarrin johdolla vuonna 1992. Osa sen muusikoista saapui Suomeen jo 1980-luvun lopulla esiintyen aluksi Hasse Walli & Asamaan -yhtyeessä. Kotimaassaan Senegalissa Galaxyn muusikot soittivat monissa maansa legendaarisimmista yhtyeistä, mm. maailmantähti Youssou N'Dourin kanssa.

Galaxy on levyttänyt Suomessa kaksi kansainvälisestikin erinomaisen arvostelumenestyksen saanutta cd-levyä Nobeel (1997) ja L'Insécurité (2003). Yhtye esiintyy ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla. Galaxylla tai sen jäsenillä on ollut Suomessa menestyksekkäitä projekteja muun muassa sellaisten muusikoiden kanssa kuin Eero Koivistoinen, Sakari Kukko, Krakatau ja J.Karjalainen. Galaxy on tärkeä värittäjä suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

Arto Halonen

Arto Halosen matka tunnustetuksi ja tunnetuksi dokumenttielokuvien tekijäksi on alkanut 8 millisten elokuvien tekemisestä, suurin osa näistä fiktiota. Viime vuosikymmenellä toteutetut henkilödokumentit toivat runsaasti myös kansainvälistä kiitosta ja Halosen aiheetkin kansainvälistyivät. Monet meistä ovat saaneet oppia paljon hänen kertomuksestaan lapsijumala Karmapasta, Tiibetissä valitusta uudesta "elävästä buddhasta". Elokuva valmistui 1998 ja on esitetty ja palkittu lukuisilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla

Tämän vuosituhannen ensimmäiset kolme vuotta Arto Halonen omisti lähes kokonaan oman alansa tunnetuksi tekemiseen. Valinneeksi Halonen valitsi Festivaalitapahtuman ja perusti olemattoman alkurahoituksen turvin Uuden festivaalin Helsinkiin nimeltä DocPoint, jonka pääorganisaattorina ja taiteellisena johtajana hän toimi kolme vuotta. Menestys on yllättänyt kokeneemmatkin tuottajat taidetapahtumien kentällä.

Halonen on palannut päätyönsä, dokumenttielokuvan periin ja on viime aikoina hakenut aiheensa Kuubasta. Tynnyrimies (2004) ja Kuuban valloittajat (2005) jatkavat suomalaisen dokumenttielokuvan menestystarinaa kansainvälisillä areenoilla. Arto Halosen monipuolinen työ sekä oman taiteenalansa eturivin tekijänä että sen tulosten tuojana lähemmäs yleisöä, sekä kotimaassaan että kansainvälisesti ansaitsee suuret kiitokset.

Sampo Karjalainen & Aapo Kyrölä

Sampo Karjalaisen ja Aapo Kyrölän työ muodostaa perustan yhdelle uuden median ensimmäisen vuosikymmenen suurimmista menestystarinoista. Tänä päivänä miljoonat nuoret ympäri maailman ja myös meillä Suomessa osallistuvat Internetissä Habbo Hotelin nimellä tunnettuun yhteiseen kokemukseen.

Heidän yhteistyönsä käsittää monitahoisia luovia prosesseja, joiden avulla designkonseptit, audiovisuaalinen media ja kekseliäät webbipohjaiset teknologiat on kehitelty ja saatu toimimaan saumattomasti yhdessä. Parhaiten heidän työnsä arvo näkyy kuitenkin siinä, että Habbo Hotelin design tarjoaa suurelle joukolle nuoria turvallisen, valvotun ja vapaasti hyödynnettävän tilan keskinäiseen kommunikaatioon, konsultointiin, luovuuteen ja leikkiin.

Tämä palkinto tulisi ymmärtää myös tunnustuksena Karjalaisen ja Kyrölän luovasta pioneerityöstä maailmankulttuurin uudessa ulottuvuudessa ja heidän edelleen jatkuvasta toiminnastaan suomalaisen designin ja yhteiskunnallisen kekseliäisyyden lähettiläinä.

Susanna Mälkki

Susanna Mälkki on noussut nopeasti kansainvälisesti kysytyksi kapellimestariksi. Hänen monipuolisuus taiteilijana on tehnyt hänestä nopeasti erittäin kysytyn vierailijan sinfoniaorkestereiden, nykymusiikkiyhtyeiden ja kamarikokoonpanojen johtajana. Ennen kapellimestariopintojaan hän oli jo tehnyt hienon uran sellistinä toimien mm. yhtenä sellon äänenjohtajista Göteborgin sinfoniaorkesterissa, jonka kapellimestarina hän vierailee nykyään säännöllisesti.

Susanna Mälkki kuuluu Jorma Panulan oppien avulla menestykseen nousseiden nimekkäiden suomalaisten kapellimestarien joukkoon, ja osoittanut jo kannattelevansa sitä omalla osaamisellaan.

Susanna Mälkin monipuolisen ja runsaan ohjelmiston ansiosta hänet on kutsuttu johtamaan oopperaa, sinfoniaorkestereita, nykymusiikkiyhtyeitä ja kamarimusiikkiorkestereita. Meilläkin on mahdollisuus seurata hänen työskentelyään keväällä, kun Kaija Saariahon l'amour de lointain palaa Suomen Kansallisoopperan ohjelmistoon.

Sirkku Peltola

Sirkku Peltola kuuluu teatterintekijänä meillä harvinaisiin armoitettuihin naiskoomikoihin. Hänen näytelmissään suomalainen pikkuihminen elää keskellä suurta hämmennystä itkettävän hauskana.

Peltolalla on lahja yhdistää lämmin karheaan ja koominen traagiseen, Suomi suureen Brysseliin. Vaikka näytelmien sankarit kömpelöivät sielunsa kyllyydestä, heillä aina oma visio maailmasta, jota yrittävät elää.

Näytelmissä on harvinaisen laaja henkilöskaala. Tarinat tutkivat syvyyssuunnassa ja monin eri ominaisuuksin ikärakenteita, sukupolvia ja -puolia. Vanhat mummot ovat yhtä armoitettuja sankari-ihmisiä kuin nuoremman polven hämmästelijät.

Näytelmille ei jää kylmäksi kukaan, sillä ne eivät ole vain kielellisesti rikkaita ja kekseliäitä pyörityksiä vaan tulevat tunnistettavuudessaan suoraan kohti. Peltola sekä kirjoittaa että ohjaa samalla vireellä: haanpääläisen Suomen perinnön jatkajana.

Juha Siltanen

Juha Siltanen on antanut korvaamattoman suuren panoksen viime vuosikymmenien modernille suomalaiselle teatterille. Hänen ajatuksensa ja kynänsä jälki vie kaikkialle, missä tehdään teatteria, ooppera- tai kuunnelmataidetta.

Siltasta ei turhaan kutsuta Suomen Harold Pinteriksi, sillä hän tehnyt merkittävän käännöstyön Pinterin monitasoisten ja useissa rinnakkaisissa todellisuuksissa liikkuvien näytelmien parissa.

Amerikkalaiset klassikot yhtä hyvin kuin uudet eurooppalaiset näytelmät ovat löytäneet Siltasen käännöksinä suuret suomalaiset yleisönsä. Viimeksi hän käänsi William Shakespearen Learin helpommin ymmärrettäväksi ja näyteltäväksi tinkimättä vähääkään alkutekstin rikkaista kielipeleistä.

Omia näytelmiä hän on kirjoittanut sekä suurille teattereille että pienemmille estradeille. Usein hän viimeistelee tekstinsä ohjaamalla ne itse.

Musikaalisesti ajattelevana kirjailijana hän on uusinut suomalaista kuunnelmailmaisua ja myös kansallista oopperaa. Hänen uusin librettonsa on Mikko Heiniön säveltämään oopperaan Käärmeen hetki.

Saila Susiluoto

Saila Susiluoto on 2000-luvun nuoren runon läpimurtautuja. Hänen kolme kokoelmaansa Siivekkäät ja Hännäkkäät 2001, Huoneiden kirja 2003, Auringonkierto 2005, ovat tuoneet kirjallisuuteemme itse nähdyn, runollisesti havaitun maailman. Se on vaivaton yhdistelmä kansanperinteen sadustoa, kiinalaista vanhaa viisautta ja nykyihmisen ponnisteluja kohti muotoaan muuttavan elämän ymmärtämistä.

Saila Susiluodon ilmaisu on kieleen syntynyttä silmän ja korvan taidetta, säkeen jättäneenäkin se on rytmiltään kuunneltua, kaunista ja lujaa. Tämä runoilija ei tavoittele runouden helppoja laakereita, hän on suhtautunut teos teokselta kunnianhimoisesti persoonallisesti kehiteltyyn proosarunouteensa. Vain muutamassa vuodessa se on löytänyt hienosti lukijansa, ja itse runoilija on tarjonnut valoon katsovan esikuvan nuorimmalle runoilijapolvellemme.

Värttinä

Värttinä on suomalaisen nykykansanmusiikin kansainvälisesti tunnetuin tulkki. Se on tehnyt jo pitkän matkan vuonna 1983 aloittaneesta rääkkyläläisten lasten yhtyeestä suomalaisen musiikkiviennin tärkeimpien edustajien joukkoon, maailmanmusiikin super-yhtyeeksi.

Vuonna 1990 Värttinä kasvoi nykyiseen mittaansa tyylillisesti ja taiteellisesti. Ensimmäinen huippumenestys oli vuonna 1991 kultalevynkin saanut Oi dai. Sen jälkeen Värttinän kokoonpano on vuosien varrella vaihtunut useita kertoja, menestyksekkäitä äänitteitä on jo kymmenen ja maailmaa yhtye on reissannut pitkin ja poikin. Usko omalakisen ilmaisun voimaan on vienyt yhtyeen yhä uusiin voittoihin, joista seuraavan uskomme olevan suuren kansainvälisen musikaalin Lord of the Rings, joka saa ensi-iltansa Torontossa maaliskuussa.

Värttinän musiikin perustana on kalevalainen laulu ja muu suomalais-ugrilainen musiikki, johon se on 1990-luvun alusta alkaen tuonut rock-mausteita ja siten luonut aivan oman Värttinä-tyylinsä. Yhtyeen sävellykset ja sovitukset ovat omaperäinen sekoitus energistä ja ilmaisuvoimasta moniäänistä naislaulua sekä taitavien muusikoiden muodostaman ison soitinryhmän jämäkkää mutta elastista rytmiä ja elävää sointikudosta.

-- -- --

Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Risto Ruohonen, puh. (09) 160 77207

pe

Etusivu Tiedotteet Kulttuuriministeri jakoi vuoden 2005 Suomi-palkinnot