Vuoden 2000 Suomi-palkinnon saavat kuvanveistäjä Eila Hiltunen, taiteilija Katri Helena Kalaoja-Rajala, ohjaaja Kaisa Korhonen,  arkkitehti Juhani Pallasmaa, muotoilija Oiva Toikka, baletinjohtaja Jorma Uotinen, kirjailija Sven Willner sekä elokuvaohjaaja Taru Mäkelä ja elokuvakäsikirjoittaja/ leikkaaja Raija Talvio ja  Galilei 2 - seikkailujen saari -tietokonepelin suunnitellut  työryhmä Henri Roth, Jari Majanen, Antti Seppänen ja Jouni  Malinen.

- Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta tai huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta taikka lupaavasta läpimurrosta. Tänään palkittavat taiteilijat ovat maamme taidekentän huippua kukin omalla alallaan edustaen kuvataidetta, musiikkia, teatteria, arkkitehtuuria, muotoilua, tanssia, kirjallisuutta, elokuvaa ja videotaidetta. Joukossa on mittavan kansallisen ja kansainvälisen uran tehneitä taiteilijoita, mutta myös uuden median nuoria, innovatiivisia sisältötuottajia, luonnehti kulttuuriministeri Lindén.

SUOMI-PALKINTO 2000 PERUSTELUT:

Kuvanveistäjä Eila Hiltunen 

Kuvanveistäjä, professori Eila Hiltunen on yksi modernin suomalaisen kuvan­veiston suunnannäyttäjiä ja kansainvälisesti menestyneimpiä taiteilijoitamme. Eila Hiltusen varhaistuotannon naturalistiset ja kubistis-konstruktivistiset teokset vaihtuivat informalismiin ja abstraktiin muotokieleen 1950-luvun lopulla. Yhtenä ensimmäisistä hän alkoi käyttää teoksissaan hitsaustekniikkaa ja uusia materiaaleja; hitsaustekniikan käytössä Hiltunen onkin suomalaisen kuvanveiston uranuurtajia. Yksi uuden suuntauksen varhaisimpia, huomiota herättäneitä teoksia oli Suomen Pankin suihkukaivoveistos vuonna 1961, kuparilevyistä hitsattu abstrakti teos, jota on sanottu ensimmäiseksi selkeästi abstraktina muototutkielmana toteutetuksi julkiseksi teokseksi Suomessa.

Hiltusen abstraktin ilmaisun kausi huipentuu vuonna 1967 paljastettuun Sibelius-monumenttiin, sisällöltään ja muodoltaan uudenlaista ajattelua edustavaan teokseen, joka lopullisesti merkitsi modernistisen julkisen kuvanveiston läpimurtoa Suomessa. Monumentti on saanut myös suuren yleisön varauksettoman tuen ja se on oikeutetusti lunastanut paikkansa osana yhteistä kansallista ikonografiaamme.

Eila Hiltusen mittavan ja menestyksekkään kansainvälisen uran saavutuksia on nähtävissä eri puolilla maailmaa, mm. New Yorkissa, Pariisissa, Berliinissä, Roomassa, Iranissa ja Saudi-Arabiassa. Hiltunen on saanut työstään lukuisia koti- ja ulkomaisia tunnustuksia. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1974.

Taiteilija Katri Helena Kalaoja-Rajala

Katri Helenana suomalaisille tutuksi tullut taiteilija on vahva kevyen musiikin ammattilainen, jonka "sinivalkoinen" ääni on rikastuttanut suomalaisen viihteen kenttää lähes neljä vuosikymmentä.

Katri Helenan julkinen ura alkoi vuonna 1963, jolloin läpimurto tapahtui toisella levyllä "Puhelinlangat laulaa". Tohmajärveläisen maalaistalon tytär on tehnyt kaikista suomalaisista naislaulajista pisimmän yhtäjaksoisesti kestäneen uran. Hänen menestyksensä on pysynyt jatkuvasti korkealla niin lavakeikoilla, konserttikiertueilla kuin levymyyntitilastoissakin.  Hän on esiintynyt myös ulkomaisilla konserttikiertueilla ja ollut kaksi kertaa Suomen Euroviisu-edustajana.

Katri Helena on julkaissut kaikkiaan lähes 30 albumia ja saanut toistakymmentä kulta-, timantti- ja platinalevyä, jopa  tuplaplatinalevyn (80.000 kpl) vuonna 1992 julkaistusta kokoelmasta "Anna mulle tähtitaivas". Hän on ylipäätään harvoja suomalaisia laulajia ja ainoa naisartistimme, joka on palkittu yli miljoonan oman äänilevyn myynnistä. 

Taiteilijan suosio perustuu hänen suoraan ja pelkistettyyn laulutapaansa, joka yhdistyy vaaleaan suomineidon ulkonäköön. Esitysten syvä tunnelataus ja antautuva sisällön tulkinta on tavoittanut suuren yleisön ja tehnyt hänet läheiseksi koko kansalle.

Ohjaaja Kaisa Korhonen

Kaisa Korhonen tunnetaan vaativana, tinkimättömänä ja näkemyksellisenä ohjaajana. Hän on työskennellyt ja työskentelee eri puolilla suomea sekä suurimmissa teattereissamme että pienten teatteriryhmien kanssa. Merkittävä osa hänen uraansa on ollut teatterialan koulutus ja opetustyö mm. Teatterikorkeakoulun professorina.

Klassikkoteoksista ja uusista teksteistä etsitään Korhosen ohjauksessa inhimillisiä ja koskettavia piirteitä. Näyttelijöiden yksilöllisyyden esiintuominen ja samalla yhteentoimivan ensemblen luominen on Korhosen työryhmille ominaista. Hän käyttää teoksissaan tilaa, valoa ja ääntä esityksen maailman rakentamiseen ja etsii ratkaisua esityksen arvoitukseen ja tarinan kertomiseen kaikilla aisteilla.

Korhonen on suomalaisen teatterikentän peruskalliota.

Arkkitehti Juhani Pallasmaa

Professori Juhani Pallasmaa on monipuolinen ja kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuurin, muotoilun ja sisustamisen vaikuttaja. Juhani Pallasmaan ideat ovat toteutuneet perinteisen arkkitehtuurin ohella esine-, sisustus- ja näyttelysuunnittelussa, julkaisuissa ja tutkimuksissa sekä opetustyössä.

Hän on onnistuneesti ja tinkimättömästi yhdistänyt kaikessa työssään luovan taiteellisen osaamisen tarkkaan harkittuun teoreettiseen pohdintaan; hänen työssään yhdistyvät taide, geometria, filosofia ja historiallinen kokemuksemme. Hänen suunnittelutyönsä ei perustu pelkästään ympäristön estetisoivaan hahmottamiseen, vaan hän on pyrkinyt määrätietoisesti avaamaan eri kohteissa tilan tietoisuuteemme kätkeytyville unelmille, muistoille ja mielikuville. Nämä lähtökohdat tekevät Juhani Pallasmaan töistä puhuttelevia ja meitä henkilökohtaisesti koskettavia.

Taiteellisen toiminnan lisäksi Pallasmaa on vaikuttanut eri kulttuuri- ja taideinstituutioissa ja niiden hallinnossa. Palasmaan toiminnan monipuolisuus ja laajuus on poikkeuksellista sekä kansainvälisesti arvostettua.

Muotoilija Oiva Toikka

Professori Oiva Toikka on arvostettu taidelasin ja lasiveistosten tekijä, jonka tuotannosta löytyy useita menestyksekkäitä käyttölasisarjoja. Oiva Toikan käyttölasisarjat ovat tulleet suurta yleisöä puhutteleviksi. Niiden menestys perustuu yksinkertaiseen ja käyttäjää puhuttelevaan muotokieleen; meidän arkipäivää monella tapaa estetisoivaan muotoiluun. Lasiveistoksissa kohtaamme toisenlaisen taitelijan. Lasiveistosten kohdalla Oiva Toikka on toteuttanut vapaata taiteilijapersoonaa, jossa yhdistyvät eri tunnetilat huumorista vakavaan pohdiskeluun.

Lasitaiteen ohella Oiva Toikalla on vahvoja kytköksiä myös muuhun taide-elämään. Hänen tuotantoonsa ovat kuuluneet teatteri- ja oopperalavastukset sekä puvustukset. Näyttämötaiteen kohdalla hän on ollut luomassa omaa vahvaa ja kokeilevaa traditiota; traditioita, jota hän on luonut osaltaan suomalaiseen muotoiluun ja sen menestykseen. Oiva Toikan tuotannossa yhdistyvät monet suomalaisen muotoilun kansainvälisen maineeseen liittyvät luonnehdinnat. Luonto, käytettävyys ja yksinkertainen kauneus liitävät hänen työnsä muotoilumme maineeseen.  Monipuolisen muotoilutyön ohella toiminut opettajana Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.

Baletinjohtaja Jorma Uotinen

Jorma Uotisen mittava elämäntyö tanssitaiteilijana on suomalaisen näyttämö­taiteen, kulttuurin ja yhteiskunnan toisiinsa limittyvillä kentillä poikkeuksellisen vaikuttava ja näkyvä. Kukaan muu tanssitaiteilija Suomessa ei samalla ilmiömäisellä tavalla ole ylittänyt eri kenttien väliset rajat ja noussut yleiseen tietoisuuteen. Aina 1970-luvulta lähtien Jorma Uotinen on vahvana visionäärinä ja omaperäisenä edelläkävijänä ratkaisevasti vaikuttanut tanssitaiteen asemaan ja arvostukseen maassamme. Hän on myös Suomen kansainvälisesti tunnetuin tanssitaiteilija, jonka jalanjälkiä nuoremmat tanssin tekijät ovat vasta viimeisen viiden vuoden aikana laajemmin lähteneet seuraamaan.

Jorma Uotisen läpimurto soolollaan Jojo vuonna 1978 ja ryhmäteoksellaan Unohdettu horisontti vuonna 1980 merkitsi uuden aikakauden alkamista suomalaisessa tanssi- ja näyttämötaiteessa. Lineaarisen kerronnan rikkovalla, unenomaisella dramaturgiallaan ja voimakkaan visuaalisilla maailmoillaan nämä uutta tanssiteatteria edustaneet teokset vaikuttivat käänteentekevästi tuleviin taiteilijasukupolviin.

Jorma Uotisen työ Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän pääkoreografina ja taiteellisena johtajana lähes koko 1980-luvun nosti tämän ryhmän Suomen nykytanssin kiistattomaan kärkeen. Suomen Kansallisbaletin johtajan tehtävässä Jorma Uotinen on 1990-luvun alusta vahvalla visiollaan luonut merkittävän ohjelmiston, joka profiloi ryhmää uudella tavalla sekä kotimaassa että kansainvälisesti ja samalla nosti ryhmän taiteellista tasoa huimasti.

Kirjailija Sven Willner

Suomenruotsalainen kirjailija, esseisti Sven Willner palkitaan noin 20 esseekokoelmaa käsittävästä kirjallisesta tuotannostaan. Hänen ensimmäinen teoksensa, ”På flykt från världsåskådningar” ilmestyi vuonna 1964. Sven Willner on toiminut puoli vuosisataa kirjallisuuden piirissä – kirjailijana, kriitikkona ja keskustelijana – mikä tekee hänestä yhden sodanjälkeisistä suurista pohjoismaisista kriitikoista.

Esseissään Sven Willnerin lähtökohtana on aina kaunokirjallisuus. Willneristä onkin todettu, että yksinomaan hänen suomenruotsalaista kirjallisuutta käsittelevä tuotantonsa muodostaa itsessään ”vaihtoehtoisen suomenruotsalaisen kirjallisuus­historian”. Lukeminen ja kirjallisuus ovat Sven Willnerille elintärkeitä. Sota, Suomen historia, oma tausta – lapsuus baptistiperheessä Pohjanmaalla, nuoruus rintamalla, työskentely journalistina eteläsuomalaisten pikkukaupunkien paikallis­lehdissä sekä se, että hän on itseoppinut kirjallisuuden ammattilainen – ovat luoneet hänen kirjailijanuralleen vahvan pohjan. Silti Sven Willnerin tekstissä puhuu mitä suurimmassa määrin hiljaisen pidättyväinen, itseään tutkiskelevan minän ääni: tekstiä leimaa suuri nöyryys ja avoimuus lukijaa kohtaan.

Siitä, että Sven Willneriltä on puuttunut selkeä kiinnekohta, on tullut sekä voima että mahdollisuus. Sven Willner ylittää rajoja monessa mielessä: hän liikkuu maailmankirjallisuuden klassikoista pohjoismaiseen nykykirjallisuuteen, suurista asioista pieniin. Lisäksi hänellä on elävä yhteys ja vuorovaikutus suomalai­suuden kanssa. Sven Willnerille taiteen sosiaalinen ulottuvuus on itsestään­selvyys, samoin inhimillisen elämän vahva läsnäolo kulttuurissa ja kirjallisuudessa.

Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä ja  elokuvakäsikirjoittaja/leikkaaja Raija Talvio

Raija Talvion käsikirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama Pikkusisar on kotimaisen elokuvan uuden nousun puhuttelevin työ. Se antaa paisuttelematta uskottavat, koskettavat kasvot jatkosodan kotirintamalle. Se sanoo sodasta kaiken oleellisen, ilman ainuttakaan taistelukohtausta. Draamana Pikkusisar on kirkas, elokuvana muotovalio.

Pikkusisaressa Mäkelä ja Talvio laajentavat uljaasti taiteellista repertuaariaan. Mäkelä kirkastaa sotavuosien vaiettua  mentaalihistoriaa fiktiivisellä Pikkusisarella yhtä sattuvasti kuin dokumenteillaan Daavid tarina kunniasta ja häpeästä sekä Lotat. Talvion tekstistä tuntee heti, että se on huippuelokuvaleikkaajan kirjoittamaa.

Vaikka Pikkusisar on Mäkelälle ensimmäinen pitkän  näytelmäelokuvan ohjaus ja Talviolle ensimmäinen pitkän fiktion käsikirjoitus, se kuultaa joka ruudultaan välineen täydellistä hallintaa. Pikkusisar on huomattava taiteellinen saavutus, läpimurto, joka valaa siltaa hyvinvointiin tottuneen sukupolven ja hyvinvoinnin mahdollistaneen polven välille.

Työryhmä: Henri Roth, Jari Majanen, Antti Seppänen ja Jouni  Malinen

Galilei 2 - seikkailujen saari -tietokonepeli on oiva osoitus siitä, mitä paljon puhuttu uuden median sisältötuotanto parhaimmillaan on.

Galilei 2:n suunnittelija, käsikirjoittaja ja ohjaaja Henri Roth on luonut kuulaan, älykkään sadun, jonka iloinen aforistinen sävy tempaa vanhemmankin pelaajan vaivatta matkaansa. Se hyödyntää nautittavan nokkelasti modernia tarinan­kerronnan formaattia. Ja mikä parasta, vaikka tarina ilkeän velhon kiusaamista leluista on jännittävä, Galilei 2:ssa ei ratkaista  mitään ongelmaa väkivaltaisesti.

Jari Majasen grafiikka, Jouni Malisen animaatio ja Antti Seppäsen musiikki ja äänimaisema kuljettavat leikistä luopuneiden lelujen arvoitusta tyylikkäästi ja hauskasti pulmasta toiseen. Galilei 2 on mitä parhainta, ajan kuvaa ja tekniikkaa kiteyttävää jatkoa suomalaiselle  satuperinteelle ja lupaava läpimurto sen uusilta jatkajilta.

Kulttuuriministeri Suvi Lindén jakaa Suomi- palkinnot keskiviikkona 13.12. 2000 klo 11, valtioneuvoston juhlahuoneisto (Eteläesplanadi 6)

_  _  _

Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila, puh. (09) 1341 7278

jl