Kulttuuriministeri Suvi Lindén jakaa Suomi-palkinnot tiistaina 7.12. 1999 klo 16.30 Säätytalo (Snellmaninkatu 9-11), Helsinki

SUOMI-PALKINNOT YHDEKSÄLLE TAITEILIJALLE

Tämän vuoden Suomi-palkinnot on myönnetty yhdeksälle taiteilijalle. Sadantuhannen markan suuruiset palkinnot saavat tanssitaiteilija Katarina McAlester, lavastaja Ralf Forsström, pianotaiteilija Eero Heinonen, elokuvaaja Kjell Lagerroos, kuvataiteilija Marita Liulia, kirjailija Marja-Leena Mikkola, taiteilija Vuokko Nurmesniemi, kirjailija Kalle Päätalo ja taidemaalari Rafael Wardi. Tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta myönnettävät Suomi-palkinnot jakoi kulttuuriministeri Suvi Lindén tiistaina Helsingissä.

Suomi-palkinnoista päättää kulttuuriministerin puheenjohdolla toimiva eri taiteenaloja edustava asiantuntijaraati, johon kuuluivat kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen, toimittaja Minna Lindgren, toiminnanjohtaja Nina Paavolainen, toimittaja Raisa Rauhamaa, tuottaja Marko Röhr, johtaja Pekka Saarela, kirjailija Tommy Tabermann ja dosentti Marja Tuominen. Lisäksi raadin jäseninä ovat ylijohtaja Kalevi Kivistö opetusministeriöstä ja puheenjohtaja Risto Ruohonen taiteen keskustoimikunnasta.

Palkintoperustelut 1999:

Tanssitaitelija Katarina McAlester (100 000 mk)

Katarina McAlester on 90-luvun monipuolinen koreografikyky suomalaisessa teatteri- ja tanssielämässä. Hän on työskennellyt laaja-alaisesti suurissa laitosteatterissa kuten Helsingin ja Oulun kaupunginteatterissa, vapaissa tuotantoryhmissä ja tanssiteattereissa, jotka suuntaavat ohjelmistonsa lapsikatsojille. McAlester vastaa loistavasti niihin vaatimuksiin joita nuorelle tanssisukupolvelle asetetaan: hän toimii sekä tanssijana, koreografina että tuottajana.

Painokkaimmin hänen ominaislaatunsa näkyy koreografin työssä. McAlesterin koreografioista voidaan nostaa esimerkiksi elävää kansanlaulua ja tanssia yhdistävän Älä herätä mustalaisnaista ja nunna Hildegard von Bingenin innoittama intiimi teos Iltarukoilijat. Lapsille suunnattu Peppi Pitkätossu oli kotimainen yleisömenestys, joka kutsuttiin mm. USA:aan ja Pietariin.

Vuoden 1999 alusta lähtien Katarina McAlester on toiminut Pyhäjärven Täydenkuun Tanssit-nykytanssifestivaalin taiteellisena johtajana.

Lavastaja Ralf Forsström (100 000 mk)

Skenografi Ralf Forsström on yli 35 vuotta kestäneen uransa aikana työskennellyt erityisen monipuolisesti, aktiivisesti ja monialaisesti teatterin hyväksi. Hän on lähinnä tunnettu loistokkaista ja mielikuvituksellisista lavastuksistaan ja puvustuksistaan, mutta on myös ohjannut musiikkiteatteria ja fantasiarikasta kokoperheen teatteria.

Forsströmin uraa ja tuotantoa esiteltiin viime keväänä Amos Anderssonin museon järjestämässä laajassa näyttelyssä. Näyttely antoi erinomaisen kuvan luovan taiteilijan työstä, joka omalta osaltaan todistaa ettei mielikuvituksella ole rajoja. Mielikuvitus ja sen käyttö on tärkeä voima vieraantumista, yksinäisyyttä ja yhteisön paineita vastaan. Se syventää ja laajentaa kokemaamme ja auttaa myös ymmärtämään sitä.

Forsström on myös ansiokkaasti tutkinut ja suunnitellut teatterin tilankäyttöä ja kehittänyt näyttämökuvaa luomalla erilaisia valo- ja materiaaliratkaisuja. Hän on työskennellyt useissa maamme keskeisistä teattereista ja ollen samalla kansainvälisimpiä lavastustaiteilijoitamme, jonka työt ovat ilahduttaneet laajasti yleisöä pienistä studioteattereista kansallisiin päänäyttämöihin.

Ralf Forsström on taiteilija, jonka työssä vielä vuosikymmenten kansainvälisen kokemuksen ja useiden suurten musikaalien jälkeenkin voi edelleen löytää Pistolteaternia, joka myös hämmentää ja hämmästyttää.

Pianotaiteilija Eero Heinonen (100 000 mk)

Eero Heinonen ansaitsee Suomi-palkinnon monipuolisesta ja aktiivisesta taiteilijanurasta, joka alkoi jo teini-iässä 60-luvulla. Heinonen tunnetaan liedpianistina, jonka yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Martti Talvela, Jorma Hynninen, Tom Krause ja Peter Schreier, kamarimuusikkona, jonka kanssa viihtyvät kaiken ikäiset muusikot, aktiivisena solistina, joka esiintyy jatkuvasti sekä omin konsertein että orkestereiden kanssa, sekä opettajana, jonka oppilaaksi on suuri kunnia päästä.

Heinosen laajasta ohjelmistosta erottuvat monet suurhankkeet, kuten Mozartin ja Beethovenin kaikkien pianokonserttojen sarja ja tänä vuonna loppuun saatettu Sibeliuksen koko pianotuotannon nauhoitusprojekti Yleisradiolle. Eero Heinonen ammentaa niin soitossaan kuin opetuksessaan laajaa sivistystä, syvää viisautta ja lämmintä huumoria ja edustaa suomalaisen musiikkielämän ehdotonta parhaimmistoa.

Elokuvaaja Kjell Lagerroos (100 000 mk)

Elokuvaaja Kjell Lagerroosin työ on antanut katsojille unohtumattomia kokemuksia sekä kotimaisessa elokuvassa että maamme rajojen ulkopuolella. Hänen vahva näkemyksensä sekä tinkimätön pyrkimyksensä täydellisyyteen on ollut usean elokuvan menestyksen takana.

Kjell Lagerroos tunnetaan kuvaajana, joka osallistuu elokuvan sisällön kehittämiseen myös muillakin osa-alueilla kuin vain kuvakerronnassa. Tämän lisäksi hän on vienyt merkittävästi eteenpäin laboratoriossa tapahtuvaa elokuvan visuaalisen ulkoasun muokkausta ja kokeillut omissa töissään ratkaisuja, joita on myöhemmin voitu hyödyntää elokuva-alalla laajemminkin.

Kjell Lagerroosin työn jäljestä on saatu nauttia sekä taiteellisista arvoistaan palkittujen että suuren yleisön saavuttaneiden elokuvien yhteydessä. Hänen kuvaamiaan elokuvia ovat kuluneen vuoden kotimaisten menestysten joukosta "Tulennielijä" sekä "Rukajärven tie".

Kuvataiteilija Marita Liulia (100 000 mk)

Marita Liulia on mediataiteen tunnetuimpia tekijöitä ja kärkihahmoja Suomessa. Hän on produktioissaan rakentanut yhteistyömuotoja eri alojen sekä teknisten että taiteellisten osa-alueiden välillä. Liulian kuluvan vuosikymmenen töihin lukeutuvat mm. CD-ROM –teokset Maire ja Hedelmäpeli sekä viimeaikaisimpina teoksina Ambitious Bitch ja Son of a Bitch. Tuotannollaan Liulia on saavuttanut paitsi kansallista niin myös merkittävää kansainvälistä huomiota.

Marita Liulia on sekä voimakas taiteilija että pioneerihahmo uusien ilmaisuvälineiden ottamisessa taiteellisen työskentelyn piiriin. Samalla hän on toiminut myös innoittajana alan kasvavalle, lahjakkaalle tekijäpolvelle.

Kirjailija Marja-Leena Mikkola (100 000 mk)

Marja-Leena Mikkola on pian neljäkymmentä vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana jättänyt jälkensä lähes kaikkiin kirjallisuuden lajeihin aina romaanista laulurunouteen saakka. Hänen tuotannolleen on ominaista toisaalta herkkä, psykologinen ihmiskuvaus, ja toisaalta voimakas yhteiskuntakriittisyys. Hänen tuotantonsa läpi kulkee pyrkimys paitsi ymmärtää ihmistä myös avata hänen silmänsä näkemään epäoikeudenmukaisuudet ja taistelemaan niitä vastaan. Tätä suurta linjaansa Marja-Leena Mikkola on seurannut johdonmukaisesti läpi tuotantonsa myös niinä aikoina jolloin solidaarisuus heikompia kohtaan ei ole ollut johtava maailmankuva.

Kokonaan uuden yleisön Marja-Leena Mikkola on saavuttanut lapsista. Hänen herkän lyyriset ja humaanit lastenkirjansa vieneet hänen tarinansa ja viestinsä paitsi Suomen niin myös käännöksien kautta monien muiden maiden lasten ulottuville.

Erittäin merkittävän työn Marja-Leena Mikkola on tehnyt suomentamalla maailmanrunouden nykyklassikkoja. Hänen ansiostaan suomalaisillekin ovat avautuneet sellaiset suuret modernit runoilijat kuin Dylan Thomas, Sylvia Plath ja Anna Ahmatova.

Taiteilija Vuokko Nurmesniemi (100 000 mk)

Suomalaisen muotoilun ja taideteollisuuden viime vuosikymmenien saavutuksiin kuuluu olennaisesti Vuokko Nurmesniemen tuotanto. Vuokko Nurmesniemi valmistui taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolta vuonna 1952. Hänet tunnetaan kuitenkin Suomessa ja kansainvälisessä muotoilukulttuurissa tekstiili- ja vaatetussuunnittelun kehittäjänä; uusien tuotteiden ja uuden ilmeen etsijänä ja kokeilijana.

Vuokko Nurmesniemi on tehnyt merkittävän työn kotimaisen muotoiluintensiivisen teollisuuden parissa sekä luonut "Vuokosta" käsitteen suomalaiseen ja kansainväliseen taideteollisuuteen. Hänen töitään ja tuotantoaan on merkittävimpien kansainvälisten taideteollisuusalan museoiden kokoelmissa. Vuokko Nurmesniemen tuotantoa on esitelty myös lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa muotoilunäyttelyissä.

Vuokko Nurmesniemi on korostanut työssään luovuuden ja teollisen tuotannon suhdetta. Tässä suhteessa häntä voidaan pitää suomalaisen taideteollisuuden ja muotoilun mahdollisuuksien esiin nostajana ja tulevaisuuden ennakoijana. Omassa työssään Vuokko Nurmesniemi on korostanut uskoa laatuun ja kulttuuripohjaiseen toimintaan. Laadusta ja tuotteiden kulttuurisista ominaisuuksista onkin tullut yhä keskeisempi kilpailuvaltti markkinoilla. Vuokko Nurmesniemen tuotanto ja sen lähtökohdat sopivat esimerkiksi tässä suhteessa koko kansallisen muotoilukulttuurin kehittämiselle.

Kirjailija Kalle Päätalo (100 000 mk)

Kalle Päätalo on vuonna 1958 ilmestyneen esikoisteoksensa Ihmisiä telineillä jälkeen julkaissut neljäkymmentä romaania. Niissä palataan tämän vuosisadan suomalaisen työkansan ankaraa arkea sen ansaitsemalla suvereenilla omistautumisella. Tänä vuonna kahdeksankymmentä täyttävä Päätalo on osoittanut kirjoittamisessaan komealla tavalla samaa tarkkaa mestarismiehen perusteellisuutta ja sisukkuutta kuin nuoruutensa rakennusurakoissa. Viisiosainen Koillismaa -sarja pureutuu eideettisen tarkasti syrjäseudun ongelmiin, lestadiolaisuuteen, köyhyyteen, hulluuteen.

Tiukan omaelämäkerrallinen Iijoki -sarja puolestaan maalaa ainutlaatuisen kaaren kirjailijan odysseiasta maalaisyhteiskunnasta pulavuosiin, sotaan ja selviytymiseen. Suomalaisen työmiehen identiteetin ja sielunmaiseman yksityiskohtaisena muistiin kirjaajana Päätalo ansaitsee erityisen kunnianosoituksen vuosisadan kirjailijoiden joukossa.

Taidemaalari Rafael Wardi (100 000 mk)

Rafael Wardi on vaikuttanut monen vuosikymmenen ajan suomalaisessa maalaustaiteessa persoonallisena ja itsenäisenä oman tien kulkijana vallitsevista tyylisuunnista riippumatta. Hänen lämminhenkiset ja inhimillisiä arvoja korostavat maalauksensa ovat käyneet katsojille rakkaiksi ja "wardimaisuus" on muodostunut jo käsitteeksi taideopiskelijoiden keskuudessa. Tyypillisiä hänelle ovat olleet elämäniloa ja onnellisuutta korostavat runsaat kirkkaan lämpimät värit ja yksinkertaisesta arjen elämästä kumpuavat aiheet. Viime vuosina hänen aihemaailmassaan tärkeimmälle sijalle on astunut vanhuus ja lähimmäisenrakkaus, ja hänen työnsä ovat nostaneet esiin yhteisen huolemme laitoksiin suljetuista yksinäisistä vanhuksistamme.

– – –

Lisätietoja:
- johtaja Rauno Anttila, puh. (09) 1341 7470