Tiivistelmä

Suomen strategiana on turvata kestävä ja tasapainoinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys. Suomessa on tähän saakka pystytty kansainvälisesti tunnustetulla tavalla yhdistämään talouskehitys yhteiskunnan ja ympäristön muuhun kehittämiseen sekä kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Taustalla on muiden tekijöiden rinnalla koko väestön hyvä koulutustaso sekä tiedon ja osaamisen entistä laaja-alaisempi kehittäminen ja käyttöönotto. Nämä kansalliset vahvuudet on säilytettävä myös jatkossa. Niistä on huolehdittava entistä enemmän kansainvälisen yhteistyön kautta.

Strategian toteutumisen keskeiset tekijät ovat kasvava työllisyys ja sitä vastaten aleneva työttömyys, korkea tuottavuus ja kansainvälinen kilpailukyky. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen, niiden tulosten hyödyntämisen sekä sosiaalisen ja teknologisen innovaatiotoiminnan vahvistamisella on tässä oleellinen merkitys.

Strategiaa on toteutettava globaalissa mittakaavassa. Tavoitteena on Suomen aseman monipuolinen vahvistuminen kansainvälisessä työnjaossa. Toteutuksessa tulee painottaa talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisiä, valittuja osaamisen avainalueita. Innovatiivisuuden säilyttäminen näissä pyrkimyksissä on keskeistä.

Taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia parantavien, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta saatavien hyötyjen realisoiminen edellyttää monipuolista ja uudistumiskykyistä yrityssektoria ja sitä, että Suomessa on jatkossakin merkittävissä määrin tuotannollista toimintaa. Keskeiseksi kehittämisalueeksi tässä yhteydessä nousee eri tahot yhteen kokoavien laadukkaiden innovaatioympäristöjen ja infrastruktuurien luominen ja vahvistaminen.

Tiivistetysti lähivuosien koulutus-, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka ovat onnistuneita, jos niiden avulla kyetään etenemään tarkoitetulla tavalla sekä koko yhteiskunnan että innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Onnistuminen vaatii tutkimuksen ja osaamisen korkeaa laatua ja neuvoston tehtäväkentän kaikkien toimintojen terävöittämistä kaikilla tasoilla. Menestymistä arvioidaan politiikkatoimien kokonaisvaikutusten kautta. Kehittämisen keskeisiä periaatteita ovat toimintojen priorisointi, kansallinen ja kansainvälinen profiloituminen sekä ennakointityöhön tukeutuva valikoiva päätöksenteko. Ne eivät yksin riitä, mutta ne ovat keskeisiä elementtejä kaikissa kehittämistoimissa. Periaatteita tulee soveltaa niin sisältöjen, rahoituksen kuin rakenteiden kehittämiseen sen mukaan, mitä tässä linjaraportissa esitetään.

Kehittämistoimien tavoitteena on 1) edistää innovaatiojärjestelmän kokonaistoimivuutta ja uusiutumiskykyä; 2) vahvistaa osaamisperustaa; 3) parantaa tutkimuksen laatua ja kohdentumista; 4) vahvistaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja kaupallistamista; sekä 5) taata toiminnoille riittävät taloudelliset edellytykset. Henkisten voimavarojen jatkuva kehittäminen varmistaa korkeatasoisen osaamisen myös tulevaisuudessa.