Tiede- ja teknologianeuvosto

tiivistelmä / summary
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet 
  • Tekijät
  • Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 
  • Julkaistu
  • 2000 
  • Sivumäärä
  • 59 
  • ISBN
  • ISBN 951-53-2117-4 
  • ISSN
  •  
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • suvi.borsos(at)minedu.fi

     
  • Julkaisija
  • Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 
julkaisu suomeksi (307 kb)

Tiivistelmä

Neuvoston Katsaus 2000: Tiedon ja osaamisen haasteet keskittyy julkisen sektorin tehtäviin ja haasteisiin tieteen, teknologian ja innovaatioiden edistäjänä globaalin muutoksen kentässä. Julkisen sektorin tehtävät ovat tulleet muutoksen myötä aiempaa laajemmiksi ja vaativammiksi, ja sen toimenpiteet ovat keskeisessä asemassa tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

Kestävä taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys vaatii jatkossakin tuekseen innovaatiojärjestelmän laaja-alaista kehittämistä. Se perustuu julkisen ja yksityisen sektorin hyvään yhteistyöhön. Laadun, tehokkuuden ja relevanssin rinnalla kehittämistoimissa korostuvat toiminnan vaikutukset ja niiden arviointi. Innovaatiojärjestelmän kansainvälistämiskehityksen jatkuminen on tärkeää.

Julkisen sektorin haasteet

Julkisen sektorin erityisenä haasteena on kyetä toteuttamaan tarvittavia kehittämistoimia samanaikaisesti kaikissa tärkeissä suunnissa kansainvälisen kilpailun ja yhteistyön oloissa.

Tietoteollisuuden kehitysedellytyksiin tulee panostaa edelleen. Ohjelmisto- ja sisältöteollisuuden tarjoamat kehitysmahdollisuudet tulee määrätietoisesti hyödyntää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkisten resurssien vahvistamiseen.

Tiedon ja osaamisen lisäämiseen ja niiden hyödyntämiseen perustuvia kehittämistoimia tulee jatkaa kaikkien sektoripolitiikkojen piirissä yhteistyönäkökulmaa entisestään korostaen. Aluekehityksen ja työvoima- ja ympäristöpolitiikan piirissä tämän näkökulman tulee olla erityisen vahvasti esillä. Sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen edistäminen on julkiselle sektorille yhtä vaativa ja haastava tehtävä kuin ovat tehtävät taloudellisen kehityksen suunnassa.

Uusien kasvualojen tunnistamiseen ja määrätietoiseen kehittämiseen on panostettava. Yritystoiminnan yleisten kehitysedellytysten parantaminen edellyttää lisäksi pääomarahoituksen ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä yrittäjyyden ja yrittäjäkulttuurin vahvistamista.

Koulutusta ja tutkimusta on kyettävä jatkuvasti vahvistamaan. Tehtävä on erityisen vaativa juuri nyt tietointensiivisen talouden kasvaessa voimakkaasti. Jo kertyneen tiedon ja osaamisen leviämistä yli sektori- ja toimialarajojen on tehostettava. Alueellisesti kattavan innovaatioverkoston kehittäminen on tärkeä tehtävä.

Tiedon ja osaamisen kehittäminen

Yleistä koulutustasoa Suomessa on nostettava edelleen. Koulutuksen ja työelämän kohtaantoa on kyettävä parantamaan. Aikuisväestön muuttuviin osaamishaasteisiin tulee vastata elinikäisen oppimisen periaatteiden ja siihen panostamisen mukaisesti. Tarvittavista erityistoimista kiireellisin on matemaattisen ja luonnontieteellisen perusosaamisen lisääminen ja korkea-asteen rekrytointipohjan laajentaminen.

Yliopistojen tutkimustoiminnan ja tutkijankoulutuksen perusedellytyksiä on parannettava niin, että tutkimusympäristöt edelleen vahvistuvat ja niiden aineelliset edellytykset kehittyvät. Suomen Akatemian tehtävänä on tehostaa ja laajentaa toimenpiteitä korkeatasoisen tutkimustoiminnan ja asiantuntemuksen lisäämiseksi. Globaaleihin talouden, kulttuurin ja tieteen murroksiin on oltava valmius vastata muun muassa tieteen kehitystä ennakoivien tutkimusten ja selvitysten avulla.

Sektoritutkimuksen piirissä ministeriöiden sitomattomat tutkimusvarat tulee arvioida. Klusteritoimintaa on edelleen kehitettävä ja siinä luotua verkostoyhteistyön mallia sovellettava muihinkin tutkimusohjelmiin. Sektoritutkimuksen rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa keskushallinnon yleiseen uudistamiseen liittyen.

Teknologian kehittämiskeskuksen tulee edistää tietointensiivisen kasvun laajenemista uusille aloille, tehostaa toimenpiteitään yrityssektorin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kotimaisten kasvuedellytysten turvaamiseksi ja laajentaa osaamistaan uusien haasteiden vaatimalla tavalla.

Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen

Sekä ulkomailla että kotimaassa tuotetun tiedon hyödyntämistoimien tehostaminen on välttämätöntä, jotta kasvavan tutkimuksen ja koulutuksen myönteiset vaikutukset leviäisivät yhteiskunnan ja kansalaisten käyttöön mahdollisimman laajalti.

Teknologian kehittämiskeskuksen tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa edistää tiedon ja osaamisen leviämistä ja hyödyntämistä muun muassa kehittämällä korkeatasoisia asiantuntijapalveluja. Aloittavien yritysten pääomarahoituksen saatavuutta on parannettava julkisten ja yksityisten pääomasijoittajien yhteistoimin.

Ammattikorkeakouluja on kehitettävä alueidensa innovaatiotoimintaan nykyistä merkittävämmän panoksen antaviksi tiedon ja osaamisen keskuksiksi. EU:n rakennerahastoja on käytettävä alueilla määrätietoisesti tiedon ja osaamisen lisäämiseen ja niiden hyödyntämisen laajamittaiseen parantamiseen. Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintoja ja resursseja on ohjattava kehittävään ja uutta luovaan suuntaan.

Yritysten on parannettava omien innovaatioprosessiensa ja innovaatioiden taloudellisen hyödyntämisen hallintaa. Julkisen sektorin tehtävänä on lisätä asiantuntijapalvelujen ja osaamisen tarjontaa muun muassa liiketoiminta- ja muuta koulutusta kehittämällä. Liiketoiminnan kasvuhakuisuus tulisi ottaa yritystoiminnan julkisten edistämistoimien yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi.

Tutkimusrahoituksen kehittäminen

Julkisen sektorin on kyettävä huolehtimaan vastuunaan olevan tutkimusrahoituksen kehittämisestä asianmukaisella tavalla. Lisäpanostuksia tarvitaan sekä tiedon ja osaamisen lisäämiseksi että niiden hyödyntämisen tehostamiseksi.

Julkista tutkimusrahoitusta on tarpeen lisätä kumulatiivisesti 1,2 miljardilla markalla vuosina 2001-2004. Lisäys on perusteltu sekä suhteessa julkisen sektorin tehtäviin tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikassa, yksityisen rahoituksen kehittymiseen että valtiontalouden mahdollisuuksiin. Rahoitusohjelma vaatii huolellista seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia tulevien linjausten ja kehittämistoimien tueksi.