Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1998:5

A: 24.2.1998

Vaakunapiirrosten puhtaaksipiirtäjälle ei syntynyt tekijänoikeutta vaakunapiirroksiin.

Selostus asiasta

Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) on 3.12.1997 päivätyllä kirjelmällä pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa heraldisen puhtaaksipiirtäjän tekijänoikeudesta maakuntavaakunoihin.

Kuntaliitto viittaa lausuntopyynnössään tekijänoikeusneuvostolta 15.5.1997 saamaansa lausuntoon. Tekijänoikeusneuvosto totesi tuossa lausunnossa muun muassa seuraavaa:

"Edellä esitetyn perusteella tekijänoikeusneuvosto katsoo, että kunnallislain 14 §:n ja kuntalain 6 §:n perusteella hyväksytyt kunnanvaakunat ovat osa kyseistä kunnanvaakunan hyväksymispäätöstä ja että ne tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitetun viranomaisen päätöksen osana jäävät vaille tekijänoikeussuojaa."

Samassa lausunnossa tekijänoikeusneuvosto otti kantaa myös tekijänoikeuslain 9 §:n soveltumiseen Suomen maakuntavaakunoihin:

"Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että 1500- tai 1600-luvulta peräisin oleviin maakuntavaakunoihin ei ole tekijänoikeutta."

Lausuntopyynnössä kerrotaan, että Manner-Suomen 19 maakuntien liittoa ovat vuoden 1997 aikana hyväksyneet itselleen maakuntavaakunat kuntalain 6 §:n mukaisesti. Osa maakuntien liitoista hyväksyi käyttöönsä vanhan historiallisen maakuntavaakunan sellaisenaan. Osa maakuntien liitoista hyväksyi maakuntaliiton jo aiemmin käyttämän vaakunan ja osa muokkasi käytössä olleita maakuntavaakunatunnuksia paremmin omaan käyttöönsä sopivaksi. Päijät-Hämeen liitto ja Itä-Uudenmaan liitto olivat ainoat liitot, jotka teettivät tässä yhteydessä itselleen aivan uudet, aiemmista historiallisista aiheista poikkeavat maakuntavaakunat. Tosin Päijät-Hämeen liiton vaakuna-aihe on peräisin arkkitehti Jac Ahrenbergin vuonna 1904 Lahden kauppalalle tekemästä vaakunaehdotuksesta, jota taiteilija Tapani Aartomaa on käyttänyt hyväkseen tehdessään esityksensä Päijät-Hämeen vaakunaksi.

Lausuntopyynnön mukaan maakuntien liitot ovat erikseen sovittua korvausta vastaan piirrättäneet omat vaakunansa graafikko A:lla, jotta saataisiin syntymään yhtenäinen sarja "saman käden" piirtämiä maakuntavaakunoita, jotka olisivat samalla tavalla käytettävissä kuin kuntavaakunatkin. Kaikkien vaakunoiden osalta tätä työtä ei ole vielä saatettu loppuun. Kuntaliiton mukaan A on puhtaaksipiirtämisen lisäksi muotoillut vaakunoita heraldisesti muun muassa poistamalla vaakunakilven yläpuolisen kruunun ja korjaamalla tästä aiheutuneet kilpien mittasuhdevirheet. Lausuntopyynnössä todetaan, että A:n mukaan eniten muuttamista on aiheuttanut Pohjanmaan liiton vaakunan uusi värikenttäjako ja Päijät-Hämeen liiton merenneidon muokkaus.

Lausuntopyynnössä kerrotaan, että A:n mukaan hänellä on tekijänoikeus heraldisesti muotoilemiinsa vaakunoihin. Kuntaliiton käsityksen mukaan A:lla ei ole tekijänoikeutta maakuntavaakunoihin.

Lausuntopyyntöön on liitetty Kansallisarkiston vaakunatyöryhmän muistio 27.1.1997, Itä-Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston pöytäkirjanote 12.5.1997 koskien maakuntavaakunan hyväksymistä, tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:11 ja vaakunapiirrokset.

Kuntaliitto on toimittanut tekijänoikeusneuvostolle nähtäväksi myös Suomen kunnallisvaakunat -nimisen kirjan vuodelta 1982.

Vastine

Tekijänoikeusneuvosto on varannut A:lle tilaisuuden vastineen antamiseen. A ei ole antanut vastinetta.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTON LAUSUNTO

Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt lausuntopyynnön ja esittää lausuntonaan seuraavan.

Tekijänoikeudesta

Tekijänoikeusneuvosto viittaa ensinnäkin lausuntoon 1997:11 siltä osin kuin tuossa lausunnossa on selostusta tekijänoikeudesta ja tekijänoikeuslain 9 §:stä.

Tekijänoikeus syntyy tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijälle. Teoksena pidetään itsenäistä ja omaperäistä luomistyön tulosta. Teos ilmentää siten tekijänsä luovuutta. Ratkaisu, johon päädytään mekaanisesti ulkoisten tekijöiden sanelemana, ei ilmennä ratkaisun tehneen henkilön luovuutta. Minkäänlaisia vaatimuksia ei ole asetettu teoksen tarkoituksen suhteen. Teos voi olla esimerkiksi kuvataiteen tuote.

Teosharkinnasta oikeuskäytännössä voidaan mainita esimerkkinä korkeimman oikeuden ratkaisu 1971 II 7, joka koski virallisen autonkuljettajatutkinnon suorittamista varten käytettäviä kyselylomakkeita. Lomakkeita ei pidetty siten itsenäisinä ja omaperäisinä kirjallisina teoksina, että niiden laatijoilla olisi ollut niihin tekijänoikeus. Huomioon otettiin se, että lomakkeet oli muodoltaan laadittu ulkomaisten esikuvien mukaisiksi sekä sisällöltään kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön valvonnan alaisena ja ministeriön antamien ohjeiden mukaan.

Tekijänä pidetään teoksen syntymiseen luovalla panoksella osallistunutta henkilöä. Teoksella voi olla useita tekijöitä joko niin, että tekijöiden panokset eivät ole teoksessa toisistaan erotettavissa (tekijänoikeuslain 6 §:ssä tarkoitettu yhteisteos) tai niin, että kunkin tekijän panos voidaan teoksessa erottaa (niin kutsuttu yhteenliitetty teos).

Sillä, joka on kääntänyt tietyn teoksen tai muunnellut sitä tai saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeuslain 4 §:n 1 momentin nojalla tekijänoikeus teokseen tuossa muunnellussa muodossa. Muuntelijalla ei kuitenkaan ole oikeutta määrätä teoksesta tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen. Myös muuntelijan panoksen on osoitettava itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä, jotta se saisi suojaa lain 4 §:n 1 momentin nojalla. Teoksen muuntelijalle syntyy suoritukseensa tekijänoikeus riippumatta siitä, onko alkuperäiseen teokseen tekijänoikeus enää voimassa.

Kuten tekijänoikeusneuvoston lausunnosta 1997:11 ilmenee, tekijänoikeuslain 9 §:n mukaan lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta.

Tekijänoikeuskomitean VII mietinnössä (KM 1992:4) on lain 9 §:stä todettu muun muassa seuraavaa (s. 114):

"Lausumalla tarkoitetaan jotain, mikä on ilmaistu kielellisin keinoin. Näin ollen kartat, piirrokset ja vastaavat eivät sinänsä voi kuulua säännöksen piiriin. Kuitenkin jos päätökseen tai lausumaan liitetään esim. kartta tai piirros tai jos niitä siteerataan, ne tulevat päätöksen tai asiakirjan osaksi liitetyiltä tai siteeratuilta osin ja kuuluvat säännöksen alaisuuteen."

On huomattava, että tekijänoikeus syntyy aina teoksen tehneelle luonnolliselle henkilölle. Tekijä voi kuitenkin luovuttaa tekijänoikeuksiaan toiselle, esimerkiksi viranomaiselle. Lain 9 § tulee sovellettavaksi sitten, kun teos tai sen osa esimerkiksi otetaan osaksi viranomaisen päätöstä.

Edellä siteeratussa komiteanmietinnössä on lisäksi todettu (s. 115), että "tekijänoikeuslain 9 § koskee vain alkuperäisessä muodossa olevia asiakirjoja. Sen sijaan niiden käännökset ja muunnelmat tai kokoomateokset voivat olla tekijänoikeuden kohteena. Mutta jos tällainen käännös tai muunnelma julkaistaan viranomaisen päätöksenä tai lausumana, tulee tekijänoikeuslain 9 § siihen sovellettavaksi."

Vaakunoista

Tekijänoikeusneuvostolle toimitetusta aineistosta ilmenee vaakunoista muun muassa seuraavaa.

Vaakunoiden suhteen on syntynyt periaate, jonka mukaan jokaisen vaakunan on oltava täsmällisin käsittein selitettävissä. Sanoin ilmaistua vaakunaselitystä pidetään vaakunaa esitettäessä ratkaisevana. Tämä tekee mahdolliseksi saman vaakunan kuvaamisen eri tyylilajeissa tilanteen ja käyttötarkoituksen mukaan. (Kauko Pirinen Suomen paikallisvaakunoita koskevassa kirjoituksessaan sivulla 13 teoksessa Suomen kunnallisvaakunat. Teoksen on toimittanut Atte Haikonen.)

Suomen heraldinen seura on julkaissut "heraldisen tunnuksen suunnittelijan kymmenen käskyä". Näihin säännöksiin sisältyy määräyksiä heraldisissa tunnuksissa käytettävistä väreistä ja kuvioista. Esimerkiksi 10. säännön mukaan "kuvioiden on oltava sellaisia - niinkuin koko tunnuksenkin - että ne voidaan selityksensä (vaakuna- tai lippuselitys) mukaan mallia näkemättä uudelleen piirtää. Tämä vie myös siihen, että kuvion on oltava lajinsa yleispätevä edustaja - se ei saa olla esimerkiksi jokin tietty linna, vaan ainoastaan heraldisesti tyylitelty linna, jonka voi sitten vaakunan tai lipun aiheen perusteluissa sanoa viittaavan vaikkapa Käkisalmen linnaan. Voimme sanoa, että kuvion täytyy olla sellainen, jolla ei ole erisnimeä." ("Käskyt" on laatinut Jukka Suvisaari ja korjannut ja muutoksin varustanut Suomen heraldisen seuran johtokunnan asettama työryhmä.)

Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossa 1995:2 arvioinut vaakunamallipiirroksen teostasoa. Lausuntopyynnön kohteena olevassa piirroksessa oli punainen vaakuna, jossa oli hopean värisen ympyrän sisällä tyylitelty N-kirjain. Tekijänoikeusneuvosto kiinnitti huomiota heraldiikassa noudatettaviin sääntöihin. Sääntöjen johdosta vaakunassa on elementtejä, jotka määräytyvät muun kuin tekijän luovuuden ja omaperäisyyden perusteella. Jotta vaakuna saisi tekijänoikeudellista suojaa, olisi sen ilmennettävä tekijän luovaa panosta myös heraldisten elementtien itsenäisessä ja omaperäisessä yhteensovittamisessa. Sukuvaakunan mahdollisen tekijänoikeudellisen suojan arviointiin ei katsottu vaikuttavan sen, täyttääkö vaakuna heraldiikan mukaan vaakunalle asetettavat vaatimukset vai ei. Tekijänoikeusneuvosto katsoi, ettei vaakunamallipiirros ollut siinä määrin itsenäinen ja omaperäinen, etteikö joku muukin kuin sen tekijä olisi voinut päätyä samanlaiseen lopputulokseen saman toimeksiannon perusteella. Piirros ei tekijänoikeusneuvoston mukaan näin ollen saanut suojaa tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna teoksena.

Maakuntien vaakunat

Kuten lausunnosta edellä ilmenee, tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle. Eri asia on, että teokseen voi myöhemmin tulla sovellettavaksi tekijänoikeuslain 9 §. Kyseinen säännös koskee vain alkuperäisessä muodossa olevia asiakirjoja. Jos asiakirjaa, johon 9 § soveltuu, muunnellaan omaperäisellä tavalla, muuntelijalle syntyy suoritukseensa tekijänoikeus. Tällaiseen muunnokseen puolestaan voi myöhemmin tulla sovellettavaksi lain 9 §. Tekijänoikeudellisesti on erotettava toisistaan tilanne, jossa tekijänoikeutta ei ole sen vuoksi, että kyseessä ei ole tekijänoikeudella suojattava luova panos ja tilanne, jossa tekijänoikeutta ei (enää) ole siltä osin kuin teokseen soveltuu tekijänoikeuslain 9 §.

Tekijänoikeusneuvostolle toimitetusta aineistosta ilmenee, että seuraavat maakuntien liitot ovat päättäneet ottaa vaakunakseen historiallisen maakunnan vaakunan: Hämeen liitto (Hämeen vaakuna), Lapin liitto (Lapin vaakuna), Pohjois-Karjalan liitto (Karjalan vaakuna), Pohjois-Pohjanmaan liitto (Pohjanmaan vaakuna), Satakuntaliitto (Satakunnan vaakuna), Pohjois-Savon liitto (Savon vaakuna), Uudenmaan liitto (Uudenmaan vaakuna) ja Varsinais-Suomen liitto (Varsinais-Suomen vaakuna). Tekijänoikeusneuvoston saaman selvityksen mukaan Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan liitot ovat päättäneet ottaa vaakunoikseen entiset maakuntaliittojen vaakunat. Tekijänoikeusneuvoston käsityksen mukaan myös Etelä-Savon liiton vaakuna perustuu Savon historialliseen vaakunaan.

Kuntaliiton toimittamasta aineistosta ilmenee, että Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liitot ovat ottaneet tunnuksikseen uudet vaakunat. Aineistosta käy ilmi muun muassa se, että Etelä-Karjalan liiton vaakunan on suunnitellut Tuula Taskula ja Itä-Uudenmaan liiton vaakunan on suunnitellut Jouni Jäppinen. Päijät-Hämeen liitolle esityksen vaakunaksi on puolestaan tehnyt Tapani Aartomaa. Etelä-Karjalan vaakunapiirros muistuttaa symboliikaltaan Karjalan maakuntavaakunana ollutta tunnusta. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liiton vaakunapiirrokset muistuttavat symboliikaltaan Pohjanmaan maakunnan ja Vaasan läänin vaakunoina olleita tunnuksia. (ks. Suomen kunnallisvaakunat 1982, s. 40, 41 ja 45) Päijät-Hämeen liiton vaakuna perustuu aiheeltaan Jac Ahrenbergin vaakunaehdotukseen. Päijät-Hämeen liiton vaakunapiirroksen sanallinen selitys ja siten myöskin vaakunapiirros kuitenkin eroavat Ahrenbergin vaakunaehdotuksesta.

Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että vaakunoiden piirtämisessä vaikuttavat säännöt ja puhtaaksipiirtäjällä käytössä olleet esikuvat vaakunaselityksineen ovat olleet omiaan rajoittamaan puhtaaksipiirtäjän mahdollisuuksia omaperäiseen ja luovaan työhön. Tekijänoikeusneuvoston näkemyksen mukaan puhtaaksipiirtäjälle ei ole syntynyt tekijänoikeutta vaakunoihin myöskään vaakunakilven yläpuolella olevan kruunun poistamisella.

Edellä mainituilla perusteilla tekijänoikeusneuvosto katsoo, että vaakunapiirrosten puhtaaksipiirtäjällä ei ole tekijänoikeuslain 1 §:n eikä 4 §:n 1 momentin mukaista tekijänoikeutta vaakunapiirroksiin.