Tekijänoikeuden perusteita

Mikä on teos?

Teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos, tekijänoikeussuojan kohde. (1 §)

Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset teokset, musiikkiteokset (sanoitukset, sävellykset, sovitukset), kuvataiteen teokset, valokuvateokset, näyttämöteokset, elokuvat, tietokoneohjelmat, kartat.

Mitä oikeuksia teoksen tekijällä on?

Tekijänoikeus tuottaa tekijälle taloudellisia oikeuksia ja moraalisia oikeuksia.

Taloudellisia oikeuksia ovat oikeus valmistaa teoksesta kappaleita millä tahansa tavalla sekä oikeus saattaa teos yleisön saataviin 1) välittämällä teos johtimitse tai johtimitta yleisölle (sisältää tilauspohjaisen välittämisen); 2) esittämällä teos julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle; 3) levittämällä teoksen kappale yleisön keskuuteen; 4) näyttämällä teosta julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä.

Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja kunnioittamisoikeus.

Suojataanko teoksen nimeä tai otsikkoa?

Teoksen nimi tai otsikko voi olla tekijänoikeudella suojattu, jos se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Kirjallisessa teoksessa tai taideteoksessa ei saa käyttää sellaista teoksen nimeä, että teos voitaisiin helposti sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen. (51 §)

Mihin ei ole tekijänoikeutta?

Tekijänoikeutta ei ole 1) lakeihin ja asetuksiin, 2) virallisissa kokoelmissa julkaistaviin viranomaisten päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin, 3) valtiosopimuksiin ja vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin, 4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin, eikä 5) viranomaisen tai julkisen toimielimen 1-4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin. (9 §)

Tekijänoikeutta ei myöskään ole teokseen, jonka tekijän kuolinvuodesta on kulunut yli 70 vuotta. (43 §)

Tekijänoikeus ei suojaa teoksesta ilmenevää tietoa, ideoita, aiheita tai periaatteita.

Tekijänoikeutta on rajoitettu tekijänoikeuslain 2 luvun säännöksillä.

Kuka voi saada tekijänoikeuden?

Tekijänoikeus syntyy teoksen luoneelle luonnolliselle henkilölle. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa joko kokonaan tai osittain. Tekijänoikeus työ- tai virkasuhteessa luotuun tietokoneohjelmaan tai tietokantaan siirtyy työnantajalle, jollei toisin ole sovittu. (40b §)

Tekijänoikeuden voi saada myös siten, että teosta vapaasti muuttaen luo uuden ja itsenäisen teoksen. (4 §)

Mitä ovat kääntäjän oikeudet?

Käännös voi olla tekijänoikeudella suojattu kuten muukin teos, jos se on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Kääntäjällä on tällöin vastaavat oikeudet kuin muunkin teoksen tekijällä.

Käännöksen tekemiseksi kääntäjän on hankittava alkuperäisteoksen tekijältä lupa kääntämiseen, samoin kuin käännöksen levittämiseen yleisölle. (4 §)

Kääntäjän tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta kääntäjän kuolinvuodesta.

Mitä eroa on yksinoikeudella ja oikeudella korvaukseen?

Yksinoikeuden olemassaolo edellyttää luvan hankkimista tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta, jos teosta tai muuta suojan kohdetta käytetään yksinoikeuden piiriin kuuluvalla tavalla.

Korvausoikeus edellyttää korvauksen maksamista teoksen tai muun suojan kohteen käytöstä; erillistä lupaa käyttämiseen ei tarvita.

Mitä ovat lähioikeudet?

Tekijöiden oikeuksien lisäksi tekijänoikeuslaissa säädetään tekijänoikeutta lähellä olevista oikeuksista: oikeudenhaltijana voi olla esittävä taiteilija, äänitallenteen tuottaja, kuvatallenteen tuottaja, radio- ja televisioyritys (lähettäjäyritys), luettelon tai tietokannan valmistaja, valokuvaaja (valokuva, joka ei yllä teostasoon). (5 luku)

Mitä ovat esittävän taiteilijan oikeudet?

Esittävän taiteilijan oikeudet koskevat sekä elävää että tallennettua esitystä. (45 §)

Kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen elävää esitystä ei saa esittävän taiteilijan suostumuksetta tallentaa laitteelle eikä lähettää radiossa tai televisiossa taikka siirtää toisessa paikassa kuultavaksi tai nähtäväksi.

Äänitallenteelle tallennettua esitystä ei saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut esitysvuodesta, esittävän taiteilijan suostumuksetta 1) kopioida, 2) esittää julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle, 3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta (sisältää myös tilauspohjaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman välittämisen), 4) levittää yleisölle.

Kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitallennetta saa kuitenkin lupaa pyytämättä käyttää 1) julkisessa esityksessä, 2) alkuperäisessä yleisölle välittämisessä (ei kuitenkaan tilauspohjaisessa välittämisessä), 3) radio- ja televisiolähetyksen samanaikaisessa ja muuttamattomassa edelleen lähettämisessä. Käyttämisestä on suoritettava esittävälle taiteilijalle korvaus opetusministeriön hyväksymän järjestön välityksellä.

Kuvatallenteelle tallennettua esitystä ei saa esittävän taiteilijan suostumuksetta 1) kopioida, 2) välittää yleisölle tilauspohjaisesti (ajasta ja paikasta riippumatta), 3) levittää yleisölle.

Kaupallisessa tarkoituksessa julkaistun kuvallisen musiikkitallenteen, johon on Suomessa tallennettu sävellysteoksen esitys, käyttämisestä julkisessa esityksessä tai alkuperäisessä yleisölle välittämisessä (tilauspohjainen yleisölle välittäminen yksinoikeuden piirissä) on sävellysteoksen esittävällä muusikolla oikeus korvaukseen. Korvaus on suoritettava opetusministeriön hyväksymän järjestön välityksellä.

Mitä ovat äänitallenteen tuottajan oikeudet?

Äänitallenteen tuottajan oikeudet kohdistuvat tallenteeseen, jolle on tallennettu ääntä. (46 §)

Äänitallennetta ei saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta, tuottajan suostumuksetta 1) kopioida, 2) esittää julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle, 3) välittää yleisölle johtimitse tai johtimitta (sisältää myös tilauspohjaisen, ajasta ja paikasta riippumattoman välittämisen), 4) levittää yleisölle.

Kaupallisessa tarkoituksessa julkaistua äänitallennetta saa kuitenkin lupaa pyytämättä käyttää 1) julkisessa esityksessä, 2) alkuperäisessä yleisölle välittämisessä (ei kuitenkaan tilauspohjaisessa välittämisessä), 3) radio- ja televisiolähetyksen samanaikaisessa ja muuttamattomassa edelleen lähettämisessä. Käyttämisestä on maksettava tuottajalle korvaus opetusministeriön hyväksymän järjestön välityksellä.

Mitä ovat kuvatallenteen tuottajan oikeudet?

Kuvatallenteen tuottajan oikeudet kohdistuvat tallenteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa. (46 a §)

Kuvatallennetta ei saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta, tuottajan suostumuksetta 1) kopioida, 2) levittää yleisölle, 3) välittää yleisölle tilauspohjaisesti.

Mitä oikeuksia on radio- ja televisioyrityksellä?

Lähettäjäyrityksen oikeudet kohdistuvat lähetyssignaaliin. (48 §)

Lähetystä ei lähettäjäyrityksen suostumuksetta saa lähettää edelleen, tallentaa laitteelle eikä toisintaa tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy maksua vastaan.

Tallennettua lähetystä ei saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut lähettämisvuodesta, 1) kopioida, 2) lähettää uudelleen, 3) levittää yleisölle, 4) välittää yleisölle tilauspohjaisesti.

Vastaavat oikeudet kohdistuvat myös lähettäjäyrityksen käyttämään muuhun ohjelmaa kuljettavaan signaaliin kuin radio- ja televisiolähetykseen, esimerkiksi ohjelmien siirtoketjuissa välitettävään signaaliin.

Mitä oikeuksia on luettelon ja tietokannan valmistajilla?

Yksinoikeus valmistaa luettelosta tai tietokannasta kappaleita (kopiointi) ja saattaa luettelo tai tietokanta yleisön saataviin (millä tavalla tahansa) koskee luettelon tai tietokannan koko sisältöä sekä sen laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaista osaa.

Yksinoikeus on voimassa 15 vuotta työn valmistumisvuodesta. (49 §)

Jos kyseessä on teostasoon yltävä tietokanta, sen tekijällä on siihen normaali tekijänoikeus.

Mitä oikeuksia on valokuvaajalla?

Teostasoon yltämättömän valokuvan kuvaajalla on yksinoikeus valokuvan kappaleiden valmistamiseen (kopiointi) ja valokuvan saattamiseen yleisön saataviin (millä tavalla tahansa). Yksinoikeus on voimassa 50 vuotta valokuvan ottamisesta (valmistamisesta). (49 a §)

Jos kyseessä on teostasoon yltävä valokuva, kuvaajalla on siihen normaali tekijänoikeus.

Kuinka kauan oikeudet ovat voimassa?

Tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta.

Lähioikeuksien voimassaoloajat (yleensä 50 vuotta) lasketaan aina kyseisen vuoden lopusta.

Esittävä taiteilija:
50 vuotta esitysvuodesta; kuitenkin 50 vuotta ensimmäisestä julkaisemisesta (tallennekappaleina yleisön keskuuteen) tai julkistamisesta (luvallisesti saatettu yleisön saataviin), jos julkaiseminen tai julkistaminen tapahtuu ennen kuin esitysvuodesta on kulunut 50 vuotta.

Äänitallenteen tuottaja:
50 vuotta tallentamisvuodesta; kuitenkin 1) 50 vuotta ensimmäisestä julkaisemisesta, jos tallenne julkaistaan ennen kuin 50 vuotta kulunut tallentamisvuodesta, 2) 50 vuotta ensimmäisestä sellaisesta yleisön saataviin saattamisesta, joka tapahtuu muuten kuin tallennekappaleita levittämällä, ennen kuin tallentamisvuodesta on kulunut 50 vuotta

Kuvatallenteen tuottaja:
50 vuotta tallentamisvuodesta; kuitenkin 50 vuotta ensimmäisestä julkaisemisesta tai julkistamisesta, jos julkaiseminen tai julkistaminen tapahtuu ennen kuin tallentamisvuodesta on kulunut 50 vuotta.

Radio- ja televisioyritys (lähettäjäyritys):
50 vuotta lähettämisvuodesta; muu ohjelmaa kuljettava signaali kuin lähetyssignaali 50 vuotta kuljetusvuodesta.

Luettelon tai tietokannan valmistaja:
15 vuotta työn valmistumisesta; kuitenkin 15 vuotta ensimmäisestä yleisön saataviin saattamisesta, jos se tapahtuu ennen kuin työn valmistumisesta on kulunut 15 vuotta.

Valokuvaaja:
50 vuotta valokuvan valmistamisesta ("ottamisesta").