Arvoisa Komin tasavallan päämies, hyvät foorumin osanottajat,

Kiitän lämpimästi kutsusta saapua 10. Venäläis-suomalaiseen kulttuurifoorumiin, jonka tapahtumapaikkana on Venäjän federaation suomalais-ugrilainen nimikkotasavalta Komi ja sen pääkaupunki Syktyvkar. Juhlafoorumin teema "Etnokulttuurinen moninaisuus: perinteet ja innovaatiot" asettuu Euroopassa ajankohtaiseen monikulttuurisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua luotaavaan yhteiskunnallisen keskustelun kontekstiin.

Viime vuonna Jyväskylän kulttuurifoorumissa kerroin Suomen kulttuurin, liikunnan ja nuorison toimialojen rahoituspohjan myönteisestä kehityksestä. Maailmantaloutta koettelevasta talouskriisistä huolimatta minulla on ilo kertoa, että toimialallamme kehitys jatkuu myönteisenä. Myös vuoden 2010 budjettiesitys on taide- ja kulttuuripolitiikan kannalta varsin suotuisa.

Valtion vuoden 2010 talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuorisotyön määrärahat nousevat yhteensä 9,8 % (51,1 milj. euroa). Taiteen ja kulttuurin toimialan määrärahojen kokonaismäärä on 383,6 milj. euroa, jossa on kasvua 9,5 % (33,4 milj. euroa). Liikunnan määrärahojen lisäys on noin 9,1 % (+ 10,9 milj. euroa ). Nuorisotyön määrärahat kasvavat 12,6 % (6,6 milj. euroa).

Kerroin vuosi sitten alustavasti myös valmistelussa olleesta opetusministeriön kulttuuripolitiikan strategiasta. Ministeriössä strategiatyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Opetusministeriö vahvistaa strategista otettaan kulttuuripolitiikan kehittämisessä ja uudistaa toimintatapojaan sekä toimialallaan että osana valtionhallintoa. Jyväskylän foorumissa esittelin niitä toimintaympäristömuutoksia, joiden varaan perustimme strategiatyömme. Tuolloin emme olleet vielä lyöneet lukkoon kehittämistavoitteitamme ja -toimiamme, joten esitän niistä nyt keskeisiä huomioita.

Taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämistavoitteet on esitetty strategiassa kehittämisen tahtotiloina, jotka siten kuvaavat sitä, miten asioiden haluaisimme taide- ja kulttuuripolitiikassa olevan vuonna 2020. Se, miten asioiden haluamme olevan, vaikuttaa luonnollisesti siihen, mihin suuntaan toimiamme suuntaamme. Kehittämisen tahtotilat strategiassamme on jäsennetty neljään kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitealueeseen. Ne ovat kulttuurinen perusta, luovan työn tekijät, kulttuuri ja kansalaiset sekä kulttuuri ja talous.

Nämä neljä kulttuuripolitiikan vaikuttavuustavoitealuetta ovat mielestäni strategiatyömme yksi tärkeimpiä tuloksia, etten sanoisi innovaatioita. Me itse ministeriössä olemme kokeneet, että tämä jäsennys edesauttaa oman toimintamme hahmottamista, ja toivomme luonnollisesti, että jäsennys toimisi samalla tavalla koko toimialalla.

Suomessa on paraikaa käynnissä myös mittava alueellinen rakenneuudistus, joka vaikuttaa foorumi-toiminnan kehittämiseen Suomen puolella. Tämän seurauksena vuoden 2010 alusta aloittaa toimintansa uusi aluehallintojärjestelmä, minkä myötä läänit ja niitä johtavat maaherrojen virat lakkaavat olemasta. Tästä johtuen myös johtamani Suomalaisen foorumi-työryhmän kokoonpano muuttuu. Nykyisten maaherrojen tilalle kutsutaan foorumi-työryhmän jäseniksi uudistuneen aluehallinnon kulttuurista vastaavat johtavat virkamiehet Suomen eri alueilta.

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumitoiminta on monien vuosien aikana osoittautunut toimivaksi tavaksi edistää maidemme välistä kulttuurisektorien vuorovaikutusta ja hankeyhteistyötä. Kulttuurifoorumista on tullut oleellinen osa maittemme välistä vilkasta vuorovaikutusta ja Syktyvkarin foorumia voidaan perustellusti kutsua juhlafoorumiksi, koska se on järjestyksessä kymmenes kulttuurifoorumi. Meitä osanottajia on kokoontunut tähän Syktyvkarin juhlafoorumiin yhteensä noin 260 henkeä ja tapahtuman aikana neuvotellaan 52 projektin toteutuksesta.

Foorumin tämänvuotinen teema "Etnokulttuurinen moninaisuus: perinteet ja innovaatiot" on yhteiskunnallisesti tärkeä niin kansallisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Syyskuussa julkistettiin opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset, jotka kiteyttävät meidän toimintaperiaatteet, lainsäädännön ja toimenpiteet maahanmuuttoasioissa. Linjausten mukaan koulutus, kulttuuri ja kansalaistoiminta ovat ratkaisevia maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä.

Jyväskylän kulttuurifoorumissa järjestettiin teemaseminaari suomalais-ugrilaisesta kulttuuri-yhteistyöstä Suomen ja Venäjän välillä. Suomen ja Venäjän välillä on tehty jo vuodesta 1994 yhteistyötä Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla elävien kielisukulaisten kielen ja kulttuurin tukemiseksi ja kehittämiseksi. Sukukansaohjelman puitteissa on tämän vuoden aikana tuettu Komin tasavallassa yhteensä yli 13 000 eurolla eri kulttuurialan hankkeita sekä järjestetty kurssi nuorille kirjoittajille Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisessa kulttuurikeskuksessa Syktyvkarissa.

Merkillepantavaa on myös se, että Foorumin yhteydessä järjestetään Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa käsittelevä Merkkivuosi 1809 -teemaseminaari, joka valottaa 200 vuotta sitten alkaneen Suomen autonomian kauden kulttuurisia aspekteja.

Viime vuonna käydyissä kahdenvälissä keskusteluissa kollegani ministeri Aleksandr Avdejev nosti esille kirjastojärjestelmän kehittämisen ja maiden välisen kirjastoalan yhteistyön tärkeyden. Opetusministeriö on tukenut jo monen vuoden ajan Arkangelin, Komin, Novgorodin, Pihkovan ja Vologdan alueiden kirjastojen kanssa tehtyä yhteistyötä. Molemmat osapuolet ovat toivoneet, että koulutustarjontaa laajennettaisiin ja syvennettäisiin. Resurssipuutteen takia tätä molemmin puolin tärkeäksi koettua yhteistoimintaa on kuitenkin jouduttu rajoittamaan.

Nyt olisi hyvä aika käydä keskusteluja laajemmasta yhteistyöstä osana suomalais-venäläistä kulttuurifoorumia. Säännöllisten yhteyksien luominen Suomen ja Venäjän federaation kirjastohallinnon tasolla olisi erittäin tärkeää, jotta molemmat osapuolet voisivat suunnitella yhdessä laajempaa, tulevaisuuden yhteistyöohjelmaa, josta olisi molemminpuolista ja konkreettista hyötyä.

Suomessa kirjastonkäyttö ja lainaus ovat maailman huippua ja palvelujen jatkuva kehittäminen tuo toimintaan jatkuvuutta. Suomen kirjastolainsäädäntö ja kansalliset kirjasto-ohjelmat ja -strategiat ovat olleet esikuvia useissa maissa yleisiä kirjastoja kehitettäessä.

Kesäkuussa vieraili Suomessa urheiluministeri Vitalij Mutko, joka vastaa myös nuorisosektorin asioista. Vierailun aikana allekirjoitettiin yhteistyömuistiot molemmista alueista. Nuorison alueella yhteistyö vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, asiantuntijoiden vaihtoa ja tiedonvaihtoa. Lähialueyhteistyössä Luoteis-Venäjän alueella on edennyt nuorisotyön laaja preventiivinen hanke, joka tähtää laajoihin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisyssä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Tämä ulkoasiainministeriön hanke on saanut alkunsa ensimmäisestä Suomalais-venäläisestä kulttuurifoorumista ja kasvanut erityisesti Avartti-ohjelman osalta Karjalan tasavallassa pysyväksi nuorisotyön muodoksi.

Kulttuurifoorumitoiminta on siis uuden luoja, aloitteiden tekijä ja toteuttaja - juuri nuorisopolitiikan osalta se jatkuu myös monissa kulttuurialoitteissa. Nuorisotyöllä ja -politiikalla on omat ohjelmansa - foorumin kulttuurialoitteissa pitää olla nuorisotilaus ja tilaa nuorille toimijoille. Näin on ollut parissa edellisessä foorumissa - tehkäämme edelleen myös hyvää sukupolvipolitiikkaa yhdessä.

Tervehdyspuheenvuoroni lopuksi haluaisin korostaa juuri monenvälisen yhteistyön suomia uusia mahdollisuuksia. Pidän kulttuurisektorin kansainvälistymisen näkökulmasta tärkeänä erityisesti taiteen ja kulttuurin näkyvyyden ja painoarvon nostamista kansainvälisessä politiikassa. Tähän tavoitteeseen voimme päästä vahvistamalla kulttuurisektorin luovan talouden perustaa ja tukemalla taloudellista vaikuttavuutta omaavien hankkeiden syntymistä. Totesin jo viime vuonna Jyväskylässä, että osana Kajaani-prosessia ja pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa on valmisteltu kulttuurikumppanuutta, joka tarjoaa tähän erinomaisen yhteistyömallin.

Nyt voin tyydytyksellä todeta, että kulttuurikumppanuuden perustamiseen tähdännyt kahden vuoden takainen aloitteeni on edennyt aikataulussa ja päätöstä kumppanuuden perustamisesta odotetaan tehtäväksi marraskuussa Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella. Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden tavoitteiden mukaisesti voimme kulttuurikumppanuuden avulla yhdessä tarttua globalisaation haasteisiin ja parantaa pohjoisen alueemme kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisesti.

Lopuksi kiitän sydämellisesti tämänvuotisia isäntiä - Komin tasavaltaa ja Venäjän federaation kulttuuriministeriötä foorumitapahtumaan liittyvistä järjestelyistä täällä Syktyvkarissa.

Arvoisat 10. foorumin osanottajat,

foorumitoiminta on osoittautunut menestystarinaksi. Se on tuonut ja tuo edelleen yhteen ihmisiä, joiden sydän palaa innosta ja uskosta omaan asiaan ja haluun jakaa tekemisen riemu ja yhteinen tavoite hankekumppanin kanssa. Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumitoiminnan käynnistäjät olivat kaukonäköisiä ja suurisydämisiä ihmisiä, joita johtivat korkeat eettiset ja humaaniset arvot.
Suomen valtiovalta on halunnut antaa korkean tunnustuksen tästä työstä foorumitoiminnan venäläiselle alkuunpanijalle nimenomaan juhlafoorumin yhteydessä.

Minulle on suotu ilo ja kunnia luovuttaa kulttuurifoorumitoiminnan venäläiselle koordinaattorille, Venäjän federaation kulttuuriministeriön johtaja Juri Aleksandrovitš Šubinille Suomen Tasavallan presidentin, Suomen Leijonan Ritarikunnan Suurmestarin, toukokuussa 27. päivänä 2009 antama Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan ritarimerkki ansiokkaasta työstä Suomen ja Venäjän kulttuuriyhteistyön edistämiseksi.