Arvoisa korkeakouluväki, hyvät ystävät,

Koulutus ja osaaminen ovat sinivihreän hallitusohjelman talous- ja työllisyysstrategian keskiössä ja vahvassa roolissa koko hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso antavat edellytyksiä Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Katseet kohdistuvat tällä hallituskaudella pitkälti Opetusministeriöön ja meihin kaikkiin, jotka osaltaan tuotamme Suomeen osaamista. Jos me onnistumme työssämme, myös hallitus ja koko Suomi onnistuu.

Globalisaatiokehitys ja maailmanlaajuiset kehityskysymykset merkitsevät, että olemme yhä riippuvaisempia myös siitä, mitä muualla maailmassa tapahtuu. On tarkoin mietittävä, mikä rooli ja mitkä edellytykset meillä on menestyä tässä kehityksessä. Haluammeko vain elää muutoksen mukana vai olla keskeisesti vaikuttamassa muutoksen suuntiin.

Koulutusjärjestelmää kehitetään lähivuosina kokonaisuutena siten, että se vastaa sekä globaaliin haasteeseen että ammatti- ja väestörakenteen muutokseen. Korkean osaamisen ja huippuosaamisen tavoittelu edellyttävät, että koko koulutusjärjestelmämme on iskukykyinen varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen saakka.

Tulevaisuuden osaajien pohja luodaan peruskoulussa ja siksi perusopetuksen kehittäminen on hallitusohjelman vahva koulutuspoliittinen painopiste. Peruskoulun jälkeen haluamme tarjota nuorille laadukasta, työelämän ja yhteiskunnan tarpeita palvelevaa jatkokoulutusta. Hallitus lisäsi ensitöikseen merkittävästi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ammatillisen työvoiman riittävyyden turvaamiseksi.

Euroopan unionin tasolla korkeakoulutuksen nykyaikaistamisen tavoitteena on lisätä korkeakoulujen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta, uudistaa korkeakoulujen toimintarakenteita sekä vahvistaa yhteistyötä mm. yritysten ja työelämän kanssa. Tärkeänä nähdään tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja innovaatioiden muodostaman kokonaisuuden vahvistaminen, jotta Euroopan korkeakoulujen vahvasta tutkimusosaamisesta saadaan enemmän taloudellista hyötyä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Myös Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa ja osaamispohjaisen talouden kehittämisessä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rooli on keskeinen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudistamistyössä ovat vahvasti nousseet esiin korkeakoulujen itsehallinnon lisääminen, ammattimainen johtajuus, huippututkimuksen, tutkimustoiminnan laadun ja laadunarvioinnin kehittäminen, korkeakoulujen rahoitusperustan uudistaminen sekä korkeakoulujen profiilien ja tehtävien kehittäminen duaalimallin pohjalta.

Yliopistouudistuksen valmistelu aloitettu

Hallitusohjelman mukaan yliopistojen taloudellista autonomia lisätään mahdollistamalla yliopistoista julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Opetusministeriö on jo käynnistänyt yliopistolain ja muun keskeisen lainsäädännön uudistamisen yhdessä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena saada esitys uudeksi yliopistolaiksi eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009. Uudistamisen suuntaviivoja ja alustavaa toteutusta käsitellään tänään julki tulleessa muistiossa, josta toivomme käytävän laajaa ja rakentavaa keskustelua, joka osaltaan vie uudistusta eteenpäin. Valmistelutyö tehdään kiinteässä dialogissa koko yliopistoyhteisön, henkilöstön ja opiskelijoiden, ja sen keskeisten sidosryhmien kanssa.

Uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia mm. yliopistojen rahoitus- ja omistuspohjaan, henkilöstön asemaan, johtamiskäytäntöihin ja ohjaukseen. Lähtökohtana on, että kaikki yliopistot siirtyvät uuteen oikeushenkilöasemaan ja kaikkien yliopistojen autonomiaa vahvistetaan. Keskeistä on kuitenkin pitää mielessä uudistuksen perimmäinen tavoite: Pyrimme antamaan Suomen yliopistoille nykyaikaiset toimintaedellytykset, joiden kautta perinteiset akateemiset tehtävät, opetus ja tutkimus, entisestään vahvistuvat sekä strategisen johtajuuden kautta aito profiloituminen ja huippuosaamiseen panostaminen tulevat oikeasti mahdollisiksi.

Yiopistojen rehtorit ovat jo ilmaisseet tukensa uudistamiselle ja samalla laittaneet itsensä ja osaamisensa likoon. Samaa rakentavaa henkeä toivomme myös yliopistojen koko henkilöstöltä ja opiskelijoilta, joiden mielipiteitä haluamme herkällä korvalla kuunnella. Motivoitunut ja osaava henkilöstö on jokaisen yliopiston merkittävä pääoma, sillä yksinään ei yksikään rehtori, professori tai tutkija voi menestyä tieteen maailmassa.

Jo nyt yhdeksi kysymyksi on noussut opiskelijoiden ja ylioppilaskuntien asema yliopistojen uudistuessa. Siksi haluan todeta, että opiskelijoiden automaattinen jäsenyys ylioppilaskunnissa on mahdollistanut monet tärkeät palvelut, joiden kautta ylioppilaskunnat ovat verrattavissa muihin julkisten palvelujen tuottajiin. Opiskelijoiden osallistuminen akateemiseen päätöksentekoon on kautta vuosien on suomalaisen tiedeyhteisön arvokas voimavara. Suomalainen opiskelija voi luottaa myös siihen, että hän saa tutkintoon johtavan koulutuksensa edelleen maksuttomana.

Jos uudistusprosessin tämän hetkistä vaihetta haluaisi kuvailla, seisomme kaikki valtavan vuoren juurella. On vaikea tietää, kuinka monta uutta vuorenhuippua paljastuu ensimmäisen huipun laelta. Vehreitä laaksoja lienee harvassa ja maasto on vaikeakulkuista. Aikataulukin on tiukka ja muut kansainväliset retkikunnat etenevät ällistyttävän nopeasti. Hyvät korkeakoulutuksen ystävät, kukaan ei tästä urakasta selviä yksin, tarvitsemme hyvän joukkueen, jossa jokaisella on oma tehtävänsä.

Korkeakoulujen ohjausjärjestelmät uudistetaan

Korkeakoulujen ollessa uudenlaisten haasteiden edessä myös niiden ohjausta tulee uudistaa. Lausuntokierroksella olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa vuosiksi 2007-2012 todetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmät uudistetaan suunnittelukaudella painottaen opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Tavoitetta tukee osaltaan ministeriön toimesta käynnissä oleva yliopistojen tieteellistä julkaisutoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskeva indikaattorien kehittämistyö. Ohjauksen kehittämisen kannalta on keskeistä, millaiseksi yliopistojen hallinto-, organisaatio- ja rahoitusrakenteet muodostuvat. Tämän vuoksi ohjauksen uudistamistyö toteutetaan osana yliopistolainsäädännön uudistamista.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitetään kannustavammaksi niin, että rahoitus määräytyy nykyistä enemmän tutkintotavoitteiden ja suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Rahoitusta pyritään joustavoittamaan niin, että tutkintotavoitteiden puitteissa resursseja voitaisiin vapaammin kohdentaa nuorten tai aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Duaalimallia vahvistetaan

Duaalimallin vahvistaminen edellyttää tulevina vuosina ammattikorkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutuksen merkittävää tiivistämistä. Työelämän osaamistarpeet on pystyttävä tyydyttämään myös väestön ikärakenteen voimakkaan muutoksen aikana. Tämä edellyttää, että kaikki ammattikorkeakoulut huolehtivat opetussuunnitelmien ja opintojen ohjauksen kautta siitä, että opiskelijoiden työelämäyhteydet syvenevät systemaattisesti opintojen aikana. Myös opettajien on jatkuvasti päivitettävä työelämän osaamistaan. Tässä elinkeinoelämän on myös kannettava oma vastuunsa.

Yliopistojen tehtävissä korostuu jatkossa entistä vahvemmin tieteellinen tutkimus, kun taas ammattikorkeakoulut palvelevat alueensa ja sen elinkeinoelämän työvoimatarpeita. Samalla kun huolehdimme siitä, että aiemmin hankittua osaamista voidaan syventää kehittämällä kummankin korkeakoulusektorin jatkokoulutusmahdollisuuksia, on tarkasti vältettävä epätarkoituksenmukaista siirtymistä korkeakoulusektorien välillä. Korkeakoulusektorien väliset siirtymät tapahtuvat yksilöiden tarpeiden mukaan, eivät järjestelmällisinä koulutusjatkumoina. Mahdollisten siirtymien yhteydessä aiemmin hankittu osaaminen luetaan täysimääräisesti hyväksi uuteen tutkintoon.

On hyvä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyötään jatkossakin. Yhteiset kirjastot, laboratoriot ja tukipalvelut ovat tavoiteltavia toiminnan tehokkuuden kannalta. Opetusyhteistyössä on kuitenkin huolehdittava siitä, että opetuksen sisältö palvelee erilaisten tutkintoprofiilien mukaisia tavoitteita. Suotavaa on, että yhteisiä infrastruktuureja kehitetään jatkossa yhä enemmän myös tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yhteinen strategia, mahdollisesti jopa yhteinen strateginen päätöksenteko, luo edellytyksiä molempien korkeakoulusektorien koulutustarjonnan turvaamiselle, koulutuksen paremmalle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yritystoiminnan kehitykselle.

Rakenteellinen kehittäminen etenemässä voimakkaasti

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja profiloituminen on keskeinen asia hallitusohjelmassa. Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on edennyt hyvin, mistä esimerkkeinä mainittakoon Haaga-Helia, Metropolia ja Novia. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat lopettamassa nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen 16 paikkakunnalla sekä vahvistamassa jo olemassa olevia yksikköjään. Noin 500 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaa siirtyy muualta Suomesta pääosin metropolialueen ammattikorkeakouluihin. Koulutusalakohtaisesti suurimmat lisäykset tapahtuvat sosiaali- ja terveysalalla (+498 aloituspaikka) ja vähennykset insinöörikoulutuksessa (-325 aloituspaikkaa) ja tradenomikoulutuksessa (-138 aloituspaikkaa).

Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta muodostuva yliopistokonsortio käynnistyy 1.8.2008 ja uudenlainen yliopisto aloittaa toimintansa vuonna 2011. Joensuun ja Kuopion yliopistot kehittävät Itä-Suomen liittoyliopistoa siten, että toiminta voi käynnistyä vuonna 2010. Molemmat hankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten tuetaan yliopistojen tutkimustoiminnan, profiilien ja vaikuttavuuden vahvistamista sekä kootaan toimintaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi, selkeytetään työnjakoja ja karsitaan toiminnan päällekkäisyyksiä.

Hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta muodostuva säätiöpohjainen innovaatioyliopisto, jonka tavoitteena on kolmen toisiaan täydentävän koulutusalan yhteistyöllä vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä ja innovaatiotoimintaa. Hankkeen tueksi nimetty ohjausryhmä, jossa on edustettuna laaja joukko eri ministeriöiden, elinkeinoelämän, kolmen yliopiston, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä taiteen edustus, kokoontui hyvin innokkaana ensimmäisen kerran maanantaina tavoitteenaan, että uusi yliopisto voisi aloittaa toimintansa 1.8.2009. Merkittävää on, että elinkeinoelämä on jo alkuvaiheesta lähtien vahvasti sitoutumassa innovaatioyliopiston toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Yliopistokentässä on nyt käynnissä vireä kehitys. Sisäisten toimintarakenteiden uudistamisen rinnalla etsitään yhä enemmän uusia strategisia kumppanuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopistolaitoksen sisälle onkin rakentumassa erilaisia yliopistoprofiileja, joissa tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen ja alueellinen vuorovaikutus painottuvat eri tavoin yliopiston oman strategiatyön pohjalta.

Seuraavat askeleet rakenteellisessa kehittämisessä otetaan, kun Opetusministeriö valmistelee rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman, josta on tarkoitus päättää ensi vuoden kevättalvella. Ohjelmaan kootaan ne toimenpiteet, joihin hallitus aikoo kaudellaan ryhtyä rakenteellisen kehittämisen vauhdittamiseksi.

Toimenpideohjelman valmistelussa otetaan huomioon mm. tässä seminaarissa esiteltävät selvitykset koskien liiketoimintaosaamista, hammaslääketiedettä, sosiaalialaa ja kuvataidealaa. Lisäksi käynnissä on ruotsinkielisen korkeakoulutuksen rakenteellista kehittämistä koskeva selvitystyö sekä tekniikan alan koulutuksen strategiatyö, jota laaditaan yhdessä Tekniikan akateemisten TEKin kanssa toteutettavan kehittämisprojektin pohjalta.

Kansainvälistymiselle yhteinen strategia

Kansainvälisten kumppanuuksien osalta on siirrytty tilanteeseen, jossa määrän sijaan tulee panostaa laatuun. Muutamalla strategisesti valitulla yhteistyökumppanilla on suurempi merkitys korkeakoulun toiminnassa kuin määrällisesti suurilla, mutta sattumanvaraisesti syntyneillä ja tavoitteiltaan epäselvillä yhteistyösuhteilla. OECD-arvioitsijat kantoivat erityistä huolta maamme kansainvälistymiskehityksestä. Opetusministeriön tavoitteena on valmistella yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa korkeakoulujen kansallinen kansainvälistymisstrategia niin, että suomalaiset korkeakoulut ovat vahvoja ja kansainvälisesti vetovoimaisia korkeakouluyksiköitä.

Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille mahdollistetaan myös tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestäminen ja kokeiluluontoisesti lukukausimaksujen perimisoikeus määritellyissä maisteriohjelmissa. Tilauskoulutusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on parhaillaan lausuntokierroksella ja tavoitteemme on, että lainsäädäntö astuisi voimaan jo ensi vuoden alussa.

Jatkossa on panostettava enenevästi myös siihen, että saamme rekrytoitua Suomeen kansainvälisesti korkeatasoisia tutkijoita ja opettajia niin, että osaamisen kehittymisen myötä Suomen kiinnostavuus kansainvälisenä investointikohteena vahvistuu. Lisäksi vieraskielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan on edistettävä eri keinoin.

Painopistettä aikuiskoulutuksen suuntaan

Ikäluokkakehityksen myötä nuorten aloituspaikkatarjontaa vähennetään ja aikuiskoulutuksen rooli osaamisen kehittämisessä, uudistamisessa ja korkeakoulutuksen vaikuttavuuden vahvistamisessa korostuu. Tässä tarjoutuu tilaisuus kehittää yliopistokeskuksia, joiden rooli aikuiskoulutuksen alueellisina resurssi- ja koordinaatiokeskuksina sekä palvelualustoina korostuu.

Rahoituksen tasoon korotusta huomisessa budjettiriihessä

Hallituksen kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoitukseen osoitetaan 80 milj. euron tasokorotusta ja lisäksi tutkimus- ja kehittämistoimintaan 90 milj. euron lisärahoitusta kehyskaudella. Talousarvioesityksessään opetusministeriö on esittänyt, että rahoituksen lisäys tapahtuisi etupainotteisesti niin, että lisäyksellä voitaisiin tukea käynnissä olevia rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä. Opetusministeriö on myös esittänyt, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön saataisiin 10 milj. euron lisäys nykytasoon verrattuna. Kuinka näiden esitysten lopulta käy, sen tiedämme viikon lopulla.

Hallitusohjelmassa todetaan myös, että tuottavuusohjelmaa tarkistetaan niin, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen ja tutkimuksenlaatua ja vaikuttavuutta. Millä tavalla tämä tarkistaminen konkreettisesti tehdään, selkeytyy tämän syksyn aikana.

Hyvät kuulijat, korkeakoulumaailma elää suurta muutosten aikaa. Muutosta ei kuitenkaan tehdä sen takia, että korkeakoulujen tulokset olisivat olleet huonoja tai niissä olisi jotain moitittavaa. Tavoitteena on paremminkin virittää toimivaa soitinta niin, että se tulevaisuudessa entistä paremmalla tavalla pystyisi vastaamaan tuleviin yhä kansainvälisempiin haasteisiin. Tällaista viritystyötä ei voi tehdä kukaan yksin, vaan se edellyttää laajapohjaista yhteistyötä ja hyväksyntää. Uskon, että yhdessä työtä tehden onnistumme mittavissa haasteissamme.