Hyvät ehkäisevän päihdetyön tekijät,

Aivan ensiksi haluan kiittää ja onnitella kaikkia Nuorilta nuorille - alkoholiesitteen tekemiseen osallistuneita ihmisiä. Olette tehneet erinomaista työtä, jonka tuloksena on syntynyt nuorten näköinen ja nuorten todellisuutta kuvaava esite alkoholista. Suuri osa olemassa olevista esitteistähän on suunnattu aikuistuville nuorille tai aikuisille, ja ne painottuivat alkoholin terveydellisten haittojen esittelyyn. Nuorilta nuorille -esitteen uskon olevan toimiva ja kaivattu työväline kaikille, jotka kohtaavat ammattilaisina tai vapaaehtoisina nuorten ehkäisevän päihdetyön kentän.

Ensin alkoholin käytön historiaan. Päihteet, humala ja itse hankittu tajunnan laajennus ovat ihmisen ikivanhoja tapoja kohdata kova todellisuus. Ne ovat ehdottomasti osa yhteistä kulttuurihistoriaamme.

Alkoholin käytön aiheuttamat haitat ovat seuranneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan. Muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa käytettiin olutta ja muita käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia. Tislatun alkoholin historia alkaa noin 1000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, jolloin kiinalaiset oppivat tiettävästi tislauksen taidon. Vuonna 300 ennen ajanlaskumme alkua atsteekit käyttivät kaktusviinaa. Arabikemisti Geber kirjoitti tislauskokeistaan vuonna 800 ja kutsui tuotetta nimellä al´kohl. Eurooppalaiset alkemistit ja munkit jatkoivat kokeiluja. Irlantilaiset munkit alkoivat tislata ohrasta viinaa, jota he kutsuivat nimellä uisge beatha eli "water of life", elämän vettä.

Alkoholin väärinkäyttöä on pohdittu vuosisatojen ajan. Kauan se koettiin lähinnä sosiaalisena, moraalisena ja siveellisenä eikä niinkään terveydellisenä ongelmana. Juopottelusta johtuneet tapaturmat ja henkirikokset ovat toki aina olleet tiedossa. Vasta 1700-luvulle tultaessa ja lääketieteen kehittyessä lääkärien ammattikunta alkoi havaita alkoholin väärinkäyttöön liittyviä fysiologisia, patologisia ja psyykkisiä oireita.

Elias Lönnrot oli ensimmäinen suomalainen lääkäri, joka suhtautui vakavasti alkoholiin terveydellisenä haittana. Hän perusti vuonna 1834 Kajaanissa maamme ensimmäisen "Kohtuuden seuran". Lönnrot kirjoitti alkoholin vaaroista myös vuonna 1838 ilmestyneessä kirjassaan "Talonpojan Koti-Lääkäri":

"Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Ei semminkään pitäisi nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Kalja ja sahti owat täysi=ikäiselle ja työmiehille tahi laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille ihmisille, että koko ihmisuwulle turmelawaisin. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät voi täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut maksawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin, woiman ja muun tunnos, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen, wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia, ikuisia tauteja, heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan, ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja, turwuttumisen, kelta=ja kehkotauteja, werisyljyn ynnä muita lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja kauhistuttawa kuolema.

Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran, saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa palowiinassa."

Helsingin Seurahuoneella vuonna 1853 pidetyssä kansalaiskokouksessa perustettiin alkoholin haittoja vastustamaan Raittiuskirjasten toimikunta. Pyrkimyksenä oli levittää tietoa päihteiden vaaroista. Turmiolan Tommin elämäkerta -niminen kirjanen ilmestyi Raittiuden Seuran toimittamana ensimmäisen kerran vuonna 1858. Sen kahdeksassa kuvataulussa kerrottiin Tommin tarina. Tommi edusti uutta, nuoriin uppoavaa kirjallisuuden lajia: sarjakuvaa. Turmiolan Tommia voidaan siis pitää myös ensimmäisenä suomalaisena sarjakuvasankarina.

Nyt 2000-luvulla olemme edelleen tekemisissä alkoholiongelmien kanssa. Valtioneuvosto on linjannut tavoitteekseen alkoholin haittojen vähentämisen. Konkreettisena suunnannäyttäjänä on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima Alkoholiohjelma 2004-2007. Alkoholipolitiikka on ollut ja on vilkkaan keskustelun kohteena maassamme. Alkoholiverotusta jouduttiin alentamaan, jotta alkoholin maahantuonti Virosta pysyisi hallinnassa Viron EU-jäsenyyden myötä. Kun alkoholi on aiempaa edullisempaa, huoli alkoholin kulutuksen kasvusta ja haittojen lisääntymisestä on saanut päihdetyötä tekevät tahot tiivistämään otettaan.

Maassamme on hyvin koulutettu ja sivistynyt nuoriso. Suurella osalla nuoristamme elämä on kunnossa. Silti jokaiselle nuorelle kasvu aikuisuuteen on herkkä elämänvaihe. Kun mietimme, miten estää nuoria käyttämästä päihteitä, syytä on pohtia myös niitä tarpeita, joita jotkut nuoret pyrkivät täyttämään päihteitä käyttämällä. Nuoruus on extreme -aikaa, rajojen ja mahdollisuuksien kokeilua.

Nuoruus on myös yksinäisyyden ja epävarmuuden, kovan maailman vaatimusten kohtaamisen aikaa. On selvää, että aikuisten juomisen ja humaltumisen seuraaminen yhdistää nuorten mielissä aikuisuuden saavuttamisen alkoholiin. Perusasiat korostuvat: älkäämme keskeyttäkö lapsiemme leikkejä liian aikaisin ja antakaamme nuorten kasvaa rauhassa aikuisuuteen. Paine nopeasta aikuistumisesta synnyttää pahoinvointia, johon usein päihteetkin liittyvät. Me taistelemme alkoholin haittoja vastaan, emme nuoria vastaan.

Hyvä suhde vanhempiin ja kouluun vahvistavat nuoren myönteistä kehitystä. Yksittäisiä suojaavia tekijöitä alkoholilta ja päihteiltä ovat muun muassa tupakoimattomuus sekä päihteetön kaveripiiri. Toisin sanoen esille nousevat nuorisotyön ja -politiikan kolme kovaa K:ta - koti, koulu ja kaverit.

Vanhemmuus ei ole helppoa. Usein kyse on kasvattajan omasta uskottavuudesta. Perustellusti voimme kysyä, onko vanhemmuus hukassa, kun puhutaan nuorille asetettavista rajoista, erityisesti alkoholinkäytöstä. Tiedämme, että on kiellettyä ostaa alaikäiselle alkoholia. Silti Kouluterveyskyselyssä lähes joka viides 15 - 17-vuotiaista ilmoittaa, että isä tai äiti oli hankkinut heille edellisellä kerralla käyttämänsä alkoholin. Tällaiselle menettelylle voi sinänsä löytyä vanhemman huolesta kumpuavia perusteluja, mutta onko ratkaisu kestävä. Ei ole.

Kun lapset lähestyvät teini-ikää, vanhempien merkitys tiedon lähteinä vähenee ja vertaisryhmän ja vertaisvaikuttajien rooli kasvaa. Alkoholimainontaa valvovien viranomaisten mukaan erityisesti olutta ja siideriä mainostetaan voimakkaasti ikäryhmälle, jota mainostajat itse kuvaavat 18-25 -vuotiaiksi. Tällaisen mainonnan vastaanottajia ovat tahtoen ja tahtomattaan sekä täysi- että alaikäiset kuluttajat. Myös alaikäiset altistuvat siis esimerkiksi televisiosta ja ulkomainoksista alkoholimainonnalle ja erityisesti sellaiselle mainonnalle, joka luo ja ylläpitää käsitystä alkoholinkäytöstä osana hyvää elämää. Tämä mainonnan viesti kilpailee sen viestin kanssa, jota pyrimme vanhempina, opettajina ja valistajina nuorille antamaan.

Kaupallisen kulttuurin viestien keskellä varttuneet lapset arvostavat alkoholimainoksia koska niissä on hyvää musiikkia, aksöniä tai huumoria. Ne ovat värikkäitä ja trendikkäitä, niissä on kivan näköisiä ihmisiä ja alkoholinkäyttö näyttää niissä kivalta. Näin on todettu esim Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Skotlannissa tehdyissä tutkimuksissa. Erityisesti tv-mainoksissa (olut) lapsia ja nuoria miellyttää huumori, musiikki ja kiinnostavat hahmot. Kaiken kaikkiaan eri maissa tehdyt tutkimukset kertovat, että lapset pitävät alkoholijuomamainoksia kivoina, näkevät niiden antavan alkoholijuomista positiivisen kuvan, mutta painottavan pikemmin elämäntyylejä ja muuta mukavaa kuin tuotetta sinänsä.

Perheet ja erityisesti lapset sekä nuoret joutuvat koville vallitsevan markkinayhteiskunnan kanssa. Toivoisin myös kaupallisilta toimijoilta suoraselkäisyyttä ja nykyistä suurempaa yhteiskuntapoliittista vastuuta.

Koulujen alkoholivalistus astuu kuvaan varsin myöhään; altistuminen joukkoviestinnän alkoholisisällöille ja alkoholimainonnalle on alkanut jo paljon aiemmin. Siinä missä koulujen alkoholivalistus on ollut pikemmin satunnaista - oppitunti tai kampanjapäivä silloin tällöin - altistuminen alkoholimainonnalle on jatkuvaa. Nyt kouluissa onkin vahvistettu terveystiedon asemaa opetussuunnitelmissa sekä velvoitettu koulut ja oppilaitokset laatimaan osana oppilashuoltoa toimenpiteet päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja ongelmiin puuttumiseksi. Tämä on hyvä suunta.

Elämän itsessään tulee olla niin mielekästä, ettei sitä tarvitse kemiallisesti vahvistaa. Hyvät harrastukset ja usko tulevaisuuteen sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ovat käytännön avaimia mielekkääseen elämään.

Nuorisolain arvoperustaan kirjasimme terveet elämäntavat valmisteluvaiheessa käydyn laajan kansalaiskeskustelun pohjalta. Terveet elämäntavat sisältävät päihdekasvatuksen ohella liikunnan, terveellisen ravinnon sekä henkisen hyvinvoinnin. Kun tämä puoli lapsen ja nuoren elämää on kunnossa, paljon on saavutettu.

Nuorisolain keskeinen tausta-ajatus on, että jokaisella nuorella tulisi olla oma harrastus. Mikäli koulun ja kodin ulkopuolella vietetty aika tarjoaa nuorelle virikkeitä, luovia haasteita ja sosiaalista vuorovaikutusta, päihteet eivät houkuttele niin paljon. Siksi panostukset lasten iltapäivätoimintaan, nuorten päihteettömiin kahviloihin ja työpajoihin sekä nuorten kokoontumis- ja toimintatiloihin ovat yhteiskunnalta edullisia tulevaisuusinvestointeja. Myös veikkausvoittovaroja kohdennetaan ehkäisevään päihdetyöhön. Tänä vuonna myönsimme kohdennetusti 679 000 euroa 79 hankkeelle, jotka keskittyvät nuorison ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön. Mukana on erilaisia hankkeita, esimerkiksi päihteettömiä nettikahviloita tuetaan tällä tavalla.
Nuorten kanssa on keskusteltava ja heitä on kuunneltava. Nuoria on uskallettava kasvattaa omalla uskottavalla esimerkillä. Valtionhallinnossa voimme luoda edellytyksiä tehokkaalla alkoholi- ja päihdetyölle, mutta ratkaisevaa on paikallisessa arjessa toimiminen. Päihdeongelmien vähentäminen ja huumeongelman pysäyttäminen nuorten kohdalla vaatii yhteiskunnan eri toimijoiden välistä tosiasiat tunnustavaa, laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä. Tässä tarvitaan myös aivan uusia näkökulmia ja avauksia. Siitä on hyvänä esimerkkinä Nuorilta nuorille -esite.