Arvoisat apurahan saajat, tiedotusvälineiden edustajat, hyvät naiset ja herrat

Minulla on ilo toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi tänne vuotuiseen valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen luovutustilaisuuteen. Verottomia urheilija-apurahoja myönnetään nyt kymmenennen kerran. Alun perin hanke käynnistyi kokeiluna. Se on osoittautunut niin urheilijoiden kuin heidän henkilökohtaisten valmentajiensa kannalta onnistuneeksi käytännöksi. Vuodesta 1999 alkaen apurahoja ovat saaneet myös paralympia- sekä ei-olympialajien urheilijat.

Valmennus- ja harjoitteluapurahan suuruus on tänä vuonna ennallaan. Suurempi, 12 000 euron valmennus- ja harjoitteluapuraha, on tarkoitettu, sellaisille jo näyttönsä antaneille yksilölajien urheilijoille, jotka on arvioitu menestyjäehdokkaiksi tulevissa olympialaisissa tai vastaavissa kilpailuissa. Pienempi, 6 000 euron suuruinen valmennus- ja harjoitteluapuraha, on taas tarkoitettu, lähellä kansainvälistä huippua oleville urheilijoille, jotka ovat jo menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa ja joiden arvioidaan olevan lähellä kansainvälistä kärkeä. Lisäksi myönnämme 6 000 euron suuruisia niin sanottuja nuorten urheilijoiden apurahoja, joiden avulla tuemme aikuisten arvokilpailussa jo menestyneitä alle 23-vuotiaita urheilijoita.

Olemme käyneet yhdessä Suomen Olympiakomitean ja Suomen Paralympiakomitean kanssa keskustelua apurahajärjestelmän pelisäännöistä ja kriteereistä. Apurahan saamisessa on mielestäni oltava edelleen vaativat kriteerit ja urheilulliset näytöt. Niitä urheilijoilla on ollut mahdollisuus tehdä kilpailukausiensa aikana. Kyse ei ole kuitenkaan arvokisamenestyksestä, jälkikäteen maksettavasta automaattisesta palkkiosta.

Apurahan kriteereissä on aiempaa enemmän otettu huomioon tehtyjen tulosten rinnalla menestysennustetta ja tavoitteita tulevalle kaudelle ja olympiadille. Olemme halunneet painottaa urheilijan sitoutumista tavoitteelliseen, menestykseen tähtäävään valmentautumiseen. Tämä siksi, että apuraha on tarkoitettu luomaan urheilijalle taloudelliset edellytykset ammattimaiselle ja päämäärätietoiselle valmentautumiselle.

Eräissä lajeissa kilpailuissa menestyminen palkitaan taloudellisesti hyvin, joka on mielestäni positiivinen asia. Me olemme aikaisempaan tapaan ottaneet sen huomioon apurahamyöntöjen valmistelussa niin, että nämä menestyneet urheilijat eivät tästä syystä ole apurahaa saaneet. (Suomen Liikunta ja Urheilu on tuonut esiin toiveensa urheilijoiden verotuskäytäntöjen kohtuullistamiseksi.)

Mielestäni, ulkomaisten kilpailupalkkioiden ja urheilutulojen osalta käytäntöjen olisi hyvä olla yhdenmukaisia, tapahtuipa menestyminen siteen koti- tai ulkomailla. Tavoitteena olisi turvata huippuosaajien pysyminen Suomeen verovelvollisina, helpottaa omatoimista taloudellista selviytymistä ja kaikkien urheilutulojen saamista näkyviin. Olen keskustellut aiheesta ministeri Wideroosin kanssa ja olemme yhdessä päättäneet perustaa työryhmän asiaa selvittämään.

Urheilu-uran jälkeen elämässä on uusia haasteita. Koulutuksen hankkiminen on avainasia myös urheilijalle. Tämä viesti on tavoittanut nuoret urheilijat hyvin. Lähtökohtana, erityisesti nuorten urheilijoiden osalta, on ollut se, että heiltä edellytetään pääsääntöisesti myös opiskelua toisen asteen tai korkea-asteen koulutuksessa.

Arvoisat kuulijat,

Valtion talousarviossa on urheilijoiden apurahoihin ja valmentajien tukeen varattu 762 000 euroa. Viime vuoteen verrattuna korotusta on 22,5 prosenttia. Tänään tässä tilaisuudessa minulla on ilo myöntää apuraha 80:lle urheilijalle, joista 32 edustaa kesäolympialajeja, 27 talviolympialajeja, 9 ei-olympialajeja ja 12 vammaisurheilua.

Onnittelen apurahan saajia ja toivotan teille parhainta menestystä tulevissa kilpailuissa. Annatte meille suorituksillanne elämyksiä, ja olkaa kaikin tavoin hyvänä esimerkkinä suomalaisille lapsille ja nuorille. Kiitän myös urheilijoiden henkilökohtaisia valmentajia, paikallisia seura-aktiiveja, lajiliittoja sekä Suomen Olympiakomiteaa ja Suomen Paralympiakomiteaa. Tekemänne työ luo perustaa suomalaiselle urheilumenestykselle.