Etusivu Liikunta Liikuntapolitiikka Avustukset Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset

Hakemuksen tyyppi/aihealue
liikunta
Hakuaika päättyy
31-10-2016 16.15
Lisätietoja
ylitarkastaja Mari Miettinen, OKM, puh. 0295 3 30305, hallinnollinen avustaja Helena Silvennoinen, OKM, puh. 0295 3 30290, etunimi.sukunimi@minedu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset kehittämisavustukset terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntahankkeisiin koko elämäkulussa, kaikissa ikäryhmissä, vuodelle 2017. Haun tarkoituksena on tukea Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisten yhteisten linjausten terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 (2013; 2014) ja uuden liikuntalain (390/2015) toimeenpanoa sekä toteuttaa hallitusohjelman (2015) linjauksia liikunnan osalta.

Keskeisinä periaatteina ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa. Erityisesti painotetaan useiden toimijoiden yhteishankkeita. Edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2017 talousarviossa.

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Avustusta voidaan myöntää

  • rekisteröityneille yhteisöille ja säätiöille yleishyödylliseen valtakunnalliseen ja alueelliseen toimintaan.

Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää

  • kunnille, jos hankkeen päätarkoitus on yksittäisen/-sten kunnan/-tien paikallinen toiminta,
  • yksittäisille työyhteisöille,
  • liikuntaseuroille,
  • yksityisille henkilöille ja
  • yhtiömuodossa toimivalle oikeushenkilölle (rajoitus ei koske korkeakouluja).

Liite 1. Keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla (pdf)

Hakuaika ja käsittely ministeriössä

Hakuaika alkaa 12.9.2016 ja hakuaika päättyy 31.10.2016 klo 16.15. Avustuspäätökset pyritään tekemään maaliskuun 2017 alkuun mennessä.

Avustuksen tavoite

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnallisilla kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan valtakunnallisia ja alueellisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään suomalaisen väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista osaksi arkea. Hanke voi kohdentua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus, koulu, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdentua sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee liittyä Muutosta liikkeellä! Valtakunnallisten yhteisten linjausten terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 ja niiden toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Tuettavien hankkeiden tulee tukea uuden liikuntain (390/2015) ja hallitusohjelman (2015) linjausten toimeenpanoa liikunnan osalta. Uusi liikuntalaki vahvistaa monin tavoin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa. Laki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman (2015) strategisina tavoitteina on väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä osaamisen ja koulutuksen parantaminen. Tavoitteena on edistää kansanterveyttä, kansalaisten liikkumista, terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä. Ohjelman kautta toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toimeenpano sisältyy hallituksen kärkihankkeeseen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta”.

Osaamisen ja koulutuksen osalta hallitusohjelman kärkihankkeena on ”Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin.” Kärkihankkeen yksi toimenpide on ”Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva koulu –ohjelma valtakunnalliseksi.”

Keskeisinä periaatteina haun tavoitteiden toteuttamisessa on poikkisektoraalinen, -hallinnollinen, ja -ammatillinen yhteistyö sekä liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä edellyttää hankkeilta laaja-alaista eri sidosryhmien välistä kumppanuutta ja verkostoitumista. Erityisesti painotetaan useiden eri toimijoiden yhteishankkeita.

Avustettavien hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintatapojen, –menetelmien ja –rakenteiden kehittäminen. Hankkeiden toivotaan hyödyntävän olemassa olevaa uutta tietoa sekä kokemuksia aiemmasta menestyksekkäästä hanke- ja muusta käytännön kehittämistyöstä (ks. liite 2. Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle, pdf).

Hankkeissa voidaan kehittää olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja uuden tiedon tuottamista osana käytännön kehittämistyötä, mutta tukea ei myönnetä pelkkiin tutkimushankkeisiin. Hankkeissa voi olla mukana EU:n neuvoston terveysliikuntasuositusten (2014) ja EU:n liikunnan tasa-arvopäätelmien (2014) toteuttamiseen liittyvä eurooppalainen ulottuvuus.

Päätavoite

  • Lisätä suomalaisen väestön liikuntaa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien ihmisten keskuudessa

Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

Ikäryhmäkohtaiset tavoitteet

  • Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden (varhaiskasvatus, koulu, työelämä, ikääntyvien toimintaympäristöt jne) toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi ja liikunnallisiksi. Erityisenä painopisteenä on toimintakulttuurien liikunnallistaminen kouluympäristössä (ks. alla).
  • Kehittää alle kouluikäisten liikuntaa
  • Kehittää kouluikäisten liikuntaa
  • Kehittää nuorten aikuisten liikuntaa (sisältäen korkea-asteen opiskelijat)
  • Kehittää aikuisten liikuntaa
  • Kehittää ikääntyvien liikuntaa

  Teemakohtaiset tavoitteet

  • Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikuntaa, erityisesti lapsille ja nuorille
  • Edistää perheliikuntaa
  • Edistää omatoimista ja/tai arkiliikuntaa
  • Edistää ulko- ja luontoliikuntaa
  • Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa

Erityisenä painopisteenä on koulun toimintakulttuurin muuttamiseen kohdentuvat hankkeet liittyen hallitusohjelman ”Liikutaan tunti päivässä/Liikkuva koulu” –toimenpiteen tavoitteisiin. Tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä, hyvinvoiva ja terve koululainen, oppimisen edistäminen, osallisuuden lisääminen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Keskeisiä Liikkuvan koulun elementtejä ovat aktiivisuutta tukeva koulupäivän rakenne, toiminnallinen oppiminen, koulumatka- ja välituntiliikunta, liikuntaolosuhteiden ja oppimisympäristöjen kehittäminen, liikunnallinen kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta sekä oppilaiden osallisuus toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdentuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen, koska tyttöjen fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa.

 Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia tai alueellisia. Erityisesti painotetaan useiden toimijoiden yhteishankkeita sekä poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä. Yhteishankkeissa osallistuvien yhteisöjen tulee liittää hakemukseen sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.

Rahoitusta haetaan aina vuodeksi kerrallaan. Hankkeiden kesto voi olla pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Hankkeilta odotetaan merkittävää omarahoitusosuutta, ja se katsotaan eduksi hakemuksia arvioitaessa. Omarahoitus tulee pystyä osoittamaan tuloslaskelmassa tiliselvityksen yhteydessä.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä ministeriö huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset (ks. liite 2 Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle.) Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavoitteisiin hankkeen toimintojen vakiinnuttamiseksi osaksi ns. normaalia toimintaa.

Avustusta ei voida myöntää perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdentuvia hankkeita ei tueta tästä määrärahasta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana tuettaviin hankkeisiin.

Valtionavustusten keskeinen periaate on, ettei samaa toimintaa tueta usean eri avustusjärjestelmän kautta. Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakemuksessaan mahdolliset muut hakemansa ja saamansa avustukset, jotka liittyvät kyseessä olevan hakemuksen mukaiseen toimintaan.

Hakijaorganisaation ylimmän johdon sitoutuminen hankkeeseen tulee osoittaa hankehakemuksessa.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

  • Monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen (Merkityksellinen Suomessa –t oimintaohjelma)
  • Sukupuolten tasa-arvon edistäminen (OKM:n toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 2013-2017)
  • Kestävän kehityksen edistäminen (Suomi, jonka haluamme 2050-Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus)

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 §:n 1 mom.):

  • tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä
  • avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta
  • avustuksen myöntäminen on tarpeellista huomioon ottaen hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus
  • valtionavustuksen myöntäminen aiheuttaa enintään vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.
Hakukohtaisista esteistä katso tiedot edellä olevasta kohdasta 1. Hakukohtaiset myöntöperusteet.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön ja valvontaan liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä menoista. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Hyväksyttäviksi menoiksi katsotaan avustettavan kohteen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset menot.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista vuodessa enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä ja hanketta seurata omalla kustannuspaikallaan. Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen niin pyytäessä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys päätöksessä mainittuun päivään mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää ja ottaa toiminnassaan huomioon mahdollinen velvollisuutensa noudattaa hankintalainsäädäntöä. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, se on velvollinen noudattamaan hankintalakia siinä hankinnassa.
    (Laki julkisista hankinnoista 348/2007)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Miten avustusta haetaan?

Sähköinen haku

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso-tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen ja liittää siihen asiointipalvelussa mainitut liitteet. Hakija täyttää hakemuksen asiointipalvelussa ja ministeriö lähettää hakijalle päätöksen asiointipalveluun. Hakija tekee myös hakemuksen mahdolliset täydennykset, päätöksen muutospyynnöt ja selvitykset asiointipalvelussa.

Linkki ministeriön asiointipalveluun

Ohjeet

Paperinen haku

Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta.

Avustusta on kuitenkin mahdollista hakea myös paperilomakkeella. Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). 

Tulostettava hakulomake:

Lomake (doc)

Selvitykset avustuksen käytöstä

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM asiointipalvelussa. Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys sen käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella. 


Liitteet

  • Tiivistelmä hankesuunnitelmasta (max. yksi A4-sivu) sisältäen: 1) Hakijan nimi (yhteisön rekisteröity nimi), 2) Hankkeen nimi, 3) Koko hankekauden aika, kokonaiskustannukset ja haettava avustus, 4) Tulevan hankekauden (johon avustusta nyt haetaan) aika, kokonaiskustannukset ja haettava avustus ja 5) Tiivis kuvaus hankkeen toimintasuunnitelmasta.
  • Jatkohankkeet: Tiivis kuvaus hankkeen etenemisestä aiempina hankevuosina (max. yksi A4-sivu).
  • Hankkeen talousarvio tuleville vuosille
  • Yhteishankkeet: Sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.

Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, koska sähköpostin liitteet voivat hävitä.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään 31.10.2016 klo 16.15.

Kirjaamon postiosoite: PL 23, 00023 Valtioneuvosto
Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
Kirjaamon aukioloajat: ma-pe klo 7.30-16.15

Avustusta ei myönnetä, jos hakemus ei saavu opetus- ja kulttuuriministeriölle määräaikaan mennessä. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä. 

Avustukseen sovellettavat säädökset:

Myönnetyt avustukset

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet, myönnetyt avustukset:

2015 | 2016

Lasten ja nuorten valtakunnallinen kehittäminen, myönnetyt avustukset:

2014 | 2013 | 2012 | 2011

Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan valtakunnallinen kehittäminen, myönnetyt avustukset: 

2014 | 2013 | 2012 |2011 | 20102009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | 2004

 

Etusivu Liikunta Liikuntapolitiikka Avustukset Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset