Lasten ja nuorten liikunta

Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten kasvuun, kehitykseen, oppimiseen, terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 1–2 tuntia päivässä.

Tutkimusten mukaan yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohja elinikäiselle liikunnan harrastamiselle, terveille elintavoille ja sosiaalisille vuorovaikutussuhteille. Lisäksi liikunnalla on lapselle ja nuorelle itseisarvoinen merkitys ilon ja innostuksen lähteenä. Myös yhteiskunnan näkökulmasta lasten ja nuorten liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys, ja se onkin keskeisenä liikuntapoliittisena painopisteenä hallitusohjelmassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää lasten ja nuorten liikuntaa ja sen edellytyksiä yhteistyössä eri viranomaistahojen (ministeriöt, aluehallintovirastot, muut alaiset virastot ja laitokset, kunnat), Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n, lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, Liikkuva koulu -ohjelman sekä muiden liikuntajärjestöjen ja keskeisten alan toimijoiden kanssa.

Lasten ja nuorten liikuntaohjelma

Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman neljännessä vaiheessa vuosina 2012–2015 toteutetaan hallitusohjelman linjauksia koko elämänkaaren mittaisen liikunnan sekä harrastusmahdollisuuksien tasa-arvon edistämisestä lasten ja nuorten keskuudessa.

Ohjelman päätavoitteena on lisätä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrää suositusten mukaiseksi. Ohjelman muita tavoitteita ovat muun muassa edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia sekä ehkäistä liikunnasta syrjäytymistä ja edistää terveyserojen (ml. sosioekonomiset erot) kaventamista.

Syksyllä 2013 valmistui opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ”M uutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020”. Linjaukset muodostava keskeisen viitekehyksen lasten ja nuorten liikunnan kehittämiselle ja avustuspolitiikalle vuoteen 2020 asti.

Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET.

Liikkuva koulu -ohjelma

Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanoton (24.2.2009) mukaan käynnistettiin vuonna 2009 Liikkuva koulu -hanke koulukäisten liikuntasuositusten jalkauttamiseksi kaikkiin suomalaisiin peruskouluihin. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (2011) myötä Liikkuva koulu -hanke on vahvistunut ja muuttunut laaja-alaisemmaksi ohjelmaksi. Ohjelmaa seuraa ja koordinoi poikkihallinnollinen Liikkuva koulu -ohjausryhmä.

Liikkuva koulu -ohjelman päätavoitteena on vakiinnuttaa kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri ja sitä kautta lisätä koululaisten fyysistä aktiivisuutta. Liikkuva koulu -ohjelman keskeisimpiä tehtäviä vv. 2012-2015 ovat Liikkuva koulu -hankkeen hyvien käytäntöjen levittäminen, kokeilutoiminnan jatkaminen uusien koulupäivän rakennemallien luomiseksi, toimijoiden osaamisen kehittäminen, järjestöyhteistyön koordinointi ja kehittäminen, fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän käyttöönotto, tutkimuksellisen tietoperustan vahvistaminen sekä ulkoinen viestintä kohderyhmille.

OKM myönsi avustuksia vuosina 2010-2012 yhteensä 21 kokeiluhankkeelle noin 900 000 euroa, ja vuosina 2012-2015 yhteensä 17 kokeiluhankkeelle noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi aluehallintovirastojen kautta myönnetään vuosittain avustuksia kunnille toimintakulttuurien liikunnallistamiseen kouluympäristössä.

Liikkuva koulu -ohjelmaa toteutetaan laaja-alaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä eri ministeriöiden, alaisten virastojen ja laitosten, kuntien sekä järjestöjen kanssa. Ohjelman johtamisesta ja koordinoinnista vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Ohjelma ohjauksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ohjelma rahoitetaan veikkausvoittovaroista.

Valtakunnallisille kokeiluhankkeille myönnetyt avustukset:   2014  |  2013  |  2012