Dopingvalvonnan tarkoituksena on estää urheilijoiden terveydelle vaarallisten sekä suorituskykyä parantavien aineiden tai menetelmien käyttö. Se turvaa urheilijoiden oikeuden puhtaaseen kilpailuun ja puolustaa urheilun oikeudenmukaisuutta.

Antidopingtoiminnan edistämisestä ja tukemisesta Suomessa vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee, seuraa ja auttaa kehittämään antidopingtyötä ja säätelee valtionavun korotuksin ja tarvittaessa leikkauksin liikuntajärjestöjen antidopingtoiminnan kehittämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lääkelakiin liittyvästä säädöstyöstä ja oikeusministeriö rikoslain kehittämisestä.

Antidopingtoimikunta

Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT) tehtävänä on edistää dopingin vastaista toimintaa sekä vastata valvonnasta Suomessa kansainväliset sopimukset huomioiden. ADT vastaa mm. dopingtestauksesta.

Urheilijat ovat velvollisia noudattamaan ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä, lajiliiton ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä olympiakisoissa Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.

Dopingrikkomukset

Dopingrikkomukseen syyllistyneelle urheilijalla tai muulle henkilölle määrätään seuraamus Suomen antidoping­säännöstön, kansallisen lajiliiton ja kansainvälisen lajiliiton säännöstöjen mukaisesti.

Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena kilpailutuloksen mitätöinti, urheilutapahtuman tulosten hylkääminen, urheilun toimintakielto tai kirjallinen varoitus.

Rikoslain perusteella dopingaineiden laiton valmistaminen, maahantuonti, levittäminen ja hallussapito levittämistarkoituksessa ovat dopingrikoksia. Törkeänä doping­rikoksena voidaan pitää dopingaineiden luovuttamista alaikäisille. Dopingrikoksesta tuomitaan rangaistukseksi sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä doping­rikoksesta maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta.

Kansainvälinen antidopingyhteistyö

Kansainvälisellä toiminnalla pyritään yhtenäistämään eri maiden ja organisaatioiden sääntöjä ja käytäntöjä, kehittämään dopingtestauksen laatua sekä edistämään koulutusta ja viestintää.

Suomi osallistuu antidopingyhteistyöhön Unescon ja Maailman antidopingtoimisto WADA:n (World Antiodoping Agency) piirissä. Suomi on ratifioinut kansainvälisen dopingin vastaisen sopimuksen, joka valmisteltiin Unescossa. Sopimus tuli voimaan 1.2.2007.

Suomi on sitoutunut yhteistyöhön myös Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen ja lisäpöytäkirjan velvoittamana. Sopimuksessa on tavoitteet valtioille ja urheilujärjestöille antidopingtyön kehittämiseksi. Valtion vastuulla on antidopingtyön taloudellinen tukeminen ja lainsäädännön kehittäminen. Vastaavasti urheilujärjestöillä on velvoitteet kasvatukselliseen ja valistukselliseen toimintaan.

Euroopan neuvoston Antidoping­seurantaryhmän (T-DO) toiminnassa korostuu asiantuntijatyöryhmien työ koulutuksen, tieteen ja säädösten kehittämisessä. Jäsenmaiden toiminnan arviointi ja kehittämisehdotukset ovat keskeisiä.

Antidopingtyö on esillä myös Euroopan unionissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä. EU:n urheiluministerit kokoontuvat säännöllisesti valmistelemaan kannanottoja kansainväliseen urheilupolitiikkaan ja WADA:n toimintaan. Pohjoismaiden yhteistyöllä on yhtenäistetty testauskäytäntöjä, kehitetty koulutusta ja linjattu kansainvälistä toimintaa. Erityisen merkittävää pohjoismainen yhteistyö on ollut testauksen laatujärjestelmiä rakennettaessa.