Kulttuurivähemmistöt Suomessa

Suomessa on vahvoja perinteisiä vähemmistöjä, kuten suomenruotsalaiset ja saamelaiset. Muita kieli- ja kulttuurivähemmistöjä ovat mm. viittomakieliset, romanit, vanhavenäläiset, tataarit ja maahanmuuttajaryhmät. Kasvanut maahanmuutto lisää monikulttuurisuutta. Myös eri vammaisryhmillä, eri uskontokuntiin kuuluvilla, seksuaalivähemmistöillä ja eri ikäryhmillä, erityisesti nuorilla, on omia kulttuurisia erityispiirteitä.

• Kansallisista kulttuurivähemmistöistä Suomessa saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on lakiin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on kulttuurinen itsehallinto, josta vastaa Saamelaiskäräjät. Muita kansallisia vähemmistöjä ovat mm. vanhavenäläiset ja tataarit.
  
• Kielellisiin vähemmistöihin kuuluvat käyttävät muuta kuin valtaväestön kieltä, mikä merkitsee myös kuulumista tiettyyn yhteisöön. Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä, joita on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa. Saamen kielellä on sama asema saamelaisalueilla. Myös viittomakielisten kielelliset oikeudet perustuvat lakiin. Lisäksi oikeudesta käyttää vieraita kieliä ja saada tulkin apua on säännöksiä esim. hallintolaissa.
  
• Maahanmuuttajiin kuuluvat Suomeen tulleet turvapaikanhakijat, pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat ja muut ulkomaalaiset. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjältä ja Virosta. Lisäksi Suomessa on pakolaisia mm. entisen Jugoslavian maista, Somaliasta ja Irakista.
  
• Uskonnon- ja omatunnonvapaus on perustuslakiin kirjattu perusoikeus. Se takaa oikeuden tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, ilmaista vakaumus ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kansankirkkonimitystä käytetään kirkkokunnista, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Suomessa kansankirkkoja ovat evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Muita Suomessa harjoitettavia uskontoja ovat mm. juutalaisuus, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus