Alueellisen ja kuntien taide- ja kulttuuritoiminnan kehittäminen ja kokeilut

Hakemuksen tyyppi/aihealue
kulttuuri
Hakuaika päättyy
15-02-2017 16.15
Lisätietoja
Kirsi Kaunisharju, puh. 0295 3 30144, sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi

Avustuksella edistetään taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta koko maassa alueellisilla ja valtakunnallisilla toimintatavoilla ja poistetaan palveluiden käyttämiseen ja osallistumiseen liittyviä alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä.

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Avustuksella edistetään taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta koko maassa alueellisilla ja valtakunnallisilla toimintatavoilla ja poistetaan palveluiden käyttämiseen ja osallistumiseen liittyviä alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä.

Valtionavustusta voivat saada kunnat, alueelliset toimijat, tutkijayhteisöt ja muut oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt tai yksityiset toimijat sekä muut alueellista tai paikallista kulttuuritoimintaa kehittävät toimijat. Yksityishenkilöt tai työryhmät eivät voi hakea avustusta.

Hakuaika

Hakuaika alkaa 20.12.2016 ja päättyy 15.2.2017 klo 16.15.

Käsittely

Avustuspäätökset pyritään tekemään vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Jaettavissa oleva euromäärä

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä noin 900 000 euroa, jos eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahat.

Avustuksen tavoite

Avustus perustuu kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (L728/1992) ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaan 2025. Ministeriön kulttuuripolitiikan strategia vuoteen 2025 valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä, jolloin se julkaistaan ministeriön www-sivuilla. Strategialuonnos on luettavissa oikeusministeriön lausuntopalvelussa. Luonnoksen strategiset tavoitteet sekä valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyvät ministeriön strategiset tavoitteet rakentuvat samojen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti.

Määrärahan kannalta erityisenä painopisteenä on ensisijaisesti strategian tavoitealue Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin sekä toisena tavoitealue Luova työ ja tuotanto:

Luova työ ja tuotanto
- Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet.

Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin
- Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.

Kulttuurin perusta ja jatkuvuus
- Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Tavoitteena on erilaisten toimijoiden aktiivinen osallistuminen taide- ja kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Avustus liittyy tulevaisuuden kunnan tehtäviin järjestää ja tuottaa palveluita. Sivistyssektorista on tulossa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen vuoden 2019 alusta kunnassa keskeisin toimiala. Taide- ja kulttuuripalvelut muodostavat tärkeän osan sivistyssektorista.

Tavoitteena on eri toimintatavoilla vahvistaa erityisesti asukkaiden mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kehittämiseen yhdessä taide- ja kulttuurialan sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimintatavat voivat a) rakentua hallinnollisesti laajalla toiminta-alueella, esimerkiksi yhden tai useamman maakunnan alueella. Toimintamallien b) tulee sisältää taide- ja kulttuurialan ammattilaisten ja/tai asukkaiden yhdessä tuottamaa taide- ja kulttuuritoimintaa ja -palveluita kuntien, kylien ja lähiöiden alueella. Toimintamalleilla voidaan ratkaista taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden haasteita esimerkiksi osallistavan budjetoinnin, sähköisten kulttuuripalveluiden tai kunta- ja aluetaiteilijatoiminnan kautta. Sähköisten kulttuuripalveluiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon elävästä taide- ja kulttuuritarjonnasta sekä mm. digitaalisista tuotanto- ja jakelutavoista syntyvät kokonaisratkaisut ja –mallit.

Pitkän aikavälin tavoitteena on saada aikaan valtion, kuntien ja maakuntien sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden ja muiden sektorien vuorovaikutuksessa strategisia kehittämiskokonaisuuksia, jotka pohjautuvat valtakunnallisiin linjauksiin ja alueellisesti ja paikallisesti yhteistyössä määriteltyyn tahtotilaan.

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, joissa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

Hakukohtaiset myöntöperusteet

Kulttuuripoliittinen merkitys 

Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten ja millä keinoin hankkeen toimintatavat liittyvät kuntien kulttuuritoiminnasta annettuun lakiin (L728/1992) ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2025 strategisiin tavoitealueisiin ja edistävät niihin liittyvien tavoitteiden toteutumista tai millä muulla tavalla hanke on kulttuuripoliittisesti merkityksellinen. Lisäksi kiinnitetään huomiota, onko toiminta ammattimaista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä.


Vakiintuneisuus, jatkuvuus ja ammattimaisuus

Hankkeen hakijalla tulee olla kykyä ja edellytyksiä kehittää hakemaansa toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen toimintaan tulee olla sitoutuneena toimijoita, jotka työskentelevät pitkäjänteisesti. Esimerkiksi kuntien ja vähintään kolme vuotta toimineiden yhdistysten ja yritysten toiminta katsotaan pitkäjänteiseksi. Toimijoiden tulee osoittaa hankehakemuksessa rahallinen sitoutuminen.

Valtakunnallisuus
 
Toiminnan tulee olla valtakunnallisesti uutuusarvoa tuottavaa sekä tulosten tulee olla levitettävissä valtakunnallisesti. Hankkeiden tulisi tapahtua hallinnollisesti laajalla alueella, esimerkiksi yhden tai useamman maakunnan alueella tai vähintään kolmen kunnan alueella. Yksittäinen kunta voi hakea vain perustellusta syystä. Toimintaan tulee olla sitoutuneena laaja toimijaverkosto, kuten esimerkiksi kuntien eri sektorit, järjestöt ja yksityinen sektori. Hakemuksessa tulee osoittaa alueellisti ja paikallisesti määritelty tahtotila, esimerkiksi yhteistyösopimus ja tai aiesopimus.

Toiminnan laatu ja merkitys

Toiminnalla on selkeä ja vahva taide- ja kulttuuripoliittinen lähtökohta ja tavoite. Toiminta vaikuttaa uusien yleisöjen ja/tai vähän taidetta ja kulttuuria käyttävien yleisöjen saavuttamiseen. Toiminta ehkäisee taiteen ja kulttuurin avulla eri väestöryhmien ja alueiden eriarvoistumista erilaisilla kaupunki- ja maaseutualueilla. Hankkeen tarve- ja käyttäjälähtöisyys on perusteltu. Toiminta saa aikaan uusia tuotanto- ja jakeluratkaisuja, - malleja ja –tapoja.

Yhteistyöedellytykset

Hakemuksia arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka paljon ja millaista yhteistyötä hakija tekee kunnan muiden sektorien, muiden kuntien ja kolmannen sektorin, julkisen sektorin sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminta perustuu usean eri toimijan yhteistyöhön.

Taloudelliset edellytykset

Hakijan oma ja/tai yhteistyökumppaneiden rahoitus tulee olla yhteensä vähintään 20 %. Toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hakijan/hakijoiden talous tulee olla asianmukaisesti hoidettu. Haetun valtionavustuksen tulee olla hankkeen kokoon nähden kohtuullinen.

Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Ministeriö voi myöntää avustuksen vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § i mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus ei yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi menoiksi luetaan palkoista, palkkioista ja niiden sivukuluista vuodessa enintään 80 000 euroa vuodessa henkilöä kohti.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tällöin /tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista 348/2007)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa .

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakijan tulee liittää hakemukseen seuraavat liitteet:
1. Selvitys yhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys-, säätiö- tai kaupparekisteriote).
2. Yhteisön toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta. Näitä tietoja ei edellytetä kunnilta ja korkeakouluilta.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.  

 
Ohjeet
http://www.vero.fi/katso  
Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)
Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)

Paperilomakkeella hakeminen

Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Avustusta on kuitenkin mahdollista hakea myös paperilomakkeella. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset.

Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys sen käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
Postiosoite: Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Paperinen haku: Erityisavustuslomake (doc)

Selvitykset avustuksen käytöstä


Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista selvitykset voi jatkossa tehdä OKM asiointipalvelussa. Paperilomakkeilla tehdyistä avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Avustukseen sovellettavat säädökset:


• Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
• Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (L728/1992)
• Valtionavustuslaki (688/2001)
http://www.finlex.fi

 
Myönnetyt avustukset

2016 2015  2014  2013   2012


Myönnetyt

2014  2013  2012  2011   2010  2009   2008  2007