Yliopistojen hallinto, ohjaus ja rahoitus
Yliopistojen päätöksentekojärjestelmä on hyvin itsenäinen, sillä niiden
toiminta perustuu yliopistojen itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle. Yliopistot päättävät itse
sisäisestä hallinnostaan yliopistolain mukaisesti.
Suomessa kaikki yliopistot ovat joko itsenäisiä julkisoikeudellisia
laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Opetusministeriö vastaa
valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja korkeakoulujen hallinnon asianmukaisesta
toiminnasta ja ohjauksesta.
Sopimukset
Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelman. Se määrittelee lähivuosien koulutus- ja tutkimuspoliittiset linjaukset.
Hallitusohjelman, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ja lainsäädännön lisäksi
yliopistoja ohjataan ministeriön ja yliopistojen välisillä sopimuksilla.
Yliopistot ja ministeriö käyvät kolmivuotisen sopimuskauden
alussa neuvottelut, joissa sovitaan yliopistojen toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet sekä
niiden vaatimat määrärahat. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden seuranta ja arviointi sekä
toiminnan kehittäminen.
Korkeakoulujen ja ministeriön väliseen tiedonvaihtoon kehitetty KOTA-järjestelmä on ohjauksen keskeinen työväline. Vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetusministeriö antaa yliopistoille kirjallisen palautteen.
Korkeakoulujen ja ministeriön väliseen tiedonvaihtoon kehitetty KOTA-järjestelmä on ohjauksen keskeinen työväline. Vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetusministeriö antaa yliopistoille kirjallisen palautteen.
Yliopistojen rahoitus ja rahoitusmalli
Yliopistojen kokonaisrahoitus muodostuu valtion talousarviossa
yliopistoille osoitetuista määrärahoista ja tätä täydentävästä rahoituksesta (maksullinen toiminta,
lahjoitukset, sponsorirahoitus). Valtion suora rahoitus yliopistoille on noin 64 prosenttia
kokonaisrahoituksesta.
Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken laskennallisen
mallin avulla, joka koostuu opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen lisäksi
strategiarahoituksesta.
Täydentävästä rahoituksesta merkittävä osa on kansallisesti kilpailtua
tutkimusrahoitusta, jolla on erityinen merkitys laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisessa.
Yliopistojen perustutkimusta rahoittaa ja arvioi opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva Suomen
Akatemia.











