Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yleissivistävään koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa hallinnonalan toimintaa. Työtä ohjaavat mm. hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaukset.

Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen(tuntijako).

Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen koulutuksen asiantuntijavirasto, joka vastaa koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen tuloksellisuutta ja seuraa koulutuksen järjestämistä.

Opetushallitus päättää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, jonka velvoittamana paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan.

Käytännön asioista päättävät koulutuksen järjestäjät

Opetuksen järjestäjä on yleensä kunta tai kuntayhtymä, joilla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueensa lapsille. Lisäksi valtio, yksityiset yhteisöt tai säätiöt voivat järjestää opetusta.

Useista käytäntöihin liittyvistä asioista päättävät koulutuksen järjestäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden kautta. Kunnassa tai koulussa laaditaan opetussuunnitelma, jossa täsmennetään perusteissa olevia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Kunnassa on kouluasioista vastaava poliittisesti valittu toimielin, joka voi olla sivistyslautakunta, opetuslautakunta, koululautakunta tms.

Kunnan päätöksen mukaan kouluissa voi myös olla toimintaa ohjaava johtokunta. Useissa johtokunnissa on myös oppilaiden vanhempien edustus. Oppilaiden ääntä koulussa voi käyttää oppilaskunnan hallitus, johon valitaan edustajat eri luokilta.

Oikeusturva-asioissa apua aluehallintovirastoilta

Aluehallintovirastot arvioivat ministeriöiden ohjauksessa alueellisesti toimialansa peruspalvelujen saatavuutta ja laatua. Aluehallintovirastot neuvovat myös oppilaan oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Opiskelijoille tulee antaa lainsäädännön edellyttämät palvelut. Aluehallintovirasto voi uhkasakolla velvoittaa lainsäädännön vastaisesti toimivan koulutuksen järjestäjän noudattamaan lainsäädäntöä. Valtio voi myös periä takaisin myönnettyä rahoitusta.

Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan

Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin.

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä toimii riippumattomana asiantuntijaelimenä koulutuksen arviointineuvosto. Opetushallitus tekee tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisten eri oppiaineiden kansallisia oppimistulosten seuranta-arviointeja. Koulutuksen ulkopuolisista arvioinneista ja oppimistulosten seuranta-arvioinneista opetus- ja kulttuuriministeriö laatii arviointisuunnitelman.

Kansainvälisiä vertailuja (esim. PISA) tekee mm. OECD.

Rahoituksesta vastaavat valtio ja koulutuksen järjestäjä

Esiopetus, perusopetus ja tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Perusopetuslain mukaisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä kunnan päättämä kuukausimaksu. Myös taiteen perusopetuksessa oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja.

Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu valtion ja paikallisten koulutuksen järjestäjien kesken. Paikalliset koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuutta oppilaitosten perustamis- ja käyttökustannuksiin.

Esi- ja perusopetuksessa laskennalliset kustannukset määräytyvät 6—15-vuotiaiden määrän perusteella. Eräät perushinnan korotustekijät (asukastiheys, kaksikielisyys, 13—15-vuotiaat, ruotsin- ja vieraskielisyys) rahoitusta määritettäessä on huomioitu, mutta erityisopetuksen erillinen korotus ja kouluverkkotekijä eivät ole laskelmissa rahoitustekijöinä. Erityisopetuksen kustannukset huomioidaan kuitenkin valtionosuuspohjissa. Kouluverkkotekijän poisto on korvattu asukastiheyskertoimen korotuksella kunnille, joiden asukastiheys on alle neljä asukasta maaneliökilometriä kohden.

Esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille kunkin kunnan oppilasikäluokan perusteella. Esi- ja perusopetuksen järjestäjällä on oikeus saada kotikuntakorvausta oppilaan kotikunnalta silloin, kun oppilas saa opetusta muualla kuin omassa kunnassaan (toisen kunnan, kuntayhtymän, valtion tai yksityisen ylläpitämässä peruskoulussa). Kotikuntakorvausoikeus määräyy sen mukaan, missä oppilas saa esi- ja perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa. Vuoden 2010 osalta oikeus määräyy vuoden 2009 syyskuun 20 päivän perusteella.

Kotikuntakorvaus määräyy kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6, 7—12 ja 13—15-vuotiaiden osalta. Yksityisten opetuksen järjestäjien osalta rahoituksen porrastus on 90/100 prosenttia, jos yksityisen opetuksen järjestäjä on saanut opetuksen järjestämisluvan heinäkuun 31 päivän 1998 jälkeen. Valtiovarainministeriö päättää vuosittain kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosasta.

Kotikuntakorvaukset otettaan huomioon valtionosuuksien maksamisen yhteydessä keskitetysti. Kunnat ja muut opetuksen järjestäjät toimittavat valtiovarainministeriölle tiedot kotikuntakorvaukseen oikeuttavien oppilaiden määrästä, iästä sekä kotikunnista. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa kotikuntakorvaukset kunnille ja muille opetuksen järjestäjille valtionosuuksien maksamisen yhteydessä.

Kotikuntakorvaukseen siirtyminen muuttaa yksityisten opetuksen järjestäjien saamaa rahoitusta niin, että kotikuntakorvaus perustuu oppilaan kotikunnan laskennalliseen perusosaan. Näin oppilaiden kotikuntakorvauksen määrä vaihtelee kunnittain. Järjestelmämuutoksesta aiheutuva merittävä tulonmenetys korvataan yksityisille koulutuksenjärjestäjille.

Lukiokoulutuksen valtionosuus myönnetään laskennallisin perustein. Lukiossa rahoitus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella. Opetustoimen laskennallinen valtionosuusprosentti on 57 % opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulosta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yksikkönä on ohjaustunti, taiteen perusopetuksessa opetustunti.

Opetustoimen rahoitus käyttökustannuksiin maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli sille kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka oppilaitokseen opiskelija on otettu. Myönnetyn rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis- ja laskentaperusteisiin, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää varojen kohdentamisesta.