Suunnittelija Minna Suutari, 
puh. 09-1502 554, 
minna.suutari@akava.fi
faksi 09-1502 603

Koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede, 
puh. 09-1502 591, 
heikki.liede@akava.fi

http://www.akava.fi

Hankkeen tavoite:

Työllistymisseurantahanke LAASERin painopiste on korkeakoulutuksesta valmistuvien työllistymisen laadun seurantajärjestelmän kehittämisessä. Hankkeessa etsitään yhteistyössä eri tahojen kanssa välineitä, joilla yliopistoista ja korkeakouluista valmistuvien työllistymisen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta voitaisiin selvittää nykyistä perusteellisemmin ja luotettavammin. 

Lähtökohtana on näkemys, että pelkkä määrällisiin indikaattoreihin (esim. työttömyysasteeseen) perustuva tieto työllistymisestä ei ole riittävä perusta arvioitaessa korkeakoulutuksen laatua ja sen osuvuutta työelämään. Koulutusennakoinnin pohjaksi tarvitaan tietoa myös siitä, miten ja millaisiin tehtäviin korkeakoulutuksesta työllistytään uran alkuvaiheessa ja millaista lisäarvoa korkeakoulututkinto tuo työllistymiseen. LAASERissa korkeakouluista valmistuvien työelämään sijoittumisen seurantaa kehitetään aiempien sijoittumisselvitysten pohjalta. Pyrkimyksenä on saada aikaan käytäntöjä, joiden tuottamaa tietoa työllistymisen laadusta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi korkeakoulutuksen sisällöllisessä ja määrällisessä suunnittelussa sekä muunto-, täydennys- ja työvoimakoulutuksen suunnittelutyössä. 

Toisena tavoitteena on antaa opiskelijoille käyttökelpoisia työkaluja esimerkiksi opintojen suunnitteluun ja tehostamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi LAASERissa kootaan yhteen ja testataan työllistymisen laadun mittaamiseen soveltuvia kriteereitä. Huomiota kiinnitetään ensisijaisesti siihen, että kriteereillä saadaan muodostettua monipuolinen kuva koulutuksen osuvuudesta työelämän tarpeisiin ja koulutuksen tuomasta lisähyödystä yksilön työllistymiselle. Jotta laatukriteereistä saataisiin kattava kokonaisuus, niitä kehitetään yhteistyössä akavalaisten järjestöjen ja yliopistojen kanssa. Asiantuntija-apua saadaan Tilastokeskukselta, Palkansaajien tutkimuslaitokselta, Helsingin yliopistolta, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostoilta, korkeakoulujen arviointineuvostolta, Suomen Kuntaliitolta sekä työmarkkinakeskusjärjestöiltä.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

LAASER-hanke toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestö AKAVAssa 1.12.2000-31.12.2002. Vuoden 2001 alkupuolella on kehitetty työllistymisen laadun arviointiin soveltuvia laatukriteereitä sekä koottu yhteen eri osapuolten näkökulmia työllistymiseen. Eri näkökulmia kokoava asiantuntijaseminaari järjestettiin kesäkuussa 2001. Syksyllä 2001 hankkeessa toteutetaan pilottitutkimus, jossa testataan laatukriteerien toimivuutta yliopistoista valmistuneiden työllistymisen seurannassa.

 Tutkimus valmistuu talven 2002 aikana. Talvella 2002 tehdään lisäksi erillistutkimus kulttuurialojen työllistymisestä ja tarpeen mukaan muita alakohtaisia selvityksiä. Vuoden 2002 alussa laatukriteerien testaus laajennetaan ammattikorkeakouluihin toteuttamalla pilottitutkimus teknisiltä aloilta valmistuneiden työllistymisen laadusta. Keväällä 2002 järjestetään asiantuntijaseminaari tutkimuksen tuloksista. Seminaarilla luodaan pohjaa seuranta- ja palautejärjestelmän sisäänajolle yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Seurantajärjestelmän runko pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2002 loppuun mennessä, jolloin projekti päättyy. Kolmas asiantuntijaseminaari, jossa kootaan yhteen projektin tulokset, järjestetään loppusyksystä 2002.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Aineistona käytetään aiempia sijoittumistutkimuksia sekä kysely- ja haastattelumenetelmin kerättävää aineistoa. Aineiston hankinnassa menetelminä käytetään postikyselyä, Internetissä toteutettavaa sähköistä kyselyä sekä puhelin- ja teemahaastatteluita. Analysoinnissa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Asiantuntijaapua saadaan projektin yhteistyötahoilta, joita ovat akavalaiset järjestöt, yliopistot, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostot, korkeakoulujen arviointineuvosto, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos, Suomen Kuntaliitto ja työmarkkinakeskusjärjestöt.

Projektin odotetut tulokset:

Projektin tuloksena saadaan aikaan pohja palaute- ja seurantajärjestelmälle, joka huomioi nykyistä laaja-alaisemmin työllistymisen laatunäkökohdat. Määrällistä seurantatietoa tuottavien järjestelmien rinnalle luodaan joukko käytäntöjä, jotka tuottavat ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa yliopistoista ja korkeakouluista valmistuvien työurista ja -tehtävistä ja joiden avulla voidaan arvioida nykyistä täsmällisemmin koulutuksen osuvuutta työelämän tarpeisiin. 

Tuloksena saadaan myös sisällöllistä tietoa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuvien työurista ensimmäisten valmistumisen jälkeisten vuosien aikana. Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää ns. lähiennakoinnissa ja sen pohjalta on mahdollista kehittää koulutuksen sisältöjä paremmin nykyisiä työmarkkinoita vastaavaksi. Projektissa saadaan kokemuksia myös siitä, miten sähköinen aineistonkeruu toimii sijoittumisseurannan työvälineenä.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Hankkeen tavoitteena on parantaa mukana olevien oppilaitosten työelämätuntemusta arvioimalla Turun seudun, Salon seudun, Vakka-Suomen ja Rauman alueen yritysten osaamisen tarpeita ja niissä tapahtuvia muutoksia tällä hetkellä, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Osaamistarpeiden selvittäminen tapahtuu neljän oppilaitoksen yhteistyönä (Innova - Länsi-Suomen Aikuiskoulutuskeskus, Salon Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Turun Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus ja Turun ammatti-instituutti). 

Yhteistyöllä halutaan saavuttaa synergiaetuja ja välttää päällekkäiskäyntejä yrityksiin mahdollisimman paljon. Osaamistarpeiden selvittäminen aloitetaan oman alueemme ja valtakunnallisestikin tärkeillä ammattialoilla eli kone- ja metallialalla, sähköalalla sekä rakennusalalla. Tarkka tieto yritysten osaamisen tarpeista parantaa oppilaitosten kykyä suunnitella ja toteuttaa yritysten tarvitsemaa koulutusta alueellisesti, jolloin voidaan puhua työelämäläheisyyden ja -lähtöisyyden toteutumisesta käytännön toiminnassa yritysten saadessa itselleen juuri sellaisia osaajia, joita he tarvitsevat. Oppilaitoksen ja opettajien oman työelämätuntemuksen lisääminen on tapa, jolla asioita saadaan vietyä tehokkaasti eteenpäin käytännön tasolla koulutuksen suunnittelusta toteuttamiseen.

Muiden tekemät selvitykset osaamistarpeiden muutoksista antavat meille suuntaviivoja ja vertailupintaa omille selvityksillemme, mutta ne eivät yksinään riitä. Hankkeen avulla luodaan käytännön työkalu ja pysyvä toimintamalli tukemaan oppilaitosten suunnittelutyötä. Selvittämällä yritysten osaamistarpeita parannetaan oppilaitosten ja opettajien alueellista työelämätuntemusta. Tämä luo pohjan koulutuksen kohdentumiselle oikein. Prosessin avulla oppilaitokset kykenevät arvioimaan opetussuunnitelmiaan ja kehittämään niitä vastaamaan sekä yritysten tulevaisuuden osaamisen tarpeita että palvelemaan yrityksiä heidän akuuteissa osaamisvajeissaan henkilöstökoulutuksen avulla. Tietoa selvityksessä esille tulleista asioista välitetään muille yhteistyökumppaneillemme ja sidosryhmillemme, joita ovat yritykset, opetushallinto, työhallinto, työmarkkinajärjestöt, muut oppilaitokset ja mahdollisesti tutkintotoimikunnat.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Vuosi 2001:
- osaamistarveselvitysmallin kehittäminen/ vanhan selvitysmallin parantaminen
- yrityshaastattelut
- informaatiojärjestelmän kehittäminen
- käytetyn menetelmän hyödynnettävyyden arviointi
- osaamistarveselvitystyön tulokset vuodelta 2001 ja niiden hyödyntäminen

Vuosi 2002:
- osaamistarveselvitysmallin kehittäminen/ vanhan selvitysmallin parantaminen
- yrityshaastattelut
- informaatiojärjestelmän kehittäminen
- käytetyn menetelmän hyödynnettävyyden arviointi ja jatkotoimien organisointi
-  osaamistarveselvitystyön tulokset vuosilta 2001 ja 2002 sekä niiden hyödyntäminen

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Yritysten osaamistarpeet selvitetään keskustelemalla yritysten henkilökunnan kanssa. Keskusteluissa käytetään apuna lomakkeistoa, jonka keskeisinä elementteinä ovat tutkintojen perusteet. Tämä asettaa haastattelijalle vaatimuksen, että hänen on oltava oman alansa todellinen asiantuntija kyetäkseen arvioimaan yritysten osaamistarpeet peilaamalla sitä olemassa olevaan tutkintojärjestelmään. Yritysraporttien perusteella tehdään yhteenvetoja ammattialoittain ja tarvittaessa alueittain.

Projektin odotetut tulokset:

Oppilaitoksilta vaaditaan koulutuksen toteuttamista tutkintojen perusteiden mukaisesti, mutta oppilaitoksilla ei ole ollut käytössään ko. tietoa yrityksissä olevista osaamistarpeista Projektimme tuottaa oppilaitoksille yksityiskohtaista, tutkintojen perusteiden mukaista tietoa oman alueen yritysten tarpeista nyt ja tulevaisuudessa. Selvitysten perusteella kyetään toteuttamaan niitä tutkintoja tai tutkinnon osia, joille on tarvetta. Selvitysten avulla on mahdollista löytää myös sellaisia kokonaisuuksia, joita tutkintojärjestelmämme ei sisällä. 

Työelämän muutokset vaikuttavat osaamisvaatimuksiin uuden teknologian syrjäyttäessä joitain osaamisvaatimuksia luoden samalla uusia. Suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta voi aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia koulutuksen suuntaamisessa. Tavoitteenamme on saada relevanttia tietoa osaamisen tarpeista nyt ja tulevaisuudessa kyetäksemme suuntaamaan resurssimme työelämän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tuloksemme siirtyvät heti käytäntöön hankkeessa mukana olevien oppilaitosten osalta.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Projektin tavoitteena on selvittää bioteknologian muuntumista kaupalliseksi tuotannoksi Suomessa ja sellaisissa maissa, joissa biotekniikka-alan sovelluksia on onnistuttu menestyksellisesti kaupallistamaan, sekä esittää sen pohjalta suosituksia kaupallisen toiminnan edistämiseksi sekä Suomen bioteollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi vuoteen 2020 asti.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Ensimmäinen konferenssiesitys pidetään loppuvuonna 2005, jolloin esitellään deskriptiiviset tulokset aineistosta. Tähän pohjautuva tutkimus julkaistaan ETLAn julkaisusarjassa, minkä jälkeen näistä muokattu artikkeli alistetaan arvioitavaksi kansainvälisessä julkaisussa. Analyyttiset ja ekonometriseen ennustamiseen perustuvat projektin tavoitteiden mukaiset tutkimukset julkaistaan konferenssiesityksinä vuoden 2006 aikana. Kustakin tutkimuksesta laaditaan keskustelualoite tai muu julkaisu ETLAn sarjassa ETLAn oman arviointikäytännön ja laadunvarmistuksen mukaisesti vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2007 aikana pyritään julkaisemaan tutkimustulokset kansainvälisillä foorumeilla ja mahdollisesti esimerkiksi politiikkaimplikaatioihin keskittyvänä suomenkielisenä kirjana ja mahdollisuuksien mukaan osana väitöskirjaa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Taloustieteelliset tutkimukset käyvät läpi seuraavan arviointimenettelyn:
a. esitetään kommentoitaviksi kansainvälisessä konferenssissa,
b. julkaistaan ETLAn keskustelualoite ja muissa sarjoissa sekä
c. edellisten perusteella esitetään soveltuvin osin arvioitaviksi kansainvälisissä taloustieteellisissä julkaisuissa.

Projektin odotetut tulokset:

Projekti tuottaa talous- ja liiketaloustieteelliseen toimialatutkimukseen perustuvaa ennakointitietoa tulevasta talouskasvusta ja koulutustarpeesta sekä työmarkkinakehityksestä bioteknologia-alalla. Tämä auttaa päätöksentekijöitä hyödyntämään analyyttisesti perusteltua tietoa biotekniikka-alan kehittämistä koskevien strategioiden luomisessa ja implementoinnissa.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
Eteläranta 10, 00130 Helsinki
Puh. (09) 68 681
www.tt.fi

Hankkeen tavoite:

Tavoitteena on kehittää Education Intelligence -järjestelmä. Se on työelämän muuttuvista tarpeista lähtevä työvoima- ja osaamistarpeiden jatkuva seurantajärjestelmä. Hankkeessa ennakoidaan valtakunnallisesti elinkeinoelämän tulevaisuuden menestysalojen avainammatteja ja osaamistarpeita vuoteen 2015. Menestysaloja ovat ICT -ala, metsäklusteri, hyvinvointiklusteri, kemian- ja bioala, rakennus-, infra- ja kiinteistöklusteri, ympäristöklusteri ja SKIP -logiikkaan (Service and Knowledge Intensive Product) perustuva koneen- ja kojeenrakennus.

Tavoitteena on saada moniulotteista tietoa menestysalojen tulevaisuudesta, tuotteista, avainammateista ja osaamisesta. Näiden tueksi pohditaan menestysalojen mahdollisuuksia yhteiskuntakehityksen, arvojen, teknologian ja kansainvälisen talouden näkökulmasta. Toimialojen muutoksen kautta määritellään vaikutuksia koulutusjärjestelmään ja arvioidaan sen kehittämistarpeita.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Elo-joulukuu 2003
" Hankkeen käynnistys: valitaan ohjausryhmä: henkilöt, tehtävät, työskentelymenetelmät ja kootaan asiantuntijaverkosto ja käynnistetään sen työskentely
" Luodaan väline ennakointivuoropuheluun ja solmitaan yhteistyö kouluttajien kanssa
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Delfoi-kysely verkossa ja ensimmäiset koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi
" Education Intelligence -järjestelmän kehittämisen käynnistäminen
" Ensimmäisten koulutuspäivien tulosten arviointi ja raportointi
" Ensimmäisen väliraportin kirjoittaminen

Tammi-kesäkuu 2004:
" Ensimmäisen väliraportin kirjoittaminen ja julkistaminen
" Opintomatka
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Haastattelut: alistetaan ensimmäinen väliraportti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitavaksi
" Delfoi-kysely verkossa ja toiset koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi
" Kehitetään arvo- ja yhteiskuntaindikaattoreita osana Education Intelligence -järjestelmää

Heinä-joulukuu 2004:
" Toisen väliraportin kirjoittaminen ja julkistaminen
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Haastattelut: alistetaan toinen väliraportti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi
" Delfoi-kysely verkossa ja kolmannet koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi
" Teknologianindikaattorien kehittäminen osana Education Intelligence -järjestelmää

Tammi-kesäkuu 2005:
" Kolmannen väliraportin kirjoittaminen ja julkistaminen
" Opintomatka
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Haastattelut: alistetaan kolmas väliraportti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitavaksi
" Delfoi-kysely verkossa ja neljännet koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi
" Markkinaindikaattorien kehittäminen osana Education Intelligence -järjestelmää

Heinä-joulukuu 2005:
" Neljännen väliraportin kirjoittaminen ja julkistaminen
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Haastattelut: alistetaan neljäs väliraportti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitavaksi
" Delfoi-kysely verkossa ja viidennet koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi

Tammi-kesäkuu 2006:
" Opintomatka
" Delfoi-kysely verkossa ja kuudennet koulutuspäivät ja niiden tulosten arviointi ja raportointi
" OECD:n ja EU:n tuottaman aiheeseen liittyvän informaation analysointi
" Loppuraportin kirjoittaminen ja julkistaminen
" Haastattelut: alistetaan loppuraportti ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi
" Julkistetaan Education Intelligence -järjestelmä
" Jatkosuunnitelma
" Projektin ja sen tulosten arviointi
Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Ennakointia varten kootaan kattava asiantuntijaverkosto, johon tulee edustus niin TT:n jäsenliitoista, yrityksistä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioista kuin opetus-, työ- ja aluehallinnostakin. Sidosryhmäyhteistyö on mielekäs ja konkreettinen tapa tuottaa tietoa elinkeinojen ja toimialojen määrällisistä ja sisällöllisistä osaamistarpeista. Ennakoinnissa uskotaan verkostomaiseen toimintatapaan menestysaloilla, joten verkostomainen työskentelytapa soveltuu luontevasti myös ennakointityöskentelyyn. Sen ansiosta oppiminen toinen toiselta korostuu. Verkostolle luodaan väline ennakointivuoropuheluun ja visionääriseen ajatteluun.

Asiantuntijaverkosto kokoontuu säännöllisesti. Ennakoinnin tehostamiseksi järjestetään vuosittain kaksi seminaaria, joita edeltävät delfoi-kyselyt verkossa. Lisäksi eri tahojen tekemiä tutkimusraportteja analysoidaan. Erityisesti perehdytään OECD:n ja EU:n tuottamaan ennakointiaineistoon. Hyödynnettäväksi tulee myös ryhmään kumuloituva työmarkkina-, talous- ja osaamistarvetieto.

Analyysimenetelmät ja yhteenvedot tuloksista tuotetaan yhteistyössä TT:n tärkeimpien työvoima- ja koulutuskysymysten sidosryhmien sekä näiden alojen tutkijoiden kanssa. Koulutuksen kehittämistarpeiden arvioinnissa pidetään tärkeänä nykytilan hallitsemista, joten mukaan pyydetään koulutusjärjestelmän hyvin tuntevia asiantuntijoita.

Projektin vaiheista ja tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Ennakointitiedon verkkosivustoa ja tietopankkia kehitetään ennakoinnin menetelmänä. Lisäksi tiedon tuottamisessa hyödynnetään projektin ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluja.

Projektin odotetut tulokset:

Hankkeen avulla vaikutetaan elinkeinoelämään ja koulutusjärjestelmään. Edistetään valmiuksia reagoida muuttuviin osaamistarpeisiin, jotta tulevaisuuden menestysaloilla toimivien osaaminen olisi parasta mahdollista. Tuotetun tiedon avulla pyritään turvaamaan teollisuuden kilpailukykyä ja sitä kautta yhteiskuntamme hyvinvointia. Projektilla vaikutetaan myös työvoimakapeikkojen täyttämiseen.

Ennakointijärjestelmässä edistetään tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä hyödyntämällä osallistujien kykyä ennakoida muuttuvia ja uusia osaamistarpeita ja kehitetään säännöllisen ennakoinnin menetelmiä. Lisäksi edistetään verkkoympäristötyöskentelyä.

Projektin tuloksena syntyy työelämän muuttuvista tarpeista lähtevä osaamis- ja koulutustarpeiden jatkuva seurantajärjestelmä, ns. Education Intelligence -järjestelmä, sekä verkkosivut, neljä väliraporttia ja loppuraportti. Loppuraportti valmistuu vuonna 2006.

Lisäksi työskentelyn tuloksena laaditaan:
" säännöllisesti kokoontuva asiantuntijaverkosto
" ennakointikoulutus
" väline ennakointivuoropuheluun ja visionääriseen ajatteluun
" kansainvälinen yhteistyö OECD:n ja EU:n tulevaisuusyksiköiden kanssa
" verkkoympäristötyöskentelymalli
" ennakointitiedon verkkosivusto ja tietopankki.

Ennakointijärjestelmästä on koulutuksen ja työelämän välisen vuoropuhelun sekä ennakointitulosten hyödyntämisen tehostumisen johdosta laajaa yhteiskunnallista hyötyä.

takaisin sivun alkuun

projektisuunnittelija Sanna Koskinen
puh. 09 - 7747 7276
faksi 09 - 7747 7869
sanna.koskinen@oph.fi

Hankkeen tavoite:

ENSTI -projektin tavoitteena on tuottaa kaksisuuntaisesti ja vuorovaikutteisesti toimiva Internetpalvelu, joka palvelee ennakointitiedon tuottajia ja käyttäjiä sekä koulutuksen seuranta- ja arviointityötä. Palvelun peruselementit koostuvat koulutuksen, väestöä ja työvoimaa koskevista tilastotiedoista, tulevaisuustiedoista ja ennusteista sekä ennakointityötä tukevasta materiaalista (mm. käytetyimmät menetelmät ja niiden kuvaukset, perustietoa käynnissä olevista ennakointiprojekteista, ennakoinnin uutisia ja linkkikokoelma). 

Projektin tavoitteena on laadullisen ennakointitiedon parempi yhdistäminen määrälliseen tietoon. Internetpalvelusta rakennetaan maksuton ja kaikkien käytössä oleva ennakointityön apuväline. Projektin kohderyhminä ovat koulutuspoliittiset päätöksentekijät, koulutuksen seuranta- ja arviointityötä tekevät tahot, ennakointiprojektit sekä muut ennakointityötä tekevät tahot, kuten esim. koulutustoimikunnat ja työmarkkinajärjestöt. ENSTI -projekti on käynnistetty huhtikuussa 2001 ja se päättyy 31.12.2003.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu: 

Huhtikuu - heinäkuu (joulukuu) 2001 : Projektisuunnittelu 
Kesäkuu - marraskuu 2001 : Tietotarpeiden kartoitus
Syyskuu 2001 - helmikuu 2002 : Tietosisältöjen valinta
Tammikuu - joulukuu 2002 : Tietoteknisten ratkaisujen toteuttaminen sekä tietojärjestelmän ja Internetpalvelun luominen
Maaliskuu - joulukuu 2002 : Tietosisältöjen keruu ja systematisointi sekä tietojen tallennus ja päivitys
Marraskuu 2002 - kesäkuu 2003 : Toiminnallisuuden kehittäminen
Kesäkuu - joulukuu 2003 : Palvelun ylläpidon järjestäminen ja pysyvän kehitysprosessin luominen

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Koska ENSTI -projekti ei ole ennakointiprojekti, joka tuottaisi ennakointitietoa esim. tietyltä alalta, projektissa ei käytetä varsinaisia ennakointimenetelmiä, kuten delfoi-menetelmää tms. Projektin eri vaiheissa apuna käytetään esim. erilaisia selvityksiä, analyysejä, tietotarvekartoituksia. Jotta saadaan tietoa sidosryhmien ja hyödynsaajien todellisista tarpeista ja intresseistä, heihin ollaan koko projektin ajan tiiviisti yhteydessä. Tällä tavoin voidaan myös taata, että Internetpalvelun sisältö perustuu olemassa oleviin tietotarpeisiin. Testiryhmän avulla testataan sekä palvelun toimivuutta että sen oikeanlaista tietosisältöä. 

ENSTI -projektista pyritään tekemään oppiva prosessi, jolla tarkoitetaan sitä, että jatkuvan seurannan ja arvioinnin avulla saadut tiedot projektin toteutumisesta huomioidaan kaikissa vaiheissa. Alkuperäisiä suunnitelmia tulee voida muuttaa, mikäli osoittautuu, etteivät ne johdakaan projektin tavoitteiden kestävään toteutumiseen. Tällaisen toimintatavan noudattamisen tärkeys korostuu etenkin palvelun toiminnallisuuden kehittämisvaiheessa.

Projektin odotetut tulokset:

ENSTI -projektin tavoitteena on tuottaa ennakointityön apuvälineeksi Internetpalvelu, joka palvelee mahdollisimman laajasti ennakointitiedon käyttäjiä ja tuottajia. Projektin tavoitteena on pysyvien kehitysvaikutusten aikaan saaminen ja hyvä käytäntö, joka jää elämään projektin päätyttyä. Internetpalvelu on valtakunnallinen ja maksuton.

 Palveluun kootaan sekä määrällistä että laadullista ennakointitietoa ja se jakautuu kolmeen pääosioon, joita ovat 1. koulutusta, väestöä ja työvoimaa koskevat tilasto- ja indikaattoritiedot, 2. tulevaisuustiedot ja ennusteet sekä 3. ennakointityötä tukeva osio.

 Projektin yhtenä tavoitteena on laadullisen ennakointitiedon parempi yhdistäminen määrälliseen tietoon. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota Internetpalvelun tietosisältöjä valittaessa. Laadullisen ja määrällisen tiedon yhdistäminen on yleisesti tunnustettu ongelma ja aiheesta on käyty paljon keskustelua, mutta toimivaa ratkaisua ei tiettävästi ole toteutettu. ENSTI:ä rakennettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia tietopalveluja ja erilaisia ennakointitietoja. Koska eri selvityksetkin osoittavat, että tällä hetkellä ennakointitieto on "sirpaleisena ympäri maailmaa", on ENSTI:stä tarkoitus luoda ennakointitiedon yhteen paikkaan kokoava palvelu, josta on helposti ja käyttäjäystävällisesti löydettävissä runsaasti erilaista ennakointiin liittyvää tietoa.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

FuturEng -projektissa hankitaan tietoa tekniikan alan koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeista sekä analysoidaan teknillisen koulutuksen nykytilaa ja keskeisimpiä ongelmakohtia. Tavoitteena on tutkia, miten suomalaisen teknillisen korkeakoulutuksen rakennetta, sisältöä ja koulutusmäärää voitaisiin kehittää vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteita. Lisäksi projektissa kehitetään insinöörikoulutuksen ennakointijärjestelmää antamalla välineitä sekä laadulliseen että määrälliseen suunnitteluun. 

FuturEng -hankkeessa tutkitaan koko insinöörikoulutusta. Mukana ovat yhtä lailla rakennustekniikka, konetekniikka, kemiantekniikka, maanmittaustekniikka, sähkötekniikka jne. Tietoyhteiskunnan sisällölliset ja rakenteelliset haasteet insinöörikoulutukselle koskevat kaikkia insinööritieteen aloja. FuturEng -projekti koskee koko teknillisen alan korkeakoulutusta, mukaan lukien ammattikorkeakoulut.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

FuturEng -hanke käynnistyi 1.9.2000. Hankkeen esiselvityksenä tehty tutkimus tekniikan alan jatko-opintojen kehittämisestä julkaistiin maaliskuussa 2001. Tekniikan alan koulutuksen tilastokirja julkaistaan marraskuussa 2001. Diplomityö teknillisen korkeakoulutuksen seuranta- ja palautejärjestelmistä valmistuu toukokuussa 2002. "Tieto, tekniikka ja naiset" artikkelikokoelma julkaistaan syksyllä 2002. Väitöskirjatyön "Evolutionary Futures Research on the Finnish Engineering Education Up to 2015" keskeiset tulokset ovat käytettävissä vuoden 2002 loppuun mennessä.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

FuturEng -hankkeessa ovat mukana TEKin lisäksi kaikki insinöörikoulutuksen keskeiset sidosryhmät: teknilliset korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, opiskelijat, alumni, teollisuus, opetusministeriö, TT ja Insinööriliitto. Teollisuutta hankkeessa edustavat Nokia, UPM-Kymmene ja Elisa Communications. 

Hankkeessa tehdään väitöskirja, diplomityö sekä useita suppeampia selvityksiä. Tutkimuksissa käytettään menetelminä mm. Delfoi-menetelmää, kyselytutkimusta, teemahaastatteluja, workshoppeja, case-tutkimusta ja kirjallisuustutkimusta. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään TEKin vuosina 1996-98 toteuttaman ESR-hankkeen DIA2000:n tuloksia sekä muita teknillisellä alalla tehtyjä koulutustarpeiden ennakointiselvityksiä.

Projektin odotetut tulokset: 

Projektin tuloksena syntyy tietoa teknillisen korkeakoulutuksen sisällön ja rakenteen kehittämiseksi vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteita. Hankkeen välittömänä tuloksena on konkreettisia toimenpide-ehdotuksia teknillisen alan koulutuksen ja koulutuksen ennakoinnin kehittämiseksi. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa päätöksenteossa, teknillisissä korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa sekä yritysten päätöksenteossa. Lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät yksittäiset opiskelijat suunnitellessaan opintovalintojaan.

Hankkeessa ovat mukana kaikki teknillisen korkeakoulutuksen keskeiset sidosryhmät, joten uusia tutkimustuloksia insinöörikoulutuksen sisällön ja rakenteen kehittämiseksi voidaan hyödyntää jo projektin aikana. Hankkeessa kehitetään insinöörikoulutuksen on-line ennakointijärjestelmää. 

Tietoyhteiskunta-kehitys, globaali kilpailu, teknologian nopea kehittyminen, kestävän kehityksen vaatimus, työn ja organisaatioiden muuttuminen sekä palvelusektorin merkityksen korostuminen asettavat uusia, yhä vaativampia ja jatkuvasti muuttuvia osaamis- ja taitotarpeita. Koulutussuunnittelu on osaamisintensiivisessä tietoyhteiskunnassa, missä osaaminen on keskeinen tuotannon tekijä, aivan uusien haasteiden edessä. Tietoyhteiskunnan toimintaympäristössä on keskeistä, että koulutuspoliittisen päätöksenteon sykliä pystytään nopeuttamaan, sillä muutosnopeus myös työmarkkinoilla on kasvanut. Toisaalta on tutkittava sitä miten teknillisen korkeakoulutuksen rakennetta ja sisältöä voidaan kehittää siten, että tutkinnon sisältö tukee parhaalla mahdollisella tavalla elinikäistä oppimista ja tutkintojen uudelleen suuntaaminen työmarkkinoiden kysynnän mukaisesti on nykyistä helpompaa. Mitä Suomen panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen edellyttävät perus-, jatko- ja täydennyskoulutukselta? Myös tekniikan alan koulutuksen suuri volyymi Suomessa pakottaa kehittämään koulutuksen rakenteita. 

Avaintekijöitä ovat mm. koko koulutusketjun kilpailukyky varhaiskasvatuksesta täydennyskoulutukseen, kasvava tarve jatko-opinnoille ja muuntokoulutukselle, tutkintojen kansainvälinen kilpailukyky, huolestuttavasti lisääntyvä opintojen keskeyttäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa. FuturEng -hankkeessa syntyy uutta tietoa esimerkiksi em. muutostekijöiden aiheuttamiin haasteisiin suomalaiselle teknilliselle korkeakoulutukselle. Tietoyhteiskunnan haasteet insinöörikoulutukselle koskevat kaikkia insinööritieteen aloja ja yhtä hyvin ammattikorkeakouluja kuin teknillisiä korkeakouluja ja -tiedekuntia. FuturEng -hankkeessa tarkastellaan insinöörikoulutuksen haasteita kokonaisuutena mm. miten työnjakoa ammattikorkeakoulujen ja teknillisten korkeakoulujen kesken voitaisiin kehittää.

takaisin sivun alkuun

Hanke toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeen pilottialueena on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin EU2 rahoitusalue (Kattaa runsaan 90 % sairaanhoitopiirin alueen väestöstä). Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueellisen SURAKE (Sairaanhoitajien urakehitysmalli) hankkeen (ESR-hanke) kanssa.

Yhteystiedot: 

Projektipäällikkö Lea Leiwo
leilea@jypoly.fi
puh. 014 - 444 6985

Ohjausryhmän puheenjohtaja, koulutusalajohtaja Inkeri Papp
pappin@jypoly.fi 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala
Keskussairaalantie 21, Rak. E, 
40101 Jyväskylä
www.jypoly.fi/sote > Pääsivu: yhteistyö > Hoke -projekti

Hankkeen tavoite: 

Yhteiskunnan nopean muutoksen seurauksena hoitotyö ja hoitotyöntekijöiltä edellytettävä osaaminen muuttuvat jatkuvasti. Muutokset liittyvät tiedon uusiutumiseen, työn sisältöjen muutoksiin, muutoksiin asiantuntijuustasossa ja yleisiin osaamistarvemuutoksiin kuten asiakkaiden lisääntyvät tiedontarpeet ja sairastavuuden muutokset, tiimityön ja hajautetun asiantuntijuuden käyttöön sekä teknologian kehittyminen. Hoitotyön tai sen jonkin erityisalueen asiantuntijan osaamisalueita tai kvalifikaatioita ja työn muutosta on tutkittu aktiivisesti viime vuosina. Osassa tutkimuksia näkökulma on tulevaisuuden työssä ja osaamistarpeissa. Tietojen hyödyntäminen koulutuksen suunnittelussa on kuitenkin ollut vähäistä ja osaamistarpeiden pitkäntähtäyksen alueellinen laadullinen ennakointi on olematonta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellinen hoitotyön osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimalli, jonka näkökulma on laadullisessa osaamisessa. Osaamis- ja koulutustarpeita tarkastellaan peruskoulutuksen sekä jatko- ja lisäkoulutuksen (elinikäinen oppiminen) näkökulmasta. Projektin vaikutuksena osaamis- ja koulutustarpeita pystytään ennakoimaan aiempaa täsmällisemmän tiedon varassa ja sen avulla lisätään toimijoiden ennakointi- ja tulevaisuusvalmiuksia. Pilottivaiheessa tutkimus koskee hoitotyön osaamistarpeita ja koulutusta, mikä tarkoittaa lähi- tai perushoitajan, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön työtä, osaamistarpeita ja koulutusta. 

Hankkeen osatavoitteita ovat laadullisen osaamistarpeen käsitteellinen määrittely, ennakointimittareiden laadinta (tiedonkeruumenetelmät), asianosaisryhmien määrittely ja asianosaisverkoston rakentaminen, toimintamallin kehittäminen johtopäätösten ja suositusten tekemiseksi.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu: 

Hanke on alkanut syyskuussa 2000, mutta käynnistynyt aktiivisesti lokakuussa 2000 ja päättyy 30.6. 2002. Ensimmäisen työvaiheen (tammikuun loppuun 2001) aikana on selvitetty hoitotyön laadullista osaamistarvetta (käsiteanalyysi) ja sen mittaamista, on määritelty hankeen kannalta tärkeät asianosaisryhmät sekä luotu alueellinen yhteistyöverkosto työelämän ja muiden toimijoiden kanssa sekä valmisteltu pilottitutkimuksen tiedonhankinta. 

Pilottihankkeen tiedonkeruu koostuu kuvailevasta tulevaisuustiedosta (väestökehitys, väestön terveys, terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja sen kehittymissuunnat, henkilöstörakenne ja henkilöstön kehittäminen sekä eläkkeelle jääminen, valmistuneiden työhön sijoittuminen), tulevaisuuden muutossuuntien määrittelystä sekä tulevaisuuden hoitotyötä ja hoitotyön osaamistarpeita koskevasta tiedosta (vrt. Kankaanpää 1998, Mannermaa 1999, Metsämuuronen 1998). 

Toisen työvaiheen aikana (helmikuu - joulukuu 2001) 
1. on valmisteltu alueen terveydenhuollon organisaatioille suunnattu kyselylomake (tietokanta) kuvailevan tulevaisuustiedon hankkimiseksi, kysely on alustavasti koekäytetty kesäkuussa, tiedonkeruu toteutetaan vuoden loppuun mennessä 
2. on analysoitu alueen terveyskeskusten talous- ja toimintasuunnitelmat vuosille 2001-2003 tavoitteena selvittää niiden soveltuvuutta ennakointiaineistoksi, 
3. valmistellaan ja koekäytetään työhön sijoittumiskysely valmistuneille, 
4. on järjestetty koulutuspäivä skenaariomenetelmän käytöstä tulevaisuuden suunnittelun välineenä ("katson sineen taivaan") alueen hoitotyön johtajille ja esimiehille (n "100 osallistujaa), päivän aikana osanottajat myös laativat tulevaisuuskuvat toimintakonteksteittain, 
5. on järjestetty hoitotyön asiantuntijoille ja heidän kanssaan potilasta hoitaville (n = 50) kolme alueellista eläytymis- ja kehittymispäivää, joissa osallistujat ovat määritelleet oman työalueensa tulevaisuuden suuntia vuoteen 2010 ja tulevaisuuden työssä tarvittavaa osaamista, 
6. on haastateltu alueen hoitotyön esimiehiä (n = 22) tulevaisuuden hoitotyöstä ja hoitotyössä tarvittavasta osaamisesta 
7. on kysytty osaamistarpeita palvelujen käyttäjäryhmiltä (haastattelut, kirjoitelmat), 
8. on valmisteltu tulevaisuuden muutossuuntia, työn muutosta ja tulevaisuuden hoitotyön asiantuntijalta edellytettävää osaamista koskeva kysely alueen terveydenhuollon yksiköiden johtajille ja muille esimiehille (n "300), kysely levitetään ja kerätään sähköisesti marraskuun aikana 
9. toteutetaan nettikeskustelu tavoitteena selvittää sen soveltuvuutta ennakointitiedon hankintavälineeksi. 

Toisen vaiheen aikana analysoidaan kaikki aineistot ja tehdään suunnitelma mahdollisen lisäpilotoinnin tarpeesta. Kolmannessa vaiheessa (tammi- kesäkuu 2002) tehdään ehdotus alueelliseksi ennakointimalliksi ja kirjoitetaan hankkeen loppuraportti. Osana alueellista ennakointimallia tehdään ehdotus, miten työn ja osaamistarpeiden muutosta koskeva tieto otetaan huomioon koulutussuunnittelussa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Asianosaisten kirjoittamat esseet, kyselyt ja haastattelut, valmiiden dokumenttien sisällönanalyysi (ks. edellinen kohta).

Projektin odotetut tulokset:

Projektin tuotoksina tuotetaan alueellinen ennakointimalli lyhyen (5 v.) ja pitkän (10 v.) aikavälin (hoitotyön) osaamis- ja koulutustarpeiden laadulliseen ennakointiin. Ennakointimalli sisältää ehdotukset siitä, mitä mitataan, ketkä toimivat tiedonantajina (asianosaiset), miten tiedonantajat hankitaan, millä tavoin tietoja hankitaan, kuinka usein niitä hankitaan, mikä alueellinen toimijataho vastaa mistäkin tiedonkeruusta, ja tehdään ehdotus siitä, miten kerätystä tiedosta tehdään johtopäätökset koulutussuunnitteluun. 

Hanke tuottaa tietoa laadulliseen alueelliseen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Määrällistä (STM:ssä on toteutettu määrällisen ennakoinnin projekti) ja laadullista ennakointia ei kuitenkaan voida pitää toisistaan irrallisina, joten jatkossa on tarkasteltava myös näiden kokonaisuutta. Tämän projektin tuottamaa uutta tietoa on alueellinen laadullinen ennakointimalli ja malli tehdä johtopäätöksiä koulutussuunnitteluun.

takaisin sivun alkuun

Projektin odotetut tulokset:

Hankkeessa käytettävän tilastollisten ja muiden analyysien pohjalta voidaan luoda trendiennusteet ja näkemys siitä, minkä koulutustaustan omaaville ja mille elinkeinoelämän sektoreille syntyy maahanmuuttajatyövoiman tarvetta. Tämä ennakoimalla voidaan koulutuksen määrälliseen ja laadulliseen rakenteeseen vaikuttaa hyvissä ajoin ja minimoimalla väestön ikääntymisen luomat paineet työmarkkinoilla.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite: 

Projektin tavoitteena on ennakoida kevyen musiikin koulutustarpeita 5-10 vuoden tähtäimellä. Tutkimuksella tuotetaan uutta tietoa, jonka avulla voidaan kevyen musiikin toisen asteen ja korkea-asteen koulutusta kehittää ottamalla huomioon tietoyhteiskunnan, kollaboratiivisen kulttuuripolitiikan ja kulttuuriteollisen näkökulman trendit ja visiot. Tavoitteena on myös selvittää kevyen musiikin opettajien täydennyskoulutustarpeet. Hankkeen myötä syntyy noin 70-100 -sivuinen raportti, joka toimii perustana ja instrumenttina edellä mainittujen tavoitteiden edistämisessä koko maassa. Tutkimustiedon lisäksi raportti sisältää suunnitelman delfoimenetelmän (asiantuntijoiden ryhmätyöskentely) käynnistämiseksi, minkä tavoitteena on kevyen musiikin koulutuksen visiointi ja suunnittelu. Varsinainen delfoimenetelmän toteutus iteraatiokierroksineen muodostaa erillisen projektin (tämän hakemuksen ulkopuolella).

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

tammi-kesäkuu 2002: koulutus- ja musiikkisosiologiseen tutkimukseen ja tietoyhteiskuntaa koskevaan kirjallisuuteen perehtyminen, kansainvälisiin kevyen musiikin koulutusmalleihin tutustuminen, musiikin opettajien, yksikköjohtajien, rehtoreiden ja opiskelijoiden sekä asiantuntijoiden (noin 50 kpl) teemahaastattelut 

heinä-joulukuu 2002: teemahaastattelut jatkuvat, haastattelumateriaalin litterointia ja analyysiä

tammi-kesäkuu 2003: raportin kirjoittaminen, asiantuntijakommenttien pohjalta raportin muokkaaminen ja lopullisen raportin valmistuminen, raportin julkistaminen tiedotustilaisuudessa esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa, 2-3 artikkelin kirjoittaminen alan lehtiin, tutkijan asiantuntemuksen hyödyntäminen kevyen musiikin koulutusta koskevan delfoimenetelmän käynnistämiseksi (2-3 istuntoa)

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Teemahaastatellaan noin 50 rehtoria, yksiköiden johtajaa, opettajaa, opiskelijaa ja muuta asiantuntijaa (tuottajat, yrittäjät, levy-yhtiöt, operaattorit, sisältötuottajat, uusmediaihmiset) aiheena tulevaisuuden koulutustarpeet (kvalitatiivinen metodi).

Kootaan ja analysoidaan kansainvälisiä kevyen musiikin koulutusmalleja ja vertaillaan niitä suomalaiseen käytäntöön.

Projektin odotetut tulokset:

Tutkimuksessa tuotetaan materiaalia, jonka pohjalta koulutusasiantuntijat ja -viranomaiset voivat kehittää kevyen musiikin ammatillista (toinen aste ja korkea-aste) koulutusta ja musiikin opettajien täydennyskoulutusta Suomessa tietoyhteiskunnan, kollaboratiivisen kulttuuripolitiikan ja kulttuuriteollisen näkökulman mukaisesti 5-10 vuoden tähtäimellä. Tavoitteena on, että musiikin oppilaitoksista ja koulutusohjelmista valmistuvat opiskelijat voisivat työllistyä ja hankkia elantoa entistä ajanmukaisemmilla ja monipuolisemmilla valmiuksilla kevyen musiikin työmarkkinoilla.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Teollisuuteen lähivuosina merkittävästi vaikuttava tekijä on työikäisen väestön ikääntyminen: suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen aiheuttama poistuma uhkaa vuoden 2005 jälkeen synnyttää sekä määrällisiä että laadullisia työvoiman saatavuusongelmia. Työmarkkinoilta lähtevät sukupolvet korvautuvat yhä pienenevillä ikäluokilla. Työvoiman ikääntyessä ja aktiiviseen työvoimaan kuuluvan väestön pienetessä osaamisen laadun merkitys korostuu entisestään työmarkkinoilla. Jotta saatavilla oleva työvoima pystytään hyödyntämään tehokkaasti, tulisi oppilaitoksista valmistuvilla olla mahdollisimman optimaalinen, työelämän tarpeita vastaava koulutus. 

Toinen teollisuustyöhön merkittävästi vaikuttava tekijä on teollisuuden rakennemuutos. Muiden alojen lailla myös kemianteollisuus on viime vuosien aikana läpikäynyt voimakasta rakennemuutosta. Raskaasta kemian perusteollisuudesta ollaan siirtymässä erikoistuvaan, innovatiiviseen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan pohjalta syntyvään tuotantoon, johon liittyvät olennaisesti erilaiset osaamiseen perustuvat palvelut. Jotta kemianteollisuuden uusiutuminen ja rakennemuutos sekä henkilöstön ikääntymisestä aiheutuva osaamisvaje voidaan ottaa huomioon koulutusratkaisuja tehtäessä, tarvitaan ajantasaista tietoa alan osaamistarpeiden muutoksista. Lisäksi tulee lisätä alalla toimivien valmiuksia jatkuvaan osaamistarpeiden muutosten seurantaan. 

Tutkimushankkeen tarkoituksena on selvittää koulutus- ja osaamistarpeiden muutosta kemianteollisuudessa. Tutkimuksessa selvitetään kemianteollisuuden yleisten koulutus- ja osaamistarpeiden ohella erityisesti nopeasti kehittyvien alatoimialojen: bioteollisuuden, lääketeollisuuden ja muovituoteteollisuuden osaamistarpeita. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voivat hyödyntää sekä opetushallinto, koulutuksen järjestäjät että alan yritykset osaamisen kehittämisen ja koulutuksen suunnittelussa. 

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää menettely ja työkalu, jonka avulla hankkeessa saatavaa laadullista ja määrällistä pohjatietoa voidaan päivittää säännöllisesti ja jonka avulla ennakointitiedon hankintaa voidaan laajentaa myös kemian muille alatoimialoille (mm. väriteollisuus, öljytuote, teknokemia ja peruskemianteollisuus). Näin voidaan ylläpitää ajantasaista tietoa kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä, mikä auttaa koulutuksen järjestäjiä reagoimaan muuttuviin tarpeisiin ja mahdollistaa koulutuspalvelujen suuntaamisen mahdollisimman hyvin alan yritysten, alalla jo työskentelevän henkilöstön sekä alalle hakeutuvien henkilöiden tarpeiden mukaan. Hanke edistää eri koulutustasoilla (toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja korkeakoulutus) annettavan koulutuksen työelämävastaavuutta, opiskelijoiden työllistymistä sekä mukana olevien alatoimialojen kilpailukykyä.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Joulukuu 2001-tammikuu 2002: Projektin lopullisen tutkimussuunnitelman tekeminen ja aihepiirin täsmentäminen, neuvoa-antava kokous ohjausryhmän kanssa.· 

Helmikuu-toukokuu 2002: Kemianteollisuuden ja valittujen alatoimialojen erityispiirteiden, tulevaisuuden kehitystrendien ja keskeisimpien ammattien selvittäminen sekä alan koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien selvittäminen - alustavien käsikirjoituksien laatiminen em. aiheista. Kyselylomakkeen ja haastattelurungon laatiminen.· 

Kesäkuu-marraskuu 2002: Yrityskyselyn suorittaminen ja asiantuntijahaastattelujen tekeminen. Alustava käsikirjoitus aiheista "työvoiman lähitulevaisuuden kysyntä ja tarjonta kemianteollisuudessa", "kemianteollisuuden osaamistarpeet ja niiden muuttuminen" sekä "kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen osaamistarpeiden kehittymisen seuranta"· 

Joulukuu 2002-helmikuu 2003: Tutkimuksen lopullisen käsikirjoituksen laatiminen. Yhteenveto ja suositukset· 

Maaliskuu 2003: Tulosten julkistaminen.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Tutkimushankeen menestyksellinen läpivienti vaatii perusteellisen pohjatyön tekemistä. Alan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi edellyttää myös tarkkojen ammattikuvien selvittämistä. Lisäksi eri toimialojen talouskehitys ja tulevaisuuden kehitystrendit on käytävä läpi lähdekritiikkiä käyttäen. Kemianteollisuuden ja sen toimialojen osaamistarpeet -hanke toteutetaan käyttämällä erilaisten tutkimusmenetelmien synteesiä. Tutkimustyö edellyttää useita asiantuntijahaastatteluita toimialajärjestöissä ja etenkin alan yrityksissä.

Asiantuntijahaastattelujen lisäksi on tarpeen tehdä yrityksille suunnattu kyselytutkimus. Kysely tehdään kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla alatoimialoilla, vaikka ne poikkeavatkin toisistaan mm. yritysten lukumäärän ja yritysrakenteen suhteen. Esimerkiksi bioteollisuuden yrityksiä oli vuonna 1999 yhteensä ainoastaan 110, mistä johtuen yrityskyselyn käyttö ko. alatoimialalla antaa rajallisempaa tietoa kuin muilla alatoimialoilla. Kyselyä käytetään kuitenkin tutkimuksessa soveltaen eri alojen erityispiirteet huomioon ottaen. 

Tutkimuksessa käytetään empiirisen aineiston lisäksi myös kirjallisia lähteitä: tilastoja, aikaisempia ennakointihankkeita ja niiden tuloksia, muita aikaisempia aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia sekä muuta kirjallisuutta.

Projektin odotetut tulokset:

Välittömänä tuloksena hankkeesta on kokonaiskuvan syntyminen kemianteollisuuden ja sen kolmen alatoimialan (bioteollisuus, lääketeollisuus ja muovituoteteollisuus) osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamisesta tällä hetkellä, sekä käsityksen saaminen siitä, miten alan koulutusta olisi suunnattava ja painotettava tulevaisuudessa. Hankkeen tulosten hyödyntäminen tapahtuu suunniteltaessa kemian alan ammatteihin johtavaa koulutusta eri koulutustasoilla sekä yritysten omalle henkilöstölle järjestämää/hankkimaa koulutusta. Kemian alan osaamistarpeita ei ole aikaisemmin selvitetty/ tutkittu kattavasti. 

Hankkeen tuloksena syntyy menettely/työkalu, jonka avulla kemianteollisuuden koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymistä voidaan seurata säännöllisesti. Koulutus- ja osaamistarpeiden kehittämistarpeita koskevan laadullisen ja määrällisen pohjatiedon lisäksi hanke siis tuottaa menettelyn, jolla kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen osaamistarpeita koskevaa ennakointitietoa voidaan myös päivittää säännöllisesti. Tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä ja ennakointitiedon hankintatapaa voidaan soveltaa myöhemmin myös kemian muilla alatoimialoilla, joita ovat esimerkiksi väriteollisuus, öljytuote, teknokemia ja peruskemianteollisuus. 

Hankkeen avulla voidaan ylläpitää ajantasaista tietoa kemianteollisuuden ja sen alatoimialojen koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä, mikä mahdollistaa koulutuspalvelujen suuntaamisen paremmin alan ja alalla toimivien yritysten tarpeiden mukaan. Hanke edistää eri koulutustasoilla (toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja korkeakoulutus) annettavan koulutuksen työelämävastaavuutta, opiskelijoiden työllistymistä sekä alatoimialojen kilpailukykyä.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Opetusneuvos Matti Kimari
Opetushallitus
PL 380 (Hakaniemenkatu 2)
00531 HELSINKI
puh. 09-7747 7750
faksi 09-7747 7715
matti.kimari@oph.fi
http://www.oph.fi

Hankkeen tavoite:

Hankkeen tavoitteena on kehittää ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen alueellista ja valtakunnallista ennakointia ottaen huomioon myös koulutuksen järjestäjän tarpeet. Tavoitteena on samalla parantaa alueellista ennakointia koskevan tiedon saantia ja tehostaa tiedon käyttöä päätöksenteossa. Projekti tuottaa ennakointivälineitä ja –osaamista alueellisten ja valtakunnallisten ennakoijien käyttöön. Kehittämistyö kohdistuu myös ennakointimenetelmään, jolla voidaan entistä paremmin ennakoida pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.

Kehittämistyö pohjautuu siihen kokemukseen, jota on saatu Opetushallituksen ns. Mitenna -projektista ja yhteistyötahojen kanssa tehdystä ennakointityöstä. Vuonna 2004 päättyneessä Koulutustarjonta 2008 -projektissa ennakoitiin sekä valtakunnan tasolla että kaikissa maakunnissa pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita vuosien 2003 - 2008 koulutuksen kehittämissuunnitelman valmistelua varten. Aikaisempia yhteistyöprojekteja ovat olleet Työvoima 2015 - ja Työvoima 2020 -projektit sekä alueelliset yhteistyöprojektit koskien Helsingin seutua (Henttu -projekti), Pohjois-Savoa ja ruotsinkielistä koulutusta (Yrke 2015).

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Maaliskuu - syyskuu 2004:
-  projektihenkilöiden valinnat
-  ohjausryhmän asettaminen
-  kokemusten kerääminen maakuntien ennakointityöstä
   (Koulutustarjonta 2008 -projekti)
-  toimenpideohjelman suunnittelu
-  alueellisten yhteistyötahojen valinta
-  ennakoinnissa tarvittavien tilastoaineistojen saannin varmistaminen
-  ennakoinnissa käytettävien luokitusten suunnittelu ennakointiin sopiviksi

Lokakuu 2004 - kesäkuu 2005
-  suunnitelma ennakointimenetelmän kokonaiskehikoksi, jossa otetaan
    huomioon yhteistyötahot ja ennakointityön toimintaympäristö
-  laskentamallin rakenteen ja sisällön suunnittelu
-  suunnitelma alueellisen ennakoinnin menettelyiksi/työkaluiksi

Heinäkuu - joulukuu 2005
-  laskentamallin ohjelmointi ja muiden ennakointityökalujen laadinta

Tammikuu - kesäkuu 2006
-  laskentamallin testaus
-  ennakointikoulutus
-  tiedotus

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hanke on ennakointimenetelmän kehittämishanke, joka tuottaa työvoima- ja koulutustarpeisiin liittyvää ennakointitietoa sen jälkeen kun menetelmä otetaan käyttöön. Menetelmällä, jota yleensä kutsutaan työvoimamenetelmäksi, tuotetaan pitkän aikavälin määrällistä ennakointitietoa. Sen lähtökohtana ovat työvoiman määrällinen tarjonta ja kysyntä ennustejaksolla. Niistä johdetaan työvoiman kysyntää vastaava koulutustarve. Menetelmää pyritään kehittämään niin, että siinä otetaan enemmän huomioon työelämän osaamistarpeiden muutokset.

Projektin odotetut tulokset:

Projekti tuottaa ennakointimenetelmän ja käyttäjäystävällisiä työkaluja (mm. laskentamallin), joiden avulla voidaan ennakoida pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Projektin aikana kehitetään ennakointiverkostoa niin, että ennakointityössä työelämän eri sektoreiden asiantuntemusta hyödynnetään entistä paremmin ja lisätään työn tulosten vaikuttavuutta. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. valtioneuvoston ennakointiverkosto, alueelliset kehittämisviranomaiset, koulutustoimikunnat ja työmarkkinajärjestöt.

Projektin työn tuloksia hyödynnetään seuraavan koulutuksen kehittämissuunnitelman (2007 – 2012) valmistelutyössä.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Efektia Oy
Toinen linja 14
00530 Helsinki
puh. (019) 771 2129
fax.  (019) 771 2196
www.efektia.fi

Hankkeen tavoite:

Keskeisenä tavoitteena on yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien pilottiseutujen kanssa kehittää toimintamalli, jolla kunnat ja seudut ennakoivat tulevaisuuden osaamistarpeitaan. Hankkeeseen osallistuvilla kohdeseuduilla työstetään seutustrategiasta lähtevä osaamisen hallintaprosessi aina toimeenpanosuunnitelmiin asti, jolloin seutustrategioista lähtevät haasteet kytketään ohjaamaan operatiivista toimintaa. Hankkeessa tuotetaan malli seudullisen osaamisstrategian rakentamiselle ja jalkauttamiselle sekä saadaan aikaan jatkuva ja johdonmukainen työskentelytapa osaamisen kehittämiseksi seudulla. Hankkeen tuottaman tiedon ja kokemuksen pohjalta arvioidaan ja muokataan käytettyjä malleja ja työkaluja ja kootaan nämä ”työkalupakiksi”, jota seudut voivat soveltaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyvien haasteiden hallinnassa.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Kevät 2003: 
-        prosessin käynnistäminen
-        hankkeeseen osallistuvien seutujen valinta

Syksy 2003:
-        osallistujien perehdyttäminen osaamisen johtamisen teoriaan ja haasteisiin 
       (kohderyhmänä seudun johto ja kuntien johtavat viranhaltijat kaikilta toimialoilta)
-        oman seudun/kunnan/toimialan strategioiden analysointi osaamisen johtamisen
       kannalta
-        seudun toimintaympäristötietojen koonti ja odotettavissa olevien muutosten
       arviointi
-        tulevaisuuden tavoitetilan kirkastaminen ja ydinosaamisten määrittely
-        sovitaan yhdessä, millä toimialalla työtä jatketaan koko prosessin läpi
       (tietyn toimialan henkilöstön ja sen osaamistarpeiden tarkemmalla
       tarkastelulla saadaan aikaan muillakin toimialoilla toimiva malli)

Vuosi 2004:
-        aloitetaan prosessin vienti pilotiksi valitulle toimialalle (kohderyhmänä seudun
      kyseisen toimialan edustajat)
-        seutustrategiaa toteuttavan osaamisstrategian rakentaminen työstämällä seuraavia
      osa-alueita:

§         strategisten osaamisten tunnistaminen

§         osaamisen mallintaminen (osaamisprofiilit)

§         seudun henkilöstöresurssien ja osaamisen nykytilan tunnistaminen

§         osaamisen tavoitetilan ja kehitystarpeiden tunnistaminen ja kartoitus suhteessa tavoitetilaan

§         toimintasuunnitelma ja toimenpiteet osaamisen kehittämiseksi

Kevät 2005:
-        projektin tulosten loppuarviointi ja raportointi
-        tuotosten mallintaminen ja tuotteistus laajempaan käyttöön
-        työkirjan laatiminen

Hankkeessa käytetyt menetelmät:

Kuntaosaaja 2012 –hankkeessa käytetään seuraavia menetelmiä:
-        hankkeen ohjausryhmän kokoukset
-        seudun toimijoiden ja konsultin väliset neuvottelut ja sopiminen
-        ennakointitietojen koonti ja arviointi
-        seminaarityöskentely (luennot, ryhmätyöt, yhteiskeskustelut)
-        välitehtävät
-        tiedottaminen www-sivujen kautta
-        teemaseminaarit laajemmalle kohderyhmälle
-        hankkeen loppuarviointi ja raportointi
-        hankkeen tulosten mallintaminen laajempaan käyttöön
-        työkirjan laatiminen

Projektin odotetut tulokset:

Kuntaosaaja 2012 hankkeessa tuotetaan toimintamalli, jolla kunnat ja seudut voivat ennakoida tulevaisuuden osaamiseen kehittämistarpeitaan palvelukysynnän ja toimintatapojen muutosten näkökulmasta. Projekti auttaa seutuja jäsentämään henkilöstönsä kehittämistä tulevan osaamistarpeen mukaan. Projektin aikana rakennetaan seudullinen osaamisstrategia ja tuotteistetaan se konkreettisiksi kehittämisohjelmiksi ja –toimenpiteiksi.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto
PL 510 (Simonkatu 6), 
00101 Helsinki
puh. (09) 131151
http://www.mtk.fi

Hankkeen tavoite:

Uusia maaseutuelinkeinoja palvelevan ammatillisen koulutuksen sisällöllisten, määrällisten ja rakenteellisten koulutus- ja kehittämistarpeiden tunnistaminen.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hankeen toteutus: 1.10.2000-1.12.20011. Maaseutuyrittäjien kartoitus - 30.11.20002. Parhaiden esimerkkiyritysten valinta -31.12.20003. Em.. valittujen yrittäjien käsityksen selvittäminen maaseutuyrittäjien koulutuksesta ja neuvonnasta, "kuka tai mikä taho ja missä asiassa on eniten vaikuttanut yritystoimintanne myönteiseen kehitykseen" - 31.1.20014. Analyysi em. vastauksista, vastausten ryhmittely teemaseminaarien järjestämistä varten - 29.2.20015. Teemaseminaarit (5 kpl) maalis-huhtikuussa 2001 6. Seminaarien tulosten analysointi touko- elokuussa 20017. Raportin laadinta syys-marraskuu 2001

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hankkeessa menestyneiltä maaseutuyrittäjiltä tiedustellaan niitä henkilöitä ja tahoja, jotka ovat parhaiten auttaneet heitä yrittäjänä. Näitä "parhaita neuvojia ja kouluttajia, kehittäjiä" pyydetään osallistumaan koulutuksen kehittämisseminaareihin, joissa arvioidaan tulevia osaamis- ja koulutustarpeita, sisältöä ja toteutusta.

Projektin odotetut tulokset:

1. Yrittäjyyteen liittyvää perusosaamista ja yrittäjyysmyönteisyyttä tulee lisätä peruskoulu-vaiheessa, ammatillisissa korkea-asteen opinnoissa, yliopistotasoisessa opetuksessa sekä niitä tukevassa tutkimuksessa.

2. Yrittäjiksi suuntautuvien henkilöiden kehitysura ja osaamistausta ovat hyvin moninaiset. Sen vuoksi tarvitaan korostetusti asiakaslähtöisyyttä yrittäjien ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutuksen ja kehittämisavun sisällöllisiin painotuksiin.

3. Maaseutuyrittäjät ovat tyypillisesti pienimuotoisia, perheyrittäjiä, joilla on ajallisesti rajoitetut mahdollisuudet koulukseen osallistumiseen. Tämän vuoksi tarvitaan ennakkoluulottomia lähestymistapoja koulutuksen ja kehittämispalvelujen järjestämiseen.

Maaseudun uudet osaamis- ja koulutustarpeet/MTK

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Haaga Instituutti-säätiö
PL 8
00321 Helsinki  
Puh. 09 – 5807 888
Fax. 09 – 5807 8387  

Projektijohtaja Kristiina Havas
Puh. 09 – 5807 8324
kristiina.havas@haaga.fi  
http://www.haaga.fi

Hankkeen tavoite:

Matka 2020 hanke on matkailualan koulutuksen sisällöllisen ja määrällisen tarpeen ennakointiprojekti. Tavoitteena on ennakoida matkailualan koulutustarpeet vuosiin 2010 ja 2020 asti ottaen huomioon elinkeinon kehityksen. Matkailualan ennakointiin tuo oman vaikeutensa alan suhdanneherkkyys ja kausiluontoisuus. Projekti edistää työelämälähtöisiä koulutusmalleja ja –sisältöjä, sekä vahvistaa koulutuksen ja työelämän suhteita. Hankkeen tarkoituksena on koulutuspalvelujen suuntaamisen ennakoiminen työelämän tarpeiden mukaisesti. Matkailualan koulutustarpeet selvitetään kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Hankkeen aikana järjestetään työpajoja ja seminaareja. Tutkimusmenetelminä käytetään mm. Delfi-menetelmään perustuvia matkailun yrityselämän asiantuntijoiden haastatteluja, paneeleja, Internet-kyselyä ja tilastollista tarkastelua.  

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke käynnistyi 10.2.2004 ja valmistuu 31.3.2006.

Nykytilanne-analyysi (2-10/2004). Matkailun koulutuksen nykytarjonta ja tulokset selvitetään. Selvityksen pohjana käytetään Suomen Matkailun Kehitys Oy:n matkailualan klusterin mukaista tutkimusta. Analyysi esitellään syyskuussa 2004 Maailman Matkailupäivässä. Samalla seminaari toimii ensimmäisenä keskustelufoorumina projektin toiselle osalle.
Matkailun elinkeino vuonna 2010 ja 2020 / osa 1 – Matkailun tulevaisuuden arviointi (6-11/2004). Hankkeen tässä vaiheessa kerätään ja analysoidaan alueellisia ja valtakunnallisia ennusteita ja suunnitelmia elinkeinon kehityksestä. Kirjallisen materiaalin ja 10-20 elinkeinon keskeisen vaikuttajan kanssa rakennetaan kaksi vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota. Tässä vaiheessa käytetään Delfi-menetelmää.
Matkailun elinkeino vuonna 2010 ja 2020 / osa 2 – Työelämäkvalifikaatioiden muutos (6/2004 – 1/2005). Tulevaisuudessa vastaan tulevia työelämän vaatimusten muutoksia tutkitaan työ- ja ammattianalyysien kautta.
Matkailun elinkeino vuonna 2010 ja 2020 / osa 3 – Yrityskysely (11/2004 – 1/2005).  Matkailun valtakunnallisen suhdannebarometri-tutkimuksen yhteydessä Suomen matkailuyrityksille esitellään edellisissä toimenpiteissä laaditut kuvaukset. Kyselyllä selvitetään yritysten näkemykset alan tulevaisuuden kuvauksista ja todenmukaisuudesta.
Matkailualan tulevaisuus 2020 – tiedotus (1/2005-3/2006). Matka 2005 – messuilla projekti järjestää tiedotustilaisuuden hankkeen ensimmäisen vuoden tuloksista ja yhteistyössä matkailualan koulutusviranomaisten ja Suomen Matkatoimistoalan liiton (SMAL) kanssa Matkatieto-seminaarissa.
Matkailualan koulutukselle asetettavat laadulliset ja määrälliset tavoitteet (2/2005 – 8/2005). Tutkimusraportissa esitetään elinkeinosta nousevia tuloksia matkailun koulutuksen sisällöllisistä ja määrällisistä tarpeista.
Valtakunnallinen ja alueellinen tiedottaminen (9/2005 – 1/2006). Hankkeen tulokset esitellään valtakunnallisesti Maailman Matkailupäivän seminaarissa syyskuussa 2005 ja tämän jälkeen alueellisissa matkailuparlamenteissa ja seminaareissa syksyn 2005 aikana. Tuloksia levitetään Matka 2006 – messuilla tammikuussa 2006 ja opettajille suunnatuissa seminaareissa.
Loppuraportointi (12/2005 - 3/2006. Loppuraportin laadinta ajoittuu kevääseen 2006. 
Hanke päättyy 31.3.2006.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hankkeessa käytetään tutkimusmenetelminä Delfi-menetelmään perustuvaa asiantuntijoiden syvähaastatteluja, paneelikeskusteluja, Internet-kyselyjä, sekä tilastollisia tarkastelua ja analyyseja. Yrityskyselyjä tehdään myös matkailun valtakunnallisen suhdannebarometri-tutkimuksen yhteydessä.

Projektin odotetut tulokset:

Hanke tuottaa:

-  matkailualan koulutuksen nykytila-analyysin
-  matkailuelinkeinon tulevaisuuden kehityksen ennusteet vuosille 2010 ja 2020
    -  osa 1: tulevaisuuden skenaariot - ennusteiden analysointi
      -  osa 2: työelämäkvalifikaatioiden muutos - työ- ja ammattianalyysi
      -  osa 3: yrityskeskustelu - matkailun valtakunnallinen suhdannebarometri
-  lopputuloksena ennakointiraportin matkailualan laadullisista ja määrällisistä 
    koulutustarpeista vuosille 2010 ja 2020

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia
Kehittämisyksikkö
PL 4012
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
www.stadia.fi

Hankkeen tavoite:

Selvittää millaisia muutoksia metropolialueen kaupunkien toimintaan on tulossa ja miten yleiset muutostrendit vaikuttavat kaupunkien keskeisiin toimintoihin. Millaisia odotuksia uudenlainen liiketoiminta kohdistaa kaupungeille ja millaisia valmiuksia kaupunkien henkilöstö tarvitsee uusissa kumppanuuksissa.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

I -vaihe Perusselvitykset vuonna 2003
II -vaihe Kohdennetut tulevaisuustutkimukset kevät 2004
III -vaihe Mallintaminen, sovellukset ja arviointi syksy 2004

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

1. Kirjallisuustutkimus - selvitys meneillään olevasta ja aiemmin tehdystä tutkimuksesta
2. Tutkijaseminaarit
3. Nettikyselyt
4. Tutkija- ja asiantuntijaseminaarit Learning Cafe -menetelmällä

Projektin odotetut tulokset:

- Tulevaisuuden kaupungin kumppanuusosaamisen malli
- Tulevaisuuden kaupungin kumppanuusosaamisen ennakointiin soveltuva menettelytapa, työkalu
- Kuntasektorin henkilöstön uudet taitoprofiilit
- Kuntasektorille sopiva ns .sisäisen yrittäjyyden osaamisprofiili ja valmennusohjelma

takaisin sivun alkuun

http://rekrytointi.utu.fi

Hankkeen tavoite:

Projektin keskeisenä tavoitteena on tuottaa sekä laadullista että määrällistä informaatiota oikeustieteellisen alan koulutusmäärien ja opetuksen sisältöjen tarkastelua varten. Tarkoituksena on luoda pohja eri tutkintojen (oikeusnotaari, OTK ja jatkotutkinnot) laadulliselle ja määrälliselle tavoitteenasettelulle pitäen silmällä paitsi lähivuosien ja myös pidemmän aikavälin (2010-2015) tarpeita. 

Hankkeen kohteina on kaikki oikeustieteellinen koulutus ja sen vaikuttavuus, mukaan lukien poliisikoulutus. Näitä kokonaisuuksia tarkastellaan alueellisten ja kansallisten tekijöiden lisäksi myös kansainvälisestä, erityisesti eurooppalaisesta näkökulmasta.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke käynnistyi syyskuun alussa 2001 perustietojen kartoittamisella ja ohjausryhmän kokoamisella. Lisäksi on luotu toiminnalliset yhteydet tarvittaviin sidosryhmiin. Hanke koostuu pienistä erillisselvityksistä, joiden käynnistäminen on aloitettu. Selvitysten aikana ja niiden valmistuessa hankkeesta tiedotetaan ohjausryhmälle, yhteistyötahoille ja välittömille kohderyhmille. 

Projektin aikana on tarkoitus pitää kaksi asiantuntijaseminaaria, joista ensimmäinen järjestetään alkuvuodesta 2002 ja toinen projektin loppupuolella. Hanke päättyy vuoden 2002 lopussa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Tilastolliset analyysit SSPS -ohjelmalla sekä haastatteluista laadulliset analyysit. Ennakointitietoja (2010 ja 2015) käsitellään mahdollisesti ammattianalyysi -mallin avulla. Lisäksi kehitämme omia aineistollemme sopivia menetelmiä.

Projektin odotetut tulokset:

Tarkoituksena on luoda pohja eri tutkintojen määrälliselle ja laadulliselle tavoitteenasettelulle pitäen silmällä paitsi lähivuosia myös pidemmän aikavälin (2010-2015) tarpeita. Lisäksi tuotetaan välittömästi hyödynnettävää tietoa uusien opiskelijoiden rekrytointiin, opiskelun ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja ohjaustoimintaan. Uutta tietoa saadaan opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä varten sekä urasuunnitteluun että ohjaukseen. 

Tuloksia hyödyntäviä tahoja ovat oikeustieteellisten tiedekuntien lisäksi kehittämis- ja opiskelijapalveluyksiköt ja rekrytointipalvelut. Lakimiesliitto saa laadullista ja määrällistä tietoa oikeustieteellisten alojen koulutus- ja työmarkkinatilanteesta sekä niiden ennakoinnista toimintansa tueksi. Hankkeen tuloksia hyödyntää myös opetusministeriö asettaessaan tutkintojen määrällisiä tavoitteita tulossopimuksiin.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Hankkeessa ennakoidaan valtakunnallisesti yksityisen palvelusektorin laadullisia ja määrällisiä osaamistarpeita. Tavoitteena on analysoida, millaista osaamista palvelualoilla tarvitaan vuonna 2020. Hankkeen kohteena ovat seuraavat toimialat: kiinteistöpalvelut, sosiaaliala, terveyspalveluala, tietotekniikan palvelut, kauppa, matkailu, majoitus- ja ravitsemispalvelut ja rahoitus- ja vakuutusala.  

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Vuosi 2004
-         Tehdään pääasiassa kirjallisuuteen ja tilastoaineistoon perustuva nykytilan
      analyysi, jossa tarkastellaan palvelualojen toimialarakennetta ja osaamistarpeita.
-         Täsmennetään hankkeessa käytettävät tutkimusmenetelmät.
-         Kootaan toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät.
-         Kirjoitetaan väliraportti, jossa käsitellään palvelualojen nykytilaa.

Vuosi 2005
-         Kerätään haastattelu- ja kyselymenetelmillä aineistoa tulevaisuuden   
      osaamistarpeista ja aloitetaan aineiston analyysi.
-         Tehdään määrällisiä tarkasteluja koulutuksen aloituspaikkojen mitoituksesta.
-         Järjestetään projektin kohderyhmälle seminaari, jossa raportoidaan saatuja
      tuloksia.

Vuosi 2006
-         Jatketaan aineiston keräämistä ja analysointia.
-         Kirjoitetaan loppuraportti.
-         Järjestetään loppuseminaari ja tiedotetaan tuloksista
-     Varmistetaan ennakoinnin jatkuvuus

Hankkeessa käytettävät menetelmät: 

Hankkeessa käytetään valmista tilastoaineistoa ja kirjallisuutta ja kerätään uutta aineistoa tulevaisuuden tutkimuksessa käytössä olevia kysely- ja haastattelumenetelmiä soveltaen.
 
Projektin odotetut tulokset:

Projekti tuottaa tietoa yksityisen palvelusektorin osaamistarpeiden kehityksestä nykyistä pidemmällä aikavälillä. Projektin avulla on mahdollista tunnistaa sellaisia osaamistarpeisiin vaikuttavia prosesseja, jotka eivät ole vielä tällä hetkellä näkyviä. Projektin tuloksena saadaan tietoa siitä, miten nykyinen koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Lisäksi saadaan visio siitä, mitä uudenlaisia koulutusmuotoja tarvitaan esimerkiksi ehkäisemään työvoimakapeikkojen syntymistä. Projekti tuottaa tietoa sekä nuorten että aikuisten koulutuksen mitoituksen pohjaksi ja kattaa niin toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin.

takaisin sivun alkuun

http://rekrytointi.utu.fi

Hankkeen tavoite:

Projektin keskeisenä tavoitteena on tuottaa sekä laadullista että määrällistä informaatiota oikeustieteellisen alan koulutusmäärien ja opetuksen sisältöjen tarkastelua varten. Tarkoituksena on luoda pohja eri tutkintojen (oikeusnotaari, OTK ja jatkotutkinnot) laadulliselle ja määrälliselle tavoitteenasettelulle pitäen silmällä paitsi lähivuosien ja myös pidemmän aikavälin (2010-2015) tarpeita. 

Hankkeen kohteina on kaikki oikeustieteellinen koulutus ja sen vaikuttavuus, mukaan lukien poliisikoulutus. Näitä kokonaisuuksia tarkastellaan alueellisten ja kansallisten tekijöiden lisäksi myös kansainvälisestä, erityisesti eurooppalaisesta näkökulmasta.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke käynnistyi syyskuun alussa 2001 perustietojen kartoittamisella ja ohjausryhmän kokoamisella. Lisäksi on luotu toiminnalliset yhteydet tarvittaviin sidosryhmiin. Hanke koostuu pienistä erillisselvityksistä, joiden käynnistäminen on aloitettu. Selvitysten aikana ja niiden valmistuessa hankkeesta tiedotetaan ohjausryhmälle, yhteistyötahoille ja välittömille kohderyhmille. 

Projektin aikana on tarkoitus pitää kaksi asiantuntijaseminaaria, joista ensimmäinen järjestetään alkuvuodesta 2002 ja toinen projektin loppupuolella. Hanke päättyy vuoden 2002 lopussa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Tilastolliset analyysit SSPS -ohjelmalla sekä haastatteluista laadulliset analyysit. Ennakointitietoja (2010 ja 2015) käsitellään mahdollisesti ammattianalyysi -mallin avulla. Lisäksi kehitämme omia aineistollemme sopivia menetelmiä.

Projektin odotetut tulokset:

Tarkoituksena on luoda pohja eri tutkintojen määrälliselle ja laadulliselle tavoitteenasettelulle pitäen silmällä paitsi lähivuosia myös pidemmän aikavälin (2010-2015) tarpeita. Lisäksi tuotetaan välittömästi hyödynnettävää tietoa uusien opiskelijoiden rekrytointiin, opiskelun ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja ohjaustoimintaan. Uutta tietoa saadaan opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä varten sekä urasuunnitteluun että ohjaukseen. 

Tuloksia hyödyntäviä tahoja ovat oikeustieteellisten tiedekuntien lisäksi kehittämis- ja opiskelijapalveluyksiköt ja rekrytointipalvelut. Lakimiesliitto saa laadullista ja määrällistä tietoa oikeustieteellisten alojen koulutus- ja työmarkkinatilanteesta sekä niiden ennakoinnista toimintansa tueksi. Hankkeen tuloksia hyödyntää myös opetusministeriö asettaessaan tutkintojen määrällisiä tavoitteita tulossopimuksiin.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Turun ammatti-instituutti
Pitkämäenkatu 6
20250 Turku
Projektipäällikkö Mia Vihiniemi, puh. (02) 263 34723
mia.vihiniemi@turkuai.fi
http://www.turkuai.fi

Hankkeen tavoite:

Hankkeen tavoitteena on kehittää oppilaitoksille toimintamalli, jonka avulla ne kykenevät parantuneen työelämätuntemuksen myötä tarjoamaan oman alueensa yrityksille sellaisia osaajia, joiden tieto-taito vastaa alueen työelämän tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Hanke toteutetaan Turun ammatti-instituutin ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän yhteistyönä 2003-2005, mutta toimintamallia voidaan käyttää saatavien kokemusten jälkeen myös muissa oppilaitoksissa.

Hankkeen tarkoituksena on luoda oppilaitoksiin toimintamalli, jonka avulla kyetään ennakoimaan yritysten tulevaisuuden osaamistarpeita. Kehitetyn mallin avulla kerätään ennakointitietoa, jonka avulla oppilaitoksissa kyetään suunnittelemaan ja toteuttamaan entistä paremmin elinkeinoelämän tarvitsemaa koulutusta nyt ja tulevaisuudessa. Tiedon keräämisen ja analysoinnin helpottamiseksi ja tehostamiseksi kehitetään tietojärjestelmä.

Yritysten osaamistarpeet selvitetään käytännössä opettajien tekemien asiantuntijahaastattelujen avulla. Oman alansa osaamistarpeita selvittäessään, opettajilla on apunaan strukturoitu lomakkeisto. Osaamistarpeita tarkastellaan alojen omien tutkintorakenteiden mukaisesti. Oppilaitoksen ja opettajien oman työelämätuntemuksen lisääminen on tapa, jolla asioita saadaan vietyä tehokkaasti eteenpäin käytännön tasolla aina koulutuksen suunnittelusta toteuttamiseen asti. Prosessin avulla oppilaitokset kykenevät arvioimaan opetussuunnitelmiaan ja kehittämään niitä vastaamaan sekä yritysten tulevaisuuden osaamisen tarpeita että palvelemaan yrityksiä heidän akuuteissa osaamisvajeissaan henkilöstökoulutuksen avulla.

Tietoa selvityksessä esille tulleista asioista välitetään muille yhteistyökumppaneillemme ja sidos-ryhmillemme, joita ovat yritykset, opetushallinto, työhallinto, työmarkkinajärjestöt, muut oppilaitokset ja mahdollisesti tutkintotoimikunnat.

Osaamistarpeita tullaan selvittämään hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa mm. kone- ja me-tallialalla, rakennusalalla, sähköalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveysalalla, elintarvikealalla, auto- ja kuljetusalalla, lvi-alalla, paperi- ja kemianteollisuuden alalla, graafisella alalla, tekstiili- ja vaatetusalalla, kaupan ja hallinnon alalla.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Vaihe 1
maaliskuu-joulukuu 2003
*osaamistarveselvitysmallin kehittäminen / vanhan mallin parantaminen
*osaamistarveselvitysten tekeminen (touko-joulu)
*tietojärjestelmän kehittäminen (maalis-joulu)
*osaamistarveselvitysmallin hyödynnettävyyden arviointi (marras-joulu)
*osaamistarveselvitysten yhteenvetojen valmistuminen myös muiden tahojen käyttöön (marras-joulukuu)
*raportti vuoden 2003 tuloksista (joulu)

Vaihe 2
tammikuu-joulukuu 2004
*osaamistarveselvitysmallin kehittäminen / vanhan mallin parantaminen (tammi-helmi)
*osaamistarveselvitysten tekeminen (tammi-lokakuu)
*tietojärjestelmän kehittäminen (tammi-joulu)
*osaamistarveselvitysmallin hyödynnettävyyden arviointi ja jatkon organisointi (marras-joulu)
*osaamistarveselvitysten yhteenvetojen valmistuminen myös muiden tahojen käyttöön (marras-joulukuu)
*raportti projektin tuloksista (tammikuu 2005)

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Oppilaitokset ovat valinneet osaamistarpeiden selvittämistä varten lähestymistavan, joka tukee niiden jokapäiväistä toimintaa. Yhtenä keskeisenä elementtinä tämän päivän opettajan työssä ovat työ-elämäyhteydet. Niiden avulla kyetään takaamaan se, että oppilaitokset ja yritykset ymmärtävät toisiaan. Osaamisen avain -hankkeessa yritysten osaamistarpeet selvitetäänkin opettajien suorittamien asiantuntijahaastattelujen avulla. Yrityksissä käytävissä keskusteluissa käytetään apuna strukturoitua lomakkeistoa, jonka keskeisinä elementteinä ovat tutkintojen perusteet. Tutkintojen perusteiden käyttäminen luokitteluperusteena asettaa haastattelijalle vaatimuksen, että hänen on oltava oman alansa todellinen asiantuntija kyetäkseen arvioimaan yritysten osaamistarpeet peilaamalla sitä olemassa olevaan tutkintojärjestelmään. Tehtävän selvitystyön avulla kyetään saamaan sekä määrällistä että laadullista tietoa yritysten osaamisen tarpeista. Yrityksistä saatavien tietojen perusteella tehdään yhteenvetoja ammattialoittain ja tarvittaessa alueittain.

Projektin odotetut tulokset:

Projektin avulla oppilaitoksiin luodaan käytännön työkalu yritysten osaamistarpeiden ennakointi-työtä varten. Työmenetelmänä käytetyt yrityshaastattelut sekä kehitettävä tietojärjestelmä luovat oppilaitoksille mahdollisuuden tutkintojen perusteiden mukaisen ennakoivan osaamistarvetiedon hyödyntämiseen täysimääräisesti. Osaamistarpeiden ennakointityö auttaa oppilaitoksia suunnittelemaan ja toteuttamaan entistä paremmin työelämän tarvitsemaa koulutusta. Tehtävien selvitysten perusteella kyetään suuntaamaan koulutusta niihin tutkintoihin tai tutkinnon osiin, joille on tarvetta.

Tavoitteenamme on saada relevanttia tietoa osaamisen tarpeista nyt ja tulevaisuudessa kyetäksemme suuntaamaan resurssimme työelämän kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Tuloksemme siirtyvät heti käytäntöön hankkeessa mukana olevien oppilaitosten osalta.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Net Effect Oy
Mikonkatu 13 a 34
00100 Helsinki
puh. (09) 612 9050
http://www.neffect.net

Hankkeen tavoite:

Hankkeen tavoitteena on tuottaa koulutustarjonnasta päättäville luotettavaa ja mitattavaa tietoa osaamisen nykytilasta ja kehittymisestä. Osaamisbarometri tukee olemassa olevia koulutustarvekartoituksia seuraamalla ja arvioimalla yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen laadullista puolta ja näin täydentää luontevasti etenkin kvantitatiivisten koulutusmittareiden kehittämistä. Hankkeen painotuksessa korostuvat erityisesti koulutuksen ja työelämän suhteiden lähentäminen ja elinikäisen oppimisen sekä ennakoinnin teemat.

Hankkeen lopputuloksena syntyy testattu ja luotettava osaamisbarometri, jota on tarkoitus toistaa vuosittain osaamistarpeen kysynnän ja tarjonnan muutoksen seuraamiseksi.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

9/2000 - 2/2001 Identifiointi ja analyysi
2/2001 - 8/2001 Kyselylomakkeen laatiminen ja testaaminen10/2001-12/2001 Osaamisbarometrin testiversion toteuttaminen12/2001 - 2/2002 
Barometrin tulosten analysointikevät 2002 Barometrin jatkokehittely kesä - syksy 2002 
Kansallisen osaamisbarometrin toteuttaminen syksy 2002 
Osaamisbarometrin tuotteistaminen, loppuraportointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Kyselytutkimukset, tilastolliset analyysit, haastattelut, laadulliset analyysit sekä muut barometrin työstöön sovellettavat menetelmät.

Projektin odotetut tulokset:

Hankkeen välittömänä tuloksena kehitetään ja toteutetaan Osaamisbarometri, jossa käsitellään seuraavia osaamiseen ja sen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. 

Mitä osaaminen on?
- Osaamisen käsitteen tarkennus
- Relevanttien osaamismittareiden laatiminen ja testaaminen
- Osaamisen monitahotarkastelu (elinkeinoelämä, julkinen valta, koulutusinstituutiot)
- Osaamistarpeen alueelliset erot
- Osaamisen kontekstuaaliset tekijät 

Miten osaaminen on muuttunut?
- Työelämässä tarvittavien taitojen muuttuminen
- Globaalit muutospaineet
- Riski ja osaaminen

Miten osaaminen tulee muuttumaan?
- Muutosennusteet
- Osaamismuutoksen eri tasot (yksilö, organisaatio, kansakunta)

Miten hyvin nykyinen koulutustarjonta vastaa työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin?
- Työelämän kysynnän ja koulutustarjonnan kohtaanto
- Osaamispainotusten erot elinkeinoelämän ja koulutusinstituutioiden välillä

Barometri tuottaa koulutuspalvelujen vankan laadullisen ja kansallisestikin lisäarvoa omaavan indikaattorijärjestelmän koulutuspalvelujen ennakointitietojen hankkimiseen ja vahvistaa samalla koulutuksen järjestäjien ja koulutusta hankkivien ennakointiosaamista. 

Arvioidut vaikutukset

Osaamisbarometrin vaikutus, varsinkin mikäli se toteutetaan useampana perättäisenä vuotena, on koulutustarpeen ennakoinnin tarkentamisessa ja koulutuspalvelujen ohjaamisessa tarvittavien ennakointitietojen hankkimisessa. Osaamisbarometri toimii pitkälti määrällisten koulutustarvekartoitusten tukena antamalla tarkempaa laadullista tietoa osaamisen tämän hetken tilasta, sekä siirtää tarkastelun painopistettä koulutuksesta osaamiseen ja oppimiseen, jolloin koulutuspalveluja tarjoavat organisaatiot sekä yritykset voivat paremmin kohdentaa osaamisen hankkimista, kehittämistä ja suuntaamista koskevia valintojaan. Lisäksi Osaamisbarometri tuottaa käyttökelpoista taustatietoa valtion talousarvioprosessin tueksi.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Projektisuunnittelija Minna Salorinne
Tietokeskus 
PL 552
000099 HELSINGIN KAUPUNKI
puh. (09)169 3233, 050 324 4407
minna.salorinne@hel.fi 
http://www.hel.fi/ennakointi

Hankkeen tavoite:

Projektin tavoitteena on tarjota Helsingin koulutuksen järjestäjille ajankohtaista seuranta- ja ennakointitietoa ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakoulutuksesta. Tiedon välittämiseen rakennetaan sähköinen Helsingin seudun ennakointiverkko. Verkkopalveluun kootaan ensisijaisesti Helsingin seutua koskevaa tilastotietoa ammatillisen koulutuksen kysynnästä, tarjonnasta, valmistuista ja keskeyttäneistä. Ennakointitietoa esitetään ennakointiraporttien tiivistelminä ja linkkeinä varsinaisiin julkaisuihin. Lisäksi www-sivustossa käsitellään alueen väestön ja työmarkkinoiden tilastotietoja ja muutoksia niissä aikasarjoina. 

Projektissa kehitetään tietojärjestelmä, joka tukee alueen koulutuksen järjestäjiä koulutussuunnittelutyössä ja koulutuspaikkojen mitoituskysymyksissä. Verkkopalvelu julkaistaan internetissä ja siihen liitetään erityisesti koulutuksen järjestäjille suunnattuja tarkempia tilasto-tietokuutioita käyttäjätunnuksen taakse.

Verkkopalvelun lisäksi projektin toisena tavoitteena on koota yhteen Helsingin seudulla ennakointitietoa tuottavia toimijoita. Projektin varsinaisina kohderyhminä ovat Helsingissä ammatillista koulutusta järjestävät organisaatiot. Välillisesti verkkopalvelusta hyötyvät myös alueen työvoiman tarjonnasta ja ennakointityöstä kiinnostuneet toimijat.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Projekti käynnistyi 1.8.2000 ja päättyy 31.12.2002. 
8/2000 - 2/2001 ideointi ja suunnittelu 
3/2001 - 8/2001 tietotarpeiden ja -sisältöjen kartoitus 
5/2001 - 9/2001 tietotekniset ratkaisut 
7/2001 - 1/2002 verkkopalvelun rakentaminen 
3/2002 - 7/2002 tietokuutioiden rakentaminen 
5/2002 - 12/2002 arviointi ja sen hyödyntäminen

Projektin aikana järjestetään koulutuksen järjestäjille koulutus- ja tiedotustilaisuuksia lähinnä vuoden 2002 aikana. Yhteistyöverkoston kokoaminen ja tietojärjestelmän arviointi ajoittuvat myös vuodelle 2002.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Seuranta- ja ennakointitietoa muokataan helposti luettavaan muotoon ja työote on lähinnä toimituksellinen. Sisällön analyysia ja erilaisia laadullisia luokituksia käytetään tietojen analysoinnissa. Tietojärjestelmän ja ennakointiverkoston toimivuutta arvioidaan asiantuntija-kyselyillä. Projektin aikana käsitellään paljon koulutukseen liittyvää tilastotietoa ja rakennetaan tietokantoja.

Projektin odotetut tulokset:

Projektin tuotoksina syntyy internetpalvelu "Helsingin seudun ennakointiverkko" sekä ennakointityötä tekevien yhteistyöverkosto. Projektin tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä lakisääteisessä ennakointityössä ja työelämän tarpeiden tunnistamisessa koulutussuunnittelun lähtökohtana. Helsingin seutu on omaleimainen työssäkäyntialue ja on mielekästä tarkastella sitä koulutus- ja työmarkkina-alueena omana kokonaisuutenaan. 

Opetushallituksen ENSTI -projekti tuottaa valtakunnallisella tasolla ennakointitiedon internetpalvelun. Osaamispääoman online -projektin lähtökohdat ovat osittain yhtenevät ENSTI -projektin kanssa ja näkökulma on nimenomaan alueellinen. Osaamispääoman online -projektin tuloksena alueen koulutuksen järjestäjillä on ajantasaista seuranta- ja ennakointi-tietoa helposti saatavassa muodossa sekä yhteydenotto mahdollisuus ennakointiverkostoon.

takaisin sivun alkuun

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto SOSNET (erityisesti Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto) yhteistyössä sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston (erityisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun) ja ammatillisten oppilaitosten verkoston (erityisesti Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen) kanssa.

Yhteystiedot:
Tutkija Matti Vuorensyrjä
Jyväskylän yliopisto/Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos/ Mattilanniemi (MaB)
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Puh. (014) 260 3133, gsm: 040 763 4846,
mavuoren@yfi.jyu.fi
http://www.jyu.fi/yhtfil/sto/index.html

Hankkeen tavoite:

Hankkeen tavoitteena on ennakoida sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeita sekä määrällisinä mitoituksen kysymyksinä että laadullisina osaamisen sisältökysymyksinä. Ennakointijakso ulottuu vuoteen 2015 saakka. Hanke sisältää kolmena erillisenä tutkimustehtävänä sosiaalialan toisen asteen ammatillisen koulutuksen (lähihoitajakoulutuksen), ammattikorkeakoulutuksen (sosionomikoulutuksen AMK) sekä yliopistokoulutuksen (sosiaalityön yliopistokoulutuksen) ennakoinnin. Koulutusasteittaisen tarkastelun ohella hankkeessa edetään aiempaa tutkimusta yksityiskohtaisempaan koulutusaloittaiseen tarkasteluun: hankkeessa tutkitaan ja ennakoidaan työvoimatarpeiden näkökulmasta myös sosiaalialan sisäisiä osaamisen ja koulutuksen painopistevalintoja.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke käynnistyi 1.6.2003. Se jakautuu neljään erilliseen vaiheeseen. Nämä ovat 
1. TILAKUVAUS (2003). Tilakuvauksen vaiheeseen kuuluvat ohjausryhmän kokoaminen sekä projektiryhmän kokoaminen. Varsinainen sisällöllinen analyysi alkaa tilakuvauksella, jossa selvitetään paitsi aihealueen nykytietämys myös ne ennakointijaksolle osuvat keskeiset rakenteelliset muutokset, jotka jo nyt ovat näköpiirissä. 
2. ANALYYSI (2003-2005). Analyysivaiheeseen kuuluu intensiivinen empiiristen aineistojen analyysi ja tähän perustuen ennakointijakson kehityskulkujen kuvaus. 
3. DELFI (2005). Delfi-vaiheeseen kuuluu toisen hankevaiheen tutkimustulosten ja niiden reunaehtojen tarkentaminen asiantuntijatiedon valossa. 
4. LOPPURAPORTIN LAADINTA (2006). Loppuraportin laadinta ajoittuu kevääseen 2006. Tämän vaiheen toteutuksesta vastaa hankkeen vastuututkija. Hanke päättyy 31.5.2006.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hankkeessa hyödynnetään aikasarja-analyysin eri muotoja sekä osaamisprofiilien ennakoinnin laadullisia menetelmiä. Yksi hankkeen tavoitteista on juuri ennakoinnin - erityisesti osaamisen ennakoinnin - menetelmien tutkimus- ja kehitystyö: hankkeessa kartoitetaan, analysoidaan ja soveltuvin osin testataan määrällisen ja laadullisen ennakoinnin eri menetelmiä. Hankkeeseen sisältyy esimerkiksi 1. manpower planning -mallimuodon eli osaamisen teknisen ennakoinnin ja 2. markkina- ja varjohintasignaaleihin luottavan mallimuodon eli osaamisen sosiaalisen ennakoinnin vertailu. Hankkeen loppupuolella hankkeen empiirisiä tuloksia tarkennetaan asiantuntijatiedon valossa. Tässä tutkimusosuudessa käytetään hyväksi delfi-tekniikan pluralistista muunnosta.

Projektin odotetut tulokset:

Hanke tuottaa aiempaan tutkimus- ja hallinnolliseen kirjallisuuteen verrattuna merkittävästi hienojakoisempaa alakohtaista tietoa sosiaalialan tulevista osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeista. Hanke antaa uutta tietoa paitsi 1. koulutuksen valtakunnallisen suunnittelun ja arvioinnin myös koulutuksen yksittäisten osakkuusryhmien (ns. stakeholder-ryhmien) eli 2. koulutusväylää valitsevien nuorten ja aikuisten, 3. koulutusta tuottavien organisaatioiden ja 4. koulutettuja työpanoksena käyttävien eri organisaatioiden omien valintojen tueksi. Erityisenä tavoitteena on tuottaa yksityiskohtaista tietoa niistä sosiaalialan työvoiman tarjontavirran ongelmista (t. saatavuusongelmista), joita väestön ikääntymisestä ja työvoiman kasvavasta eläkkeelle siirtymisestä on arvioitu aiheutuvan.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Tulevaisuusluotaimen tavoitteena on kehittää tehokas työväline teollisuuden työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin ja kuvaamiseen. Ennakointitietoa on toki jo tällä hetkellä olemassa ja tarjolla, mutta se sijaitsee hajallaan monessa eri lähteessä ja on osin päällekkäistä ja ristiriitaistakin. Siksi tiedon tuottamista on perusteltua järkiperäistää ja olemassa olevan tiedon hyödyntämistä tehostaa. 

Kehitettävän järjestelmän avulla ennakoidaan, millaista henkilöstöä ja osaamista TT:n jäsenyrityksissä tulevaisuudessa tarvitaan. Arviot tehdään sekä osaajien määrästä että osaamisprofiileista eli siitä, millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysyntä ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman hyvin. 

Uutta ja myös haasteellista on osaamistarpeiden ennakoinnin ulottaminen 5-10 vuoden päähän. Tavoitteena on luoda visio siitä, millaista osaamista teollisuudessa tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Näin pitkällä aikavälillä koulutus- ja osaamistarpeita ei ole tähän mennessä systemaattisesti ennakoitu.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke käynnistyy rakentamalla virtuaalityömalli 9-11/2001. Tämän jälkeen projektin työryhmiä koulutetaan skenaariotyöskentelyyn 10/01 - 12/02. Projektiryhmät työskentelevät, toimivat verkkoyhteistyössä ja osallistuvat seminaareihin. Samanaikaisesti rakennetaan verkkosivusto. 

Hankkeen jatkokehitys alkaa 10/02, jolloin ennakointi- ja yhteistyöjärjestelmää kehitetään. Järjestelmällä saatavaa ennakointitietoa verrataan muuhun ennakointitietoon, etsitään yhtymäkohtia ja mahdollisia ristiriitaisuuksia ja arvioidaan tiedon hyödynnettävyyttä. Valmistellaan järjestelmän käyttöönotto säännöllisesti toistuvaksi toiminnaksi sekä uusien teemojen kuten teknologiaennakoinnin mukaanottoa tukemaan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia. 

Hankkeen edetessä tehdään työvoiman määrällistä ja laadullista osaamistarvetta koskevia yritystiedusteluja 2/02 ja 2/03.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Ennakointifoorumi on kokonaisuus, joka muodostuu viiden asiantuntijatyöryhmän projektimuotoisesta työskentelystä tietoverkossa sekä yritystiedusteluista, kuten TT:n osaamistarveluotaimesta, työvoimatiedustelusta ja suhdannebarometreista. Verkostoon kytketään TT:n jäsenliitot, yrityksiä, koulutus- ja tutkimusorganisaatioita sekä ministeriöitä ja opetus-, työ- ja aluehallintoa. 

Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmät paneutuvat osaamistarpeisiin viidestä eri näkökulmasta: teknologian kehityksen, globaalin talouden kehityksen, työvoiman ikä- ja koulutusrakenteen kehityksen, toimialaennusteiden sekä henkilöstön osaamisprofiileiden näkökulmasta. Ryhmissä on mukana niin yritysten, oppilaitosten, järjestöjen kuin hallinnonkin edustajia. Ryhmissä keskitytään ensi sijassa hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa. Jäsenet koulutetaan työskentelemään tulevaisuuden tutkimuksen tekniikoin, mm. skenaariotyöskentelyn avulla. Tavoitteena on vaihtaa tiiviisti näkemyksiä, tehdä aloitteita sekä kehittää menetelmiä kiperien ajankohtaisten kysymysten käsittelyyn.

Projektin odotetut tulokset: 

Projektin avulla ennakoidaan, millaista henkilöstöä ja osaamista (määrä ja osaamistarpeet) TT:n jäsenyrityksissä tarvitaan tavoitteena vaikuttaa työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan siihen, että yritykset saavat sellaista työvoimaa, mitä ne tarvitsevat. Konkreettisena tuloksena foorumin työstä syntyvät ennakointitiedon verkkosivusto ja tietopankki. Ne palvelevat koulutussuunnittelun apuvälineenä niin yrityksiä kuin hallintoakin.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Teollisuuteen lähivuosina merkittävästi vaikuttava tekijä on työikäisen väestön ikääntyminen: suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen aiheuttama poistuma uhkaa vuoden 2005 jälkeen synnyttää sekä määrällisiä että laadullisia työvoiman saatavuusongelmia. Työmarkkinoilta lähtevät sukupolvet korvautuvat yhä pienenevillä ikäluokilla. Työvoiman ikääntyessä ja aktiiviseen työvoimaan kuuluvan väestön pienetessä osaamisen laadun merkitys korostuu entisestään työmarkkinoilla. Jotta saatavilla oleva työvoima pystytään hyödyntämään tehokkaasti, tulisi oppilaitoksista valmistuvilla olla mahdollisimman optimaalinen, työelämän tarpeita vastaava koulutus.

Toinen teollisuustyöhön merkittävästi vaikuttava tekijä on teollisuuden rakennemuutos. Jotta teollisuuden uusiutuminen ja rakennemuutos sekä henkilöstön ikääntymisestä aiheutuva osaamisvaje voidaan ottaa huomioon koulutusratkaisuja tehtäessä, tarvitaan ajantasaista tietoa alan osaamistarpeiden muutoksista. Lisäksi tulee lisätä alalla toimivien valmiuksia jatkuvaan osaamistarpeiden muutosten seurantaan.

Tekniikan alan koulutuksen kehittämistarpeet -hankkeen tarkoituksena on hahmottaa teknisen alan koulutuksen tämän hetken ongelmia ja koulutuksen kehittämistarpeita sekä työelämän ja alan koulutuksen kohtaamista määrällisellä ja laadullisella tasolla tulevaisuudessa. Tutkimuksesta saatavia tuloksia pyritään hyödyntämään suunniteltaessa tekniikan alalla annettavaa opetusta niin, että se kohdentuisi optimaalisesti sekä määrällisesti että laadullisesti. Näin voitaisiin pyrkiä tilanteeseen, jossa pystyttäisiin aiempaa tehokkaammin kouluttamaan niitä ammattiosaajia, joita yritykset ja työelämä tarvitsevat. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä voidaan myöhemmin soveltaa muillekin toimialoille.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Marraskuu 2000-tammikuu 2001: lopullisen tutkimussuunnitelman hahmottelu ja tutkimuksen aihepiirin täsmentäminen, ensimmäinen neuvoa-antava tapaaminen ohjausryhmän kanssa· Tammi-toukokuu 2001: tutkimuksen toimialojen erityispiirteiden ja alan keskeisimpien ammattien selvittäminen, alan koulutustarjonnan ja opiskelijamäärien selvittäminen - alustavan käsikirjoituksen laatiminen em. aiheista· Touko-marraskuu 2001: teknisen alan tulevaisuudennäkymien hahmottaminen, alan ammattien tulevaisuuden osaamistarpeiden selvittäminen sekä alustavan käsikirjoituksen laatiminen em. aiheista· Marraskuu 2001 -tammikuu 2002: alojen osaamistarpeiden ja työvoiman lähitulevaisuuden kysynnän ja tarjonnan selvittäminen sekä alustavan käsikirjoituksen laatiminen em. aiheista.· Helmi- maaliskuu 2002: tutkimuksen lopullisen käsikirjoituksen sekä yhteenvedon ja suositusten laatiminen

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Tutkimushankeen menestyksellinen läpivienti vaatii perusteellisen pohjatyön tekemistä. Alan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi edellyttää myös alojen ammattitehtävien selvittämistä. Lisäksi eri toimialojen talouskehitys ja tulevaisuuden kehitystrendit on käytävä läpi lähdekritiikkiä käyttäen. Hanke toteutetaan käyttämällä erilaisten tutkimusmenetelmien synteesiä. Tutkimustyö edellyttää useita asiantuntijahaastatteluita esimerkiksi toimialajärjestöissä ja eri alojen yrityksissä. Tutkimuksessa käytetään empiirisen aineiston lisäksi myös kirjallisia lähteitä: tilastoja, aikaisempia ennakointihankkeita ja niiden tuloksia, muita aikaisempia aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia sekä muuta kirjallisuutta.

Projektin odotetut tulokset:

Välittömänä tuloksena hankkeesta on kokonaiskuvan syntyminen teollisuuden tärkeimpien toimialojen osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamisesta tällä hetkellä, sekä käsityksen saaminen siitä, miten eri alojen koulutusta olisi suunnattava ja painotettava tulevaisuudessa. Hankkeen tulosten hyödyntäminen tapahtuu suunniteltaessa eri alojen ammatteihin johtavaa koulutusta eri koulutustasoilla sekä yritysten omalle henkilöstölle järjestämää/hankkimaa koulutusta. Tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä ja ennakointitiedon hankintatapaa voidaan soveltaa myöhemmin myös muilla toimialoilla. 

Hankkeen avulla voidaan hankkia ajantasaista tietoa teollisuuden eri alojen koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä, mikä mahdollistaa koulutuspalvelujen suuntaamisen paremmin alan ja alalla toimivien yritysten tarpeiden mukaan. Hanke edistää eri koulutustasoilla (toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja korkeakoulutus) annettavan koulutuksen työelämävastaavuutta, opiskelijoiden työllistymistä sekä toimialojen kilpailukykyä.

Tekniikan alan koulutuksen kehittämistarpeet

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

TIDE -hankkeen tavoitteena on ennakoida tietoteollisuustoimialan osaamisen tarve sekä määrällisesti että laadullisesti vuoteen 2010 asti siten, että tulokset palvelevat sekä alan yrityksiä ja järjestöjä että alan koulutuksen järjestäjiä. Tavoitteena on myös luoda vaihtoehtoisia skenaarioita alan kehitykselle.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Koko hankkeen toteutusaika: 10/2000 - 12/2001 (mahdollinen jatkoaika 2-3 kk) kirjallisuus, tilastot ja taustaselvitykset 10/2000-2/2001 toimialan asemointi 4/2001- taustahaastattelut 4/2001-kysely toimialalle 9/2001-osakysely muille toimialoille 10/2001-analyysi, syventävät haastattelut ja tulokset 10/2001-

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Kirjallisuus, taustahaastattelut ja -selvitykset, kyselytutkimus, tulevaisuudentutkimuksen menetelmät (skenaariotyöskentely, delfoi, technology foresight)

Projektin odotetut tulokset:

TIDE tuottaa ennakointitietoa tietoteollisuuden työvoiman määrällisestä ja laadullisesta tarpeesta lähitulevaisuudessa. TIDEssa selvennetään toimialan määrittelyä ja tilastointia (tilastoluokat, tilastollinen määrittely jne.) Lisäksi pyritään esittelemään ja ottamaan käyttöön tarpeellisia yhteisiä toimialaan liittyviä käsitteitä. TIDEssa tunnistetaan alaa kohtaavia muutoksia, muutostekijöitä, uhkia jne. Myös käsitystä tietoteollisuusalan historiallisesta kehityksestä ja sisäisestä rakenteesta (rakennemuutoksista) pyritään selventämään. TIDEn tuloksena on lisäksi skenaarioita, joiden avulla havainnollistetaan ja tuodaan esiin alan vaihtoehtoisia kehityskulkuja.

Tietoteollisuuden ja digitaalisen median osaamisen ennakoin TIDE/SET ry

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Keskeisenä tavoitteena on tuottaa arvio teva-alan ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeista, joka kattaa koko koulutuskentän ammatillisesta peruskoulutuksesta, mukaan lukien aikuiskoulutus, korkeakouluihin. Arvion avulla voidaan kehittää koulutuksen sisältöjä sekä arvioida sen määrällisiä tarpeita niin valtakunnallisesti kuin oppilaitos-kohtaisesti.

Samalla tuotetaan tietoa teva-alasta nyt ja sen kehitystrendeistä vuoteen 2015 asti, niin teknologiselta kuin ammatilliselta kannalta. Tämän avulla myös alan yritykset voivat ennakoida rekrytoinnissaan ja henkilöstönsä koulutus-suunnittelussa tarvittavia ammatillisia valmiuksia ollakseen valmiita vastaamaan lähiajan haasteisiin .

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Työskentely tapahtuu alla lueteltujen, viiden teemakokonaisuuden puitteissa. Teemaryhmät 2 ja 3 kootaan osallistujatahojen edustajista niin, että mahdollisimman edustava ryhmä osallistuu kunkin teeman analyysiin. Teemojen tiedonhankinta tapahtuu teemaryhmän vetäjän toimesta. Teemaryhmien työskentely käynnistyy syksyllä 2001.

Teemat 1 ja 4 suoritetaan tutkijavetoisesti opinnäytetöinä ja oppilaitosverkostossa harjoitustöinä. Työ käynnistyy syksyllä 2001.

Teemaa 5 selvitetään 2002 syksyllä pidettävässä osallistujatahojen keskeisessä työseminaarissa, josta kootaan raportti kommentoitavaksi ja kehitettäväksi.

Lopullinen esittely tapahtuu seminaarissa vuoden 2003 tammikuussa.

Teemat:

1. Nykyisen teva-alan kartoitus Suomessa sekä nykytila-analyysi
2. Alan rakennemuutoksen ja teknologioiden kehityksen ja näiden vaikutusten selvittäminen
3. Alan ammattien ja muuttuvien ammattitaitovaatimusten sekä niiden kehitystarpeiden selvittäminen
4. Teva-alan ammatteihin johtavan koulutuksen kartoitus ja analyysi
5. Koulutuksen kehittämistarvearvion kehittäminen vuoteen 2015 asti

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Projekti jaetaan viiteen, edellä mainittuun teemakokonaisuuteen.

Teemoissa 2 ja 3 toimii kummassakin 3 - 5 hengen teematyhmä tutkijan vetämänä.

Teemat 1 ja 4 suoritetaan tutkijavetoisesti opinnäytetöinä ja oppilaitosverkostossa harjoitustöinä.

Vuoden 2002 syksyllä pidetään osallistujatahojen kesken työseminaari, jossa kootaan yhteen kerätty tieto ja tuotetaan alustava arvio teva-alan koulutuksen kehittämisestä.

Lopullisen raportin valmistuttua vuoden 2002 lopussa pidetään toimialan yrityksille, oppilaitoksille ja muille asianosaisille tahoille loppuseminaari, jossa työn tulokset julkistetaan . Seminaari järjestetään yhdessä Opetus-hallituksen ja alan liittojen kanssa.

Projektin odotetut tulokset:

Arvioitu saatava uusi tieto: Toimialan rakenne on merkittävästi muuttunut, yritysten koko ja toimialajakautuma ovat perinteisestä muuttuneita. Hankkeella on tarkoitus selvittää millainen toimiala on nyt, millaiseen suuntaan se on kehittymässä, mitä ammatteja ja ammattisisältöjä nyt esiintyy ja mihin ne ovat kehittymässä.

Tulevaisuusennusteita kartoittamalla sekä asiantuntijakeskusteluin on tarkoitus selvittää teva-alan tulevaisuuskuvaa vuoteen 2015 mennessä.

Koulutuksen arvellut muutostarpeet: Suurimmat muutospaineet lienevät toisen asteen koulutuksessa niin teknisellä kuin kulttuurisektorilla. Hanke tuo toivon mukaan esille, millaisia tekijöitä alalla tarvitaan ja millaiset ovat heidän ammattitaitovaatimuksensa.

Määrällisiä ja laadullisia muutoksia on myös odotettavissa ammattikorkeakoulujen suhteen. Teknisten tekstiilien tietojen ja taitojen saavuttamiseen ei myöskään ole koulutuksellista reittiä tarjolla.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, milloin ja millä tavoin uudet teknologiat tulevat niin merkittäviksi että niillä on laajempaa merkitystä ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen sisältöihin ja määriin. Tärkeimpänä tavoitteena on saada uutta tietoa tulevaisuuden koulutus- ja kehittämistarpeista. 

Hanke käynnistetään analysoimalla koulutuksen nykytilannetta siten, että selvitetään uusien teknologioiden kehityksestä ja niiden vaikutuksista osaamistarpeisiin jo suoritettua tutkimus- ja selvitystyötä. Menetelmänä on kirjallisuustutkimus sekä asiantuntijahaastattelut. Kirjallisuustutkimuksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella fokusoidaan tulevaisuutta koskevat arviot kaikkein merkittävimpiin teknologioihin. Tähän käytetään tulevaisuusbarometrityöskentelyä. 

Tutkimuksen avulla tuotetaan myös arvioita koulutuksen kehittämisen kannalta keskeisistä teknologisista ilmiöistä hyvin pitkällä (2015), pitkällä (2010) ja keskipitkällä (2005) aikavälillä, ja siinä yhteydessä esitetään arvioita teknologioiden kehitysvaiheista ja kypsymisestä. Lisäksi arvioidaan teknologioiden tulevan kehityksen vaikutuksia työelämään tulevaisuudessa sekä esitetään johtopäätöksiä ja tuotetaan suosituksia ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittämiseksi.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

1. tutkimuksen ongelmanrajaus, mukaan otettavien teknologioiden määrittely
2. asiantuntijoiden valinta
3. TUBAROn ensimmäinen kyselykierros ja siihen liittyvä täydentävä puhelinhaastattelu
4. ensimmäinen työseminaari
5. TUBAROn toinen kierros
6. loppuraportti ja julkistamisseminaari

Vaiheet 1 ja 2 toteutetaan syksyn 2001 kuluessa, 3 ja 4 keväällä 2002 sekä vaiheet 5 ja 6 kesän ja syksyn 2002 kuluessa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Tutkimuksessa käytetään tulevaisuusbarometrityöskentelyä, joka perustuu yleisesti käytössä olevaan delfitekniikkaan. Tulevaisuusbarometri tuottaa arvioita tarkasteluun valittujen muuttujien tulevasta kehityksestä pitkällä aikavälillä. Tulokset sisältävät arvioita tiettyjen tapahtuminen tapahtumisajankohdista, trendien suuntautumisesta sekä kyseisiin arvioihin liittyvistä hajonnoista.

Projektin odotetut tulokset:

Tutkittuja arvioita uusien teknologioiden, ml. bioteknologioiden pitkän aikavälin vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan yleisemminkin ei juurikaan ole. Tämä tutkimus pyrkii niitä tuottamaan. Raportoituja tietoja voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. Tutkimus tuottaa arvioita keskeisistä koulutuksen kehittämisalueista keskipitkällä (2005), pitkällä (2010) ja hyvin pitkällä (2015) aikavälillä. 

Tutkimus antaa arvioita eri teknologioiden alojen koulutuksen kehittämisen painopistealueista sekä testaa koulutuksen kehittämistyön tarpeen arviointiin soveltuvia välineitä. Muutostarpeet koulutuksen tarjonnassa tulevat olemaan sekä määrällisiä että laadullisia, mikäli tutkimus osoittaa, että koulutuksen painopisteitä on tulevaisuudessa tarvetta ratkaisevasti muuttaa.

 Tutkimus tuottaa loppuraportin ja artikkeleita, joita voidaan hyödyntää koulutuksen kehittämisessä. Lisäksi tuloksena on kuvaus tulevaisuusbarometrimenetelmän soveltamisesta teknologioiden kehittymisen ja kehityksen vaikutuksen arvioinnissa.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Tampereen yliopisto
33014 Tampereen yliopisto

professori Kaarle Nordenstreng
Puh. (03) 215 6292
Fax.  (03) 215 6248
kaarle.nordenstreng@uta.fi
http://www.uta.fi/jour/

Hankkeen tavoite:

Yleistavoitteena on viestintäalan korkeakoulutasoista koulutusta antavien yksiköiden ennakointiosaamisen vahvistaminen ammattikentän määrällistä ja laadullista kehitystä silmällä pitäen.

Projektin taustana on Viestintätieteiden valtakunnallisen yliopistoverkoston ja Toimittajakoulutuksen neuvottelukunnan vuonna 2002 teettämä selvitys yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusväylistä journalismin ja joukkoviestinnän alalla (http://www.uta.fi/viesverk/selvitys.pdf). Selvityksen liitteenä oleva katsaus viestintäalan työmarkkinoihin osoitti, miten puutteellista niitä koskeva tieto tällä hetkellä on. Raportin yhtenä suosituksena oli teettää määrällinen ja laadullinen selvitys joukkoviestinnän ja media-alan työvoimatarpeesta ja ammattitehtävien kehityksestä 10-15 vuoden aikana.

Projekti kohdistuu viestintäalan ammattikenttään, joka sisältää paitsi varsinaisen mediatuotannon myös julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa tapahtuvan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä muun elinkeinoelämän ja hallinnon piirissä harjoitettavan ammattimaisen viestinnän. Tästä kaikesta projekti kattaa ns. luovan sisältötuotannon eli joukkoviestinnän toimitukselliset tehtävät sekä muut mediasisältöjen laatimiseen ja muokkaukseen kohdistuvat tehtävät (pois lukien musiikin ja taideteosten tekeminen), joten puhtaasti viestintätekninen ammattikenttä rajautuu sen ulkopuolelle. Välittömänä kohderyhmänä on tälle alalle koulutusta antavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksiköt, joita on yhteensä yli 30 ja niillä kaikkiaan yli 1000 aloituspaikkaa vuodessa.

Projekti kokoaa yhteen kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja selvitystiedon viestinnän ammattikuvien kehitysnäkymistä lähtien viestintäalan ja sen lohkojen määrittelystä ja päätyen alan yrityksiltä ja asiantuntijoilta kerättävään uuteen tietoon työvoiman kehitysennusteista ja niihin perustuvista koulutustarpeista. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja ennakoida alan työvoimatilannetta vuosiin 2010-2020. Työvoiman tarvetta tarkastellaan sekä määrällisenä mitoituskysymyksenä että laadullisina koulutustarpeina työelämän ja osaamistarpeiden muutoksen kautta ottaen huomioon niin yleiseurooppalaiset kuin Suomen alueelliset kehitysnäkymät. Projekti selvittää myös alan koulutuksen saaneiden sijoittumisen työmarkkinoille ja nykyisen työvoiman rakenteen suhteessa väestörakenteen kehitykseen.

Projektin työvaiheet ja niiden toteutusaikataulu:

Vuosi 2004:

- Laaditaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten viestintäalan koulutusta koskeva volyymi- ja resurssiselvitys (kyselyt oppilaitoksille ja niitä täydentävät haastattelut)

- Laaditaan katsaus aiheesta aikaisemmin laadittuihin tutkimuksiin ja selvityksiin Suomessa ja valikoidusti ulkomailla (toimialan kehitysnäkymät, laadullinen ja määrällinen osaamistarve, ammattikuvat). Tässä yhteydessä tehdään alustava viestintäalan määrittely ja jaottelu työvoima- ja koulutuspoliittista suunnittelua varten.

- Elo-syyskuussa järjestetään kansallinen seminaari koulutuslaitosten ja mediayritysten edustajille; seminaarin pohja-aineistona ovat em. selvitykset.

- Toteutetaan kysely ja sitä täydentävät haastattelut media-alan yrityksille ja asiantuntijoille. Tavoitteena on selvittää alan kehitystrendit, osaamistarve ja ammattikuvat suomalaisten viestintäalan yritysten näkökulmasta.

- Laaditaan raportti viestintäalan kehitystrendeistä ja työvoimatarpeesta sekä ammattikuvien kehityksestä aikaisemman tutkimustiedon sekä em. yritystutkimuksen perusteella.

Vuosi 2005:
 

- Vuoden alkupuolella järjestetään em. raportin pohjalta kansallinen seminaari koulutuslaitosten ja mediayritysten edustajille sekä viestintäalan koulutustoimikunnan jäsenille.

- Projektin selvitysten ja seminaarien perusteella laaditaan raportti viestintäalan työvoima- ja koulutusjakaantumaennusteista vuosille 2010, 2015 ja 2020.

- Vuoden loppupuolella järjestetään seminaari, jossa toimittajakoulutuksen neuvottelukunta ja ammattikorkeakoulujen medialinjojen edustajat yhdessä viestintäalan koulutustoimikunnan kanssa laativat luonnoksen viestintäalan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen sekä vastaavan toisen asteen koulutuksen väliseksi työnjaoksi.

- Julkaistaan projektin loppuraportti, joka sisältää ehdotuksen viestintäalan koulutusstrategiaksi yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorille. Projektin tuloksia esitellään vuoden aikana sekä kansallisissa että kansainvälisissä media-alan konferensseissa.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hankkeen tutkimustieto hankitaan kysely- ja haastattelututkimusten sekä niitä täydentävien oppilaitos- ja yritysvierailujen avulla. Aineiston analysoinnissa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Lisäksi projektissa hyödynnetään aikaisempaa koti- ja ulkomaista viestintäalan kehitystrendeihin ja koulutuksen järjestämiseen liittyvää selvitys- ja tutkimustietoa. Projektin tutkijoiden lisäksi Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen sekä Diakonia- ja Arcada-ammattikorkeakoulujen viestintälinjojen opiskelijoiden projektiryhmät osallistuvat tutkimusaineistojen hankintaan ja analyysiin sekä kirjallisuusyhteenvetojen laatimiseen.

Projektin odotetut tulokset:

Valtakunnallisen koulutuspolitiikan edellyttämää työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on viestintäalalla vaikea määritellä ilman systemaattista tietoa tämän muutoksen tilassa olevan ja varsin kiistanalaisen ammattikentän kehityksestä. Vuoteen 2020 mennessä viestintäalan ammateissa toimiva työvoima muuttuu radikaalisti ainakin kahdesta syystä: ensiksi, suuri osa nykyisestä työvoimasta siirtyy eläkkeelle; toiseksi, kansainvälistyminen sekä tekninen ja taloudellinen kehitys muuttavat viestintäalan sisällöntuotannon ammattikuvia ja työpaikkojen luonnetta.

Projektin tuloksena saadaan viestintäalan yliopistokoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen sekä myös toisen asteen koulutuksen kannalta keskeiset määrälliset ja laadulliset ennakointitiedot, jotka palvelevat koulutuksen järjestäjiä ja päätöksentekijöitä relevantin koulutustarjonnan toteuttamiseksi ja hyödyttävät opiskelijoiden uravalintaa koskevaa päätöksentekoa. Projektin tuloksena saatava tieto vaikuttaa myös siihen, miten tietoyhteiskunta ymmärretään ja miten sen kehitystä ennakoidaan.

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

VirtuaaliOTE -projektissa ennakoidaan miten opettajan osaamistarpeet muuttuvat opetuksen siirtyessä virtuaaliopetukseksi. Opettajan rooli muuttuu, kun oppimisprosessi siirtyy yhä enemmän opiskelijan vastuulle. Opettajan osaamisalueet kasvavat ei vain teknisen osaamisen alueella, vaan myös sisällöllisen osaamisen on tuettava uudenlaista oppimista. 

VirtuaaliOTE -projektin avulla saadaan tietoa virtuaaliyliopiston ja -ammattikorkeakoulun kehittämisen vaikutuksista korkeakoulujen opetushenkilöstön määrällisiin ja laadullisiin koulutustarpeisiin sekä opetusteknologian vaikutuksista korkeakoulujen opettajien työnkuviin ja työaikajärjestelyihin. Projektissa tuotetaan WWW-pohjainen osaamiskartoituskysely, jota oppilaitokset voivat hyödyntää opettajien täydennyskoulutuksessa ja organisaation tietostrategian luomisessa.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

Hanke on aloitettu 1.10.2000 ja päättyy 31.12.2001.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

VirtuaaliOTE -projektissa on kartoitettu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja uusimpia tutkimustuloksia. Tietoa tulevaisuuden opetusmenetelmistä ja -välineistä on hankittu alan asiantuntijoilta mm. haastatteluilla ja visiotyöskentelyllä. Lisäksi virtuaaliopiskelusta ja -opetuksesta on kerätty aineistoa projektin järjestämällä nelipäiväisellä viestintäleirillä, johon oli kutsuttu mukaan 22 asiantuntijaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. VirtuaaliOTE -projektissa on kehitetty opettajien osaamiskartoitusmittari, jota oppilaitokset voivat hyödyntää suunnitellessaan henkilökuntansa täydennyskoulutusta sekä tietostrategiaa.

Projektin odotetut tulokset:

VirtuaaliOTE -projektin tuottaman tiedon avulla pystytään ottamaan huomioon virtuaaliopetuksen mukanaan tuomia haasteita opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Osaamiskartoitusmittarin avulla on mahdollisuus kartoittaa oppilaitosten henkilökunnan täydennyskoulutuksen niin määrällistä kuin laadullistakin tarvetta. Projektin tuottaman mittarin avulla saadaan tietoa opetushenkilökunnan osaamisessa tapahtuvista muutoksista tarvittavin väliajoin.

Virtuaaliote/Täydennyskoulutuskeskus  

takaisin sivun alkuun

Hankkeen tavoite:

Ympäristötori 2020 -hankkeessa arvioidaan ympäristöalan koulutuksen ja kasvatuksen laadullisia ja määrällisiä lähitulevaisuuden haasteita sekä luodaan kriteereitä ja indikaattoreita ympäristöalan koulutuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tavoitteena on:
" kartoittaa ympäristökoulutuksen nykytila Suomessa
" evaluoida ympäristökoulutuksen määrälliset ja laadulliset tarpeet nyt ja tulevaisuudessa
" rakentaa skenaarioita tulevaisuuden ympäristökoulutuksesta ja sen välineistä vuoteen 2020

Tavoitteen saavuttamiseksi tehtäväkuvaan kuuluu mm. seuraavien asioiden tutkiminen:
" taloudelliset, tekniset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset kestävän kehityksen haasteet ympäristökoulutuksessa
" ympäristökoulutuksen näkyvillä olevat tai tulevaisuuteen ennakoidut "pullonkaulat" ja tietotarpeet
" määrään ja aikaan liittyvät tarvekysymykset eli eri asiantuntijoiden tarpeen muutokset esimerkiksi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen vuoksi.
" ympäristökoulutuksen tarpeet linkittää eri osaamisaloja keskenään uusien innovaatioiden luomiseksi
" ympäristökoulutukseen liittyvät pedagogiset tarpeet: millaisia välineitä, materiaaleja ja toimijoita tarvitaan.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

1.5.2005 hanke alkaa nykytilakatsauksen tekemisellä
1.8.2005 aloitetaan haastattelurungon suunnittelu, ensimmäisen kierroksen haastattelut toteutetaan syksyllä 2005, toisen kierroksen haastattelut tehdään keväällä 2006 ja evaluointi kootaan omaksi skenaarioraportikseen vuoden 2006 loppuun mennessä.
Tulevaisuusverstaat pidetään loppusyksyllä 2006 ja talvella 2007. Osio raportoidaan keväällä 2007 ilmestyvässä loppuraportissa, johon myös kootaan kaikki aiemmin tehdyt osiot yhteen.

Hankkeen kahdesta ensimmäisestä vaiheesta tuotetaan osaraportit, jotka julkaistaan sopimuksen mukaisesti joko opetusministeriön tai Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sarjassa. State of the art- raportti ympäristökoulutuksen nykytilasta ilmestyy vuoden 2005 lopulla. Skenaariot sisältävä evaluointiraportti ilmestyy vuoden 2006 loppuun mennessä. Koko hankkeen tulokset kootaan Ympäristötori 2020 -raportiksi ympäristökoulutuksen tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden skenaarioista. Raportin käsikirjoitus saatetaan painoon keväällä 2007 ja julkaistaan myös pdf-muodossa joko Opetusministeriön tai Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen internet-sivuilla, josta se on ilmaiseksi ladattavissa. Lisäksi tuotetaan internetissä julkaistavia opetus- ja seminaarikäyttöön soveltuvia Power point -kalvosarjoja kustakin vaiheesta ja kirjoitetaan 2-3 populaaria kirjoitusta, joilla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäristökoulutuksesta. Hankkeen tulokset ovat siis hyödynnettävissä ilman eri korvausta.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään esitutkimuksena kirjallisuuskatsaus jo tehtyihin ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen katsauksiin ja evaluointeihin Suomessa. Näitä verrataan ulkomaisiin evaluointeihin, kuten OECD:n tekemiin arviointeihin. Tällä tavalla hankkeen ensimmäinen vaihe muodostaa nk. nykytila-analyysin (state of the art) ympäristökoulutuksen ja -kasvatuksen nykytilasta ja lähihistoriasta.
Seuraavassa vaiheessa evaluoidaan nykyistä ja tulevaa ympäristökoulutusta määrällisesti ja laadullisesti eri asteiden ja alojen koulutuksessa. Evaluointi tehdään haastatteluina (n. 20 henkilöä), joissa arvioidaan nykytilaa sekä kysytään tulevaisuuden visioita, tarpeita, välineitä, toiveita ja riskejä. Menetelmänä käytetään kahden kierroksen Delfoi-menetelmää.
Materiaalista saadaan erilaisia ympäristökoulutuksen strategisia skenaarioita, kun kvantitatiiviset vastaukset ryhmitellään klusterianalyysillä noin 4-8 ryhmäksi ja kuhunkin ryhmään kuuluvien vastausten tulkinnassa käytetään laadullisia menetelmiä. Kolmannessa vaiheessa reflektoidaan tuotettuja skenaarioita tulevaisuusverstaiden avulla.

Projektin odotetut tulokset:

Minkälaista uutta tietoa arvelette projektinne tuottavan jo olemassa olevaan tietoon verrattuna? Minkälaisia muutostarpeita koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa tarjonnassa arvelette projektinne tulosten tuovan?
Viime vuosina on suosittu ongelmalähtöistä, monitieteellistä tutkimusta. Miten on tulevaisuudessa? Tarvitaanko monitieteisyyttä ja minkälaista sellaista? Onko poikkitieteellisyys uusi tarve tai edellytys tulevaisuuden ympäristökoulutukselle? Mitä on ympäristöasiantuntijuus eri sektoreilla ja millaisia tarpeita niin laadullisesti kuin määrällisestikin on odotettavissa?

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään esitutkimuksena kirjallisuuskatsaus jo tehtyihin ympäristökasvatuksen ja -koulutuksen katsauksiin ja evaluointeihin Suomessa. Tällä tavalla hankkeen ensimmäinen vaihe muodostaa nk. nykytila-analyysin (state of the art) ympäristökoulutuksen ja -kasvatuksen nykytilasta ja lähihistoriasta.

Seuraavassa vaiheessa eli evaluointiosuudessa tarkastellaan eri asteilla ja eri aloilla
" miten ympäristökoulutus on järjestetty viimeisen kymmenen vuoden aikana eri koulutusasteilla Suomessa?
" mikä on koulutuksen sisältö, miten eri ulottuvuuksia on painotettu ja ketkä ovat tekijöinä?
" millaisen tason tieteidenvälisyyttä koulutuksessa tavoitellaan?
" millaisia "pullonkauloja" ympäristökoulutuksessa on muodostunut ja mitä haasteita tästä seuraa tiedon tuotannolle (tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmasta)?
" millaista ympäristönäkemystä alan oppimateriaalit välittävät ja puuttuuko joitakin ulottuvuuksia?
" millaisia kestävän kehityksen keinoja materiaalissa mainitaan enemmän, mitä puolestaan vähemmän?
" mitkä ovat olleet resurssit (aika, raha, tila, materiaali) ja miten ne ovat vaikuttaneet sisältöön? Vastaavatko opetussuunnitelmat ja järjestetty koulutus toisiaan?
" kuinka koulutetut ovat sijoittuneet työelämään?
.
Tulevaisuusverstasosuudessa teemana ovat ympäristökoulutuksen tarpeet ja visiot:
" hallintoverstas, johon pyydetään mukaan eri hallinnonalojen ympäristökoulutuksesta vastaavia tai koulutusta suunnittelevia toimijoita (opetusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto jne.),
" opetusverstas, johon pyydetään mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajia,
" ammattiverstas, johon pyydetään mukaan ammattiyhdistysliikkeiden edustajia,
" yritysverstas, johon pyydetään mukaan joukko eri yritysten ympäristöalan asiantuntemusta tarvitsevia ja käyttäviä henkilöitä.

Verstaissa keskitytään erityisesti tulevaisuuden koulutustarpeen, sisällön ja välineiden visioimiseen. Tulevaisuusverstaisiin osallistuvat arvioivat hankkeen kahden ensimmäisen vaiheen tuloksia sekä tuottavat käsityksiä ja uusia innovaatioita siitä, miten hankkeen tutkimustuloksia voitaisiin käytännön tasolla hyödyntää toimijoiden omassa toiminnassa.

Ympäristökoulutuksen sisällön lisäksi kestävän kehityksen kannalta tärkeää on myös kaiken koulutuksen käytännön järjestely, mm. etäopiskelun lisääntyminen, jossa ympäristökoulutus on ollut yksi edelläkävijöistä. Sosiaalisen kestävyyden kannalta tärkeä kehityssuunta on opiskelu ja oppiminen elämänikäisenä prosessina, jolla on potentiaalia ehkäistä työttömyyden venymistä ja työelämästä syrjäytymistä tilanteissa, joissa yrityksiä lopetetaan tai elinkeinorakenne kokonaisuudessaan muuttuu. Tarkastelun kohteeksi on siis varsinaisiin tutkintoihin johtavan koulutuksen lisäksi otettava mm. työllisyys- ja yrittäjäkoulutus sekä työelämässä toimiville suunnattu täydennyskoulutus.

Ympäristökoulutuksen tulevaisuuden tarpeiden ennakoinnissa keskeistä on kuulla koulutusjärjestelmän "tarjontapuolen" lisäksi myös "kysyntäpuolta". Kartoittamalla ympäristöasiantuntijoiden (yritykset, valtion ja kuntien hallinto, tutkimuslaitokset, järjestöt) näkemyksiä voidaan osaltaan ennakoida myös tulevaisuuden tarpeita. Pidemmällä tähtäyksellä tärkeä väline tällaiseen ennakointiin olisi työelämän ja koulutusjärjestelmän välisen vuorovaikutuksen edistäminen niin, että työelämässä toimivat ympäristöasiantuntijat ja ympäristöasiantuntemusta tarvitsevat tahot pääsevät antamaan palautetta koulutusjärjestelmälle.

takaisin sivun alkuun

Yhteystiedot:
Georgsgatan 29 A
00100 Helsingfors
tfn 09-61821230
fax 09-61821200
http://www.sydklf.fi

Hankkeen tavoite:

En prognos för behovet av svenskspråkig yrkes- och högskoleutbildning Den finlandssvenska prognosmodellen skall svara mot de mest primära behoven som finns inom dimensioneringen och samordningen av den svenskspråkiga yrkesutbildningen. För den svenskspråkiga befolkningen är det viktigt att det finns ett brett utbud på och en geografiskt spridd tillgång på svenskspråkig yrkesutbildning. Den utbildning som ordnas borde leda till att både arbetslivet får den arbetskraft som behövs och att individerna sysselsätts. Dessutom bör vårt samhälle kunna garantera ett visst utbud på svenskspråkig service. Eftersom dimensioneringen av utbildningen numera görs på lokal nivå, är behovet av prognostiseringsverktyg större än förut. Beslutsunderlag i form av prognoser behövs emellertid också på nationell och regional nivå. 

Den prognos som ställs skall stödja:· de beslut om utbildningsutbud och val av inriktningar som utbildningsanordnarna fattar varje år,· samordning av den svenskspråkiga yrkesutbildningen på olika nivåer,· lärarnas och studiehandledarnas medvetenhet om och beredskap på förändringar, · dimensionering och planering av svenskspråkig yrkesutbildning på nationell nivå,· utvecklingsarbete på regional nivå. Målsättningen är att prognosen ger alla de här aktörerna en permanent modell för prognostisering.

Hankkeen yksityiskohtainen toteutusaikataulu:

2000 Ledningsgruppen bildades. Projektchefen anställdes.jan-feb 2001 15.1 ledningsgruppsmöte. Expertgrupperna tillsätts. Avtal med Utbildningsstyrelsen. Beslut fattas om vilka fakta som insamlas.Pressinformation och annan PR. mar-maj 2001 Projektchefen besöker samtliga fem regionala expertgrupper. Preciseringar görs vad gäller statistikbehov och insamling.jun-jul 2001 Statistikmaterialet beställs och erhålls från Statistikcentralen. aug-okt 2001 Analys av statistiken, nationellt/regionalt.nov-dec 2001 Fortsatt statistikanalys. Uppgifterna matas in i modellen vid Utbildningsstyrelsen. Dialog nationellt-regionalt. Arbetsseminarier ordnas för regionerna.

2002- 31.3.2003 Fortsatta arbetsseminarier. Den slutliga prognosen erhålls från Utbildningsstyrelsen inom mars 2002. Slutrapporten skrivs i dialog med regionerna. Tryckning, distribution, presskonferens. Materialet tillställs samtliga utbildningsanordnare samt nationella beslutsfattare vad gäller dimensioneringen. Nationella, regionala och/eller branschvisa informations- och samarbetsmöten ordnas alltefter behov om konsekvenserna av prognoserna för att bilda underlag för dimensioneringen av utbildningsutbudet för följande år. Behovet av kompletterande kvalitativa modeller diskuteras med samtliga samarbetsparter.Preciseringar i den kvantitativa modellen görs vid behov. Ett system uppgörs för hur den kvantitativa prognostiseringen, dimensioneringen och vid behov även den kvalitativa prognostiseringen i framtiden sker i samarbete mellan de centrala aktörerna i Svenskfinland.

Hankkeessa käytettävät menetelmät:

Förhandlingar med Utbildningsstyrelsen har visat att Mitennamodellen tekniskt kunde utgöra den finlandssvenska prognostiseringsmodellen. Mitenna är den enda riksomfattande prognosmodellen i sitt slag. Mitenna ställer kvantitativa prognoser om hur många nybörjarplatser som behövs årligen inom olika studieområden på andra stadiet och på högre nivå. Modellen utgår från en prognos över förändringar i arbetsstrukturen, som ställs vid arbetsministeriet. 

I modellen ingår uppgifter från ett tiotal register som gäller bl.a. pensionering, dödsfall, arbetskraftens ålder, nuvarande utbildningsut-bud, avbrott i studierna o.s.v. Modellen tar i beaktande yrkesmobiliteten och omräknar behovet av arbetskraft till ett behov av utbildning i form av nybörjarplatser/år/studieområde. För närvarande utvecklas regionala modeller av Mitenna, som innebär tillämpningar av den nationella. Regionala fakta matas in i den datorbaserade kalkyleringsmodellen och ger en prognos som gäller endast en del av landet. Sakkunnigas analys och tolkning används alltid när mitennaprognoser ställs. Genom inmatning av uppgifter som gäller den svenskspråkiga arbetskraften kan en prognos om behovet av svenskspråkig utbildning erhållas. 

Utgångspunkten för den nationella mitennaprognosen över utbildningsbehovet är de kvantitativa behoven av arbetskraft som finns i arbetslivet. Utgångspunkterna för den finlandssvenska prognosen skiljer sig något från detta. De förändrade behoven av arbetskraft fungerar som ett underlag, men eftersom det inte finns en separat svenskspråkig arbetsmarknad, borde den svenska modellen i högre grad än den nationella utgå från den svenskspråkiga befolkningens specifika utbildningsbehov och näringsstruktur samt behovet av svenskspråkig service. Andra prognosmodeller som under senare år erhållit ESF-finansiering har huvudsakligen varit kvali-tativa och har gällt antingen en region eller en viss bransch. En genomgång av dessa kommer också att ske inom ramen för projektet.

Projektin odotetut tulokset: 

Prognosen gäller svenskspråkig yrkes- och högskoleutbildning, fastän fokus ligger på yrkesutbildningen på det andra stadiet. Prognosen ger en rekommendation om hur många nybörjarplatser som behövs inom olika utbildnings- och studieområden år 2015. En kvantitativ prognos av den här typen svarar mot de mest primära behoven utbildningsanordnarna har. Kvalitativa prognoser, som beskriver hur yrken och kvalifikationskrav förändras, är också viktiga, men dels finns en hel del sådana som gäller hela landet eller vissa regioner eller branscher, dels finns det mycket finlandssvenska särdrag och specifika behov vad gäller kvantiteter (t.ex. näringsstruktur, sysselsättningsgrad, utbildningsnivå etc), men inte i samma grad vad gäller kvalitativa förändringar inom yrken. 

En kvalitativ prognos ställd för hela landet kan alltså i högre grad utnyttjas också för den svenskspråkiga utbildningen än vad en kvantitativ prognos kan. Det är emellertid viktigt att hela tiden under arbetets gång också beakta kvalitativa aspekter, eftersom det kvantitativa och det kvalitativa inte entydigt kan åtskiljas. Eftersom alla centrala aktörer på nationell och regional nivå i hela Svenskfinland deltar i projektet erhålls en täckande modell. Det är en bra lösning med tanke på den geografiska rörligheten bland studerande och yrkesverksamma. Lösningen ger också de svenskspråkiga läroanstalterna bättre förutsättningar att fatta beslut om ansvarsfördelning och lokala profiler. Parallellt med arbetet med den samfinlandssvenska kvantitativa prognosen planeras dessutom att en eller flera pilotskolor utvecklar en enkel form av kvalitativ prognos. Den kvantitativa och kvalitativa prognosen stödjer och kompletterar varandra.

takaisin sivun alkuun