Yliopistolaitoksen ja yliopistolain uudistaminen

Vuoden 2010 alussa voimaan tulleella yliopistolailla säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä asioista.

Laki takaa yliopistoille taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, ovat säilyneet ennallaan. Valtio turvaa yliopistojen perusrahoituksen, joka on sidottu indeksiin.

Yliopistoja on yhteensä 14. Ne ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Vuoden 2010 alussa muodostettiin Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun pohjalle rakentunut Aalto-yliopisto, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentunut Turun yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentunut Itä-Suomen yliopisto. Sibelius-Akatemiasta, Teatterikorkeakoulusta ja Kuvataideakatemiasta muodostunut Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa.

Uudistuksen tavoitteet ja keskeiset vaikutukset

Yliopistouudistuksella pyrittiin parantamaan yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteena oli, että yliopistot pystyvät paremmin:

  • reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin.
  • monipuolistamaan rahoituspohjaansa.
  • kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.
  • tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
  • kohdentamaan resursseja huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihinsa.
  • vahvistamaan tutkimus- ja opetustoimintansa laatua ja vaikuttavuutta.
  • vahvistamaan rooliaan innovaatiojärjestelmässä.

Yliopistoista itsenäisiä oikeushenkilöitä

Tavoitteiden saavuttamiseksi yliopistoista muodostettiin itsenäisiä oikeushenkilöitä. Yliopistot ovat irtautuneet valtiosta ja niistä on tullut oman valintansa mukaan joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Tämän seurauksena:

Yliopistojen autonomia on vahvistunut 
Lakiuudistus on lisännyt yliopistojen omaa päätösvaltaa vähentämällä valtionhallinnon yliopistoihin kohdistuvaa ohjausta. Yliopistoja ei enää kehitetä osana valtionhallintoa, vaan tutkimuksen ja opetuksen näkökulmista.

Yliopistot ovat tulleet valtion tilalle työnantajiksi
Yliopiston henkilöstö ei enää ole valtion palveluksessa. Virkasuhteet ovat muuttuneet työsuhteiksi, ja työnantajan neuvotteluoikeudet työehtosopimuksista ovat siirtyneet yliopistoille. Yliopistot voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa, parantaa houkuttelevuuttansa työnantajana ja hakea sillä kilpailuetua rekrytoidakseen parhaita osaajia. Henkilöstön asema on turvattu muutosvaiheessa. 

Yliopistot ovat saaneet enemmän liikkumavaraa taloudenpitoonsa
Yliopistot ovat saaneet paremmat edellytykset hyödyntää pääomatulojaan ja hankkia lisärahoitusta lahjoituksin sekä liiketoiminnallaan. Tämä helpottaa tutkimus- ja opetusresurssien kohdentamista ja yliopistojen profiloitumista vahvuuksiensa mukaan. Näin toimintaedellytykset kansainvälisessä ympäristössä paranevat. Myös yliopistoille tehtävät valtion finanssisijoitukset ovat mahdollisia.

Uusi hallintomalli korostaa yliopistojen itsehallintoa
Oikeushenkilöllisyys on tuonut yliopistoille täyden taloudellisen vastuun, mikä korostaa strategisen johtamisen merkitystä. Uudistuksella on pyritty vahvistamaan julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen hallitusten yhteiskuntasuhteita, vaikutusmahdollisuuksia ja talousosaamista.

Yliopistojen hallintoa ja johtamista on uudistettu ja vahvistettu siten, että yliopistot pystyvät vastaamaan aiempaa itsenäisemmin ja paremmin uuden taloudellisen aseman tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rehtorin asemaa ja yliopiston omaa akateemista päätöksentekoa on vahvistettu. Uudistuksen jälkeen hallituksissa ovat edelleen edustettuina yliopistoyhteisön jäsenet (professorit, muu henkilöstö ja opiskelijat).

Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenistä tulee olla vähintään 40 prosenttia yliopiston ulkopuolisia.Yliopistokollegio valitsee hallituksen jäsenet. Halutessaan kollegio voi valita myös ulkopuolisten enemmistön hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yliopistoyhteisön ulkopuolelta.

Säätiöyliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on säätiön perustajien ehdolle asettamia henkilöitä. Säätiön perustajien ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettävion paikkoihin nähden. Hallituksen nimittää yliopiston yhteinen monijäseninen toimielin kuultuaan säätiön perustajia. Säätiöyliopistoihin voidaan valita myös kokonaan ulkopuolinen hallitus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla yliopistoyhteisön ulkopuolisia.

Valtion perusrahoitus on taattu kaikille yliopistoille
Valtio takaa kaikkien yliopistojen riittävän perusrahoituksen, jonka kehitys on sidottu kustannustason nousuun. Yliopistot saavat valtion perusrahoituksen lisäksi rahoitusta julkisesta kilpaillusta rahoituksesta. Lisäksi yliopistot voivat käyttää toimintaansa mahdollisesta yliopiston liiketoiminnasta, lahjoituksista ja pääomatuloista saatavaa varallisuutta.

Yliopistojen pääomittaminen

Valtio pääomitti yliopistot riittävän maksuvalmiuden, vakavaraisuuden ja luottokelpoisuuden turvaamiseksi, kun valtio ei enää ole vakavaraisuuden takaaja. Yliopistojen pääomittamisessa käytettiin suoria rahasiirtoja, yliopistojen hallussa olevaa valtion irtainta omaisuutta sekä kiinteistöomaisuutta. Valtion lisäksi myös muut tahot ovat voineet osallistua uusien yliopistojen pääomittamiseen.

Yliopistouudistukseen liittyneiden yliopistojen keräämien yksityisten pääomasijoitusten valtion vastinrahaan oikeuttaneeksi määräksi tuli 332 miljoonaa euroa vuosina 2008–2013 ja sitä vastaavaksi valtion vastinrahoituksen määräksi suhteella 2:5 muodostui 831 miljoonaa euroa. Lahjoituksista 71 prosenttia kohdentui kahteen säätiöyliopistoon.

Yliopistouudistuksen toteuttamisen jälkeen osana vuonna 2014 annettua julkisen talouden suunnitelmaa päätettiin, että valtio on varautuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Lisäksi pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on todettu, että korkeakouluja pääomitetaan. Kesällä 2015 ei ole vielä linjattu, mitä tämä tarkoittaa yliopistojen käynnissä olevan varainhankinnan ja ammattikorkeakoulujen osalta.

Yliopistojen aiemmissa taseissa oleva omaisuus luovutettiin yliopistoille.

Yliopistojen vakavaraisuuden turvaamisessa hyödynnettiin myös yliopistojen käytössä olevia Senaatti-kiinteistöltä vuokrattuja toimitiloja. Tätä tarkoitusta varten muodostettiin kiinteistöyhtiöitä, joiden osakkeista yliopistot saivat omistukseensa kaksi kolmasosaa. Valtion omistamat ja Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevat yliopistokiinteistöt on yhtiöitetty kolmeen yliopistojen ja valtion omistamaan kiinteistöosakeyhtiöön. Yksi kiinteistöyhtiö hallinnoi Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun muiden yliopistojen kiinteistöjä, toinen Aalto-korkeakoulusäätiön kiinteistöjä ja kolmas Suomen muiden yliopistojen kiinteistöjä. Vuoden 2015 toisessa lisätalousarviossa Senaatti-kiinteistöt oikeutettiin luovuttamaan valtion koko omistusosuuden yhtiöissä käsittävät Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet 89,6 milj. euron kauppahinnalla Aalto-korkeakoulusäätiölle ja Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:lle sekä Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet 127,6 milj. euron kauppahinnalla Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:lle tai Helsingin yliopistolle.

Opiskelijoiden asema

Yliopisto-opiskelijat ovat edelleen täysivaltaisia yliopistoyhteisön jäseniä. Yliopisto-opiskelija on samalla ylioppilaskunnan jäsen ja opiskelijoilla on edustus hallintoelimissä.

Julkaisut

Konstuniversitetsutrednings arbetsgruppens promemoria (på finska). Undervisnings- och kulturministeriets arbetsgruppspromemorior och utredningar 2011:1

Julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen pääomittamisen tarpeesta (pdf). Yliopistojen pääomittamisen vähimmäistarveselvitys 9.6.2008 

Yliopistokiinteistöjen käyttäminen yliopistojen pääomittamisessa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:25   

Kansainvälinen vertailu yliopistojen taloudellisesta autonomiasta Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:42

Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen; väliraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:14

Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen, loppuraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:2

Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:16

Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:15

Turusta tieteen huippukeskittymä Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:14

Yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat -muistio (pdf) 20.8.2007