Suomalaiset yliopistotutkinnot uudistuivat syksyllä 2005. Tutkinnonuudistus oli osa eurooppalaista Bolognan prosessia, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Bolognan prosessin keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertailtavuutta ja lisätä siten opiskelijoiden kansainvälistä liikkumista ja kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia.

Tutkinnonuudistuksen yksi tavoite oli myös tutkintoaikojen lyhentäminen. Tutkintojen sisältöjä uudistettiin siten, että ne vastaavat paremmin tutkimuksen ja työelämän kehitystä.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yliopistojen tutkinnoista tuli kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkeakoulututkintoa kutsutaan useimmiten kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterin tutkinnoksi. Lääketieteen ja hammaslääketieteen aloilla alempaa välitutkintoa ei toistaiseksi oteta käyttöön.

Samalla siirryttiin eurooppalaiseen opintosuoritusten mitoitukseen. Opintoviikoista on luovuttu ja otettu käyttöön opintopisteet. Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä.

Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on kuitenkin 210 opintopistettä, mikä vastaa kolmen ja puolen vuoden kokopäiväistä opiskelua.

Ylempi korkeakoulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Psykologian ja musiikin alalla tutkinnon laajuus on kuitenkin 150 opintopistettä, eläinlääketieteessä 180 opintopistettä. Sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on viisi vuotta.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnot säilyvät yksiportaisina. Lääketieteessä suoritetaan edelleen suoraan ylempi korkeakoulututkinto (lääketieteen lisensiaatin tutkinto), jonka laajuus on yhteensä 360 opintopistettä (tavoiteaika kuusi vuotta). Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä (tavoiteaika viisi vuotta).

Kelpoisuus yliopisto-opintoihin on ylioppilastutkinnon tai vähintään kolmen vuoden ammatillisen tutkinnon suorittaneella. Yliopisto voi myös todeta hakijan valmiudet muulla tavoin riittäviksi.

Yliopistot päättävät opiskelijaksi ottamisesta. Yliopisto voi ottaa opiskelijan suorittamaan sekä ylempää että alempaa korkeakoulututkintoa, pelkkää alempaa korkeakoulututkintoa tai pelkkää ylempää korkeakoulututkintoa. Yliopisto voi myös järjestää erillisen opiskelijavalinnan pelkkään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan.

Pääsääntöisesti opiskelija kuitenkin valitaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jolloin hän saa samalla oikeuden opiskella ylempään korkeakoulututkintoon asti.

Opiskelijan on myös mahdollista suorittaa pelkkä alempi korkeakoulututkinto. Alemman tutkinnon jälkeen hän voi esimerkiksi hakeutua toiseen koti- tai ulkomaiseen korkeakouluun suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Hän voi myös mennä töihin ja palata halutessaan suorittamaan ylemmän tutkinnon myöhemmin.

Tutkinnonuudistuksen tarkoituksena oli myös uudistaa tutkintojen sisältöä. Tähän liittyivät monet opetuksen ja ohjauksen kehittämishankkeet. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä yliopistoissa otettiin käyttöön myös opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), joiden tarkoituksena on helpottaa opiskelijoiden ohjausta ja heidän etenemistään opinnoissa.

Ne opiskelijat, jotka olivat aloittaneet yliopisto-opintonsa ennen syksyä 2005, saivat jatkaa opiskelua aiempien tutkintovaatimusten mukaan. Siirtymäaika, jolloin kahdenlaisia tutkintoja suoritettiin, kesti vuoteen 2008 saakka. Tekniikan alalla, lääketieteessä, hammaslääketieteessä ja eläinlääketieteessä siirtymäaika kesti vuoteen 2010 saakka.

Yliopistojen koulutusvastuut, koulutusohjelmat ja erikoistumiskoulutukset on koottu yhteen asetukseen. Lisäksi on olemassa opetusministeriön asetus erillisistä maisteriohjelmista.  

Asetuksella yliopistojen tutkinnoista säädetään mm. tutkintojen laajuuksista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voi suorittaa. Tutkintoasetus astui voimaan 1.8.2005 ja liittyy samana ajankohtana voimaan tulleeseen yliopistolain muutokseen, jolla siirryttiin kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Valtioneuvosto antoi 19.8.2004 asetuksen yliopistojen tutkinnoista.

Tutkinnonuudistuksen arviointi on paraikaa meneillään Korkeakoulujen arviointineuvostossa.