Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 hankkeen ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien nuorten toiminta- ja työkyvyn parantamiseksi. Vapaaehtoisen ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on osaltaan varmistaa, että tulevaisuuden ammattilaiset suoriutuvat hyvää fyysistä kuntoa vaativista työtehtävistä ja jaksavat töissä terveinä ja stressaantumatta.

Ammattiosaajan työkykypassi antaa tietoa toiminta- ja työkyvystä

Ammattiosaajan työkykypassi on osoitus opiskelijan fyysisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, terveysosaamisesta sekä aktiivisuudesta ja harrastuneisuudesta.

Passin tavoitteena on

• kehittää toiminta- ja työkykyä jo opintojen aikana, jotta siirtyminen koulutuksesta työelämään sujuisi jouhevasti
• motivoida ja ohjata opiskelija säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden hoitamiseen
• tukea ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta
• aktivoida osallistumaan ja innostamaan muitakin osallistumaan sekä tukea vastuullista itsenäisesti ja ryhmässä toimimista.

Ammattiosaajan työkykypassin avulla kannustetaan koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan ja ammattiin opiskelevia valitsemaan valinnaisia toiminta- ja työkykyä tukevia opintoja. Lisäksi passin avulla halutaan edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja tukea opiskelijoiden oma-aloitteista toiminta- ja työkyvystä huolehtimista.

Ammattiosaajan työkykypassin suorittamismahdollisuuden järjestäminen on koulutuksen järjestäjille vapaaehtoista, samoin kuin osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista. Työkykypassin myöntää koulutuksen järjestäjä. Ammattiosaajan työkykypassi antaa työnantajalle tietoa ammattiin hakeutuvan mahdollisuuksista menestyä alalla. Tavoitteena on, että opiskelija voisi hyödyntää passia työnhakutilanteessa.

Työkykypassin tueksi on rakennettu ammattiosaajan hyvinvointiportaali (www.alpo.fi), josta löytyy työkaluja toimintakyvyn parantamiseen.

Kokeilujen kautta kohti toimivaa työkykypassia

Ammattiosaajan työkykypassia on kehitetty syksystä 2006 alkaen Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n koordinoimissa projekteissa ympäri Suomea. Työkykypassin kehittämistyössä on ollut mukana useita koulutuksen järjestäjiä, aktiivisia opettajia ja työpaikkaohjaajia eri puolelta maata ja eri perustutkinnoista. Työkykypassia on kehitetty prosessimaisesti palautteesta oppien. Touko-kesäkuussa 2007 palautetta työkykypassin toimivuudesta koottiin ensimmäisen vaiheen kehittämisprojektissa mukana olleilta sekä koulutuksen järjestäjiltä. Syksyllä 2007 ja talvella 2008 palautetta koottiin toisen vaiheen kokeiluun lähteneiltä, opiskelija- ja opettajajärjestöiltä sekä työelämältä. Lisäksi opetusministeriö järjesti keskeisille sidosryhmille keskustelutilaisuuden ammattiosaajan työkykypassista helmikuussa 2008. Saatua palautetta on hyödynnetty ammattiosaajan työkykypassin ja sitä tukevan ammattiosaajan hyvinvointiportaalin kehittämisessä ja viimeistelyssä.

Ammattiosaajan työkykypassin kehittämisen lähtökohtana on, että terveyttä ja työkykyä vahvistavia osuuksia sisältyy monipuolisesti ammatillisiin opintoihin niiden eri vaiheissa ja että terveyttä ja työkykyä ylläpitävät osuudet liittyvät kunkin alan vaatimuksiin ja ammatin harjoittamiseen. Tämä periaate on otettu huomioon myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden uudistamistyössä. Työkykypassin kehittämisen haasteena on, miten passin suorittaminen mahdollistetaan kaikille opiskelijoille, myös liikunnallisesti passiivisille opiskelijoille, erityistä tukea tarvitseville ja yli 18-vuotiaana.