Maahanmuuttajien eli Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, siirtolaisten, paluumuuttajien ja muiden ulkomaalaisten koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia tasavertaisesti suomalaisessa yhteiskunnassa sekä pitää yllä heidän omaa kulttuuri-identiteettiään. Tavoitteena on myös mahdollisimman toimiva kaksikielisyys: suomen tai ruotsin kielen hallitseminen ja oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitäminen.

Suomessa vakituisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvittava koulutus, jatkokoulutus sekä ammattitaidon ylläpitäminen pyritään turvaamaan. Tavoitteena on se, että ulkomailla suoritetut tutkinnot ja opinnot sekä työkokemus luovat pohjan koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa.

Maahanmuuttajakoulutusta linjataan kehittämissuunnitelmassa

Maahanmuuttajien koulutusta koskevat linjaukset on määritelty valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003-2008.

Maahanmuuttajien koulutuksessa panostetaan erityisesti riittävään suomen tai ruotsin kielen hallintaan, joka luo pohjan jatko-opinnoille ja mahdollistaa kotoutumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Oppilaiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan tavoitteena toimiva kaksikielisyys.

Vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymykset sisällytetään järjestelmällisesti osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta.

Hyviä etnisiä suhteita tukevia tutkimus- ja kehittämishankkeita tuetaan. Vähemmistötietoutta pyritään edistämään oppikirjoja ja opetusmateriaaleja kehittämällä.

Koulutukseen hakijoiden kulttuuritausta pyritään ottamaan huomioon opiskelijavalinnoissa ja koulutuksen järjestämisessä. Erityisesti maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten osallistumista koulutukseen kehitetään.

Koulutuksen järjestäjät saavat rahoitusta opetusjärjestelyihin. Mm. valtionosuuksissa huomioidaan vieraskielisten oppilaiden määrä.

Maahanmuuttajien perusopetus

Oppivelvollisuus ja oikeus saada esiopetusta koskee kaikkia Suomessa vakinaisesti asuvia lapsia. Kunta tai muu opetuksen järjestäjä voi ottaa lapsen oppilaaksi perusopetukseen tai esiopetukseen, vaikka lapsi ei vakinaisesti asuisikaan kunnassa, jossa hän oleskelee.

Maahanmuuttajien opetusta järjestetään yleisopetuksessa, jossa oppilaat saavat tukea tarpeidensa mukaisesti tai perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot perusopetukseen siirtymiselle sekä edistää oppilaan kotoutumista ja kehitystä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää.

Perusopetuslain mukaan koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Kunta voi järjestää perusopetusta ja esiopetusta vieraalla kielellä, mutta velvollisuutta vieraskielisen opetuksen järjestämiseen ei ole.

Oppilaat opiskelevat suomea tai ruotsia toisena kielenä. Oman äidinkielen opetus sen rinnalla vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja toiminnallista kaksikielisyyttä. Maahanmuuttajille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta järjestetään, jos vähintään kolme opetukseen oikeutettua asuu saman kunnan alueella.

Maahanmuuttajien lukiokoulutus

Lukiossa maahanmuuttaja voi opiskella suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään joko osana koulun normaalia opetusta tai koulu voi saada sen järjestämiseen siihen erillisrahoitusta.

Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi perustua suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Ylioppilastutkinto­lautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon.

Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus

Maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävät kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on 20 - 40 opintoviikkoa. Edellytyksinä sekä valmistavaan koulutukseen että ammatilliseen perus­koulutukseen pääsylle on riittävä kielitaito ja yleiset opiskeluvalmiudet.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelija­valinnassa voidaan soveltaa joustavaa valintaa, jossa voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä.

Koulutuksen järjestämisoikeudesta määrätään opetusministeriön päätöksessä koulutuksen järjestämisluvasta.

Maahanmuuttajien korkeakoulutus

Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä opiskelijavalintaa, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta. Opetusta järjestetään myös englanniksi. Tutkintojen lisäksi myös tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisellä opinto-oikeudella.

Ammattikorkeakouluissa on myös ammattikorkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista.

Yliopistoissa on maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille omia koulutusryhmiä mm. opettajakoulutuksessa. Korkeakoulujen laaja vieraskielisen opetuksen ja suomen/ruotsin kielen opetuksen tarjonta edesauttavat myös muiden kuin suomen- tai ruotsinkielentaitoisten opiskelumahdollisuuksia.