Koulutusvienti - uusia mahdollisuuksia
Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.
Valtioneuvosto teki keväällä 2010 periaatepäätöksen suomalaista koulutusvientiä koskevista strategisista linjauksista.
Tavoitteet toteutetaan opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoasiainministeriön sekä muiden eri toimijoiden yhteistyönä.
Julkaisut
Kiinnostuksesta kysynnäksi ja
tuotteiksi – Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset. Valtioneuvoston periaatepäätös
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:11
Tiedotteet
Valtioneuvosto päätti Suomen koulutusvientistrategiasta 29.4.2010
Ministerit Virkkunen ja Pekkarinen: Koulutuksesta vahva tulevaisuuden vientiala 29.4.2010
Opetusministeri Virkkunen: Koulutuksesta uusi vientiala 27.11.2009
Valmistelun taustaa
Valtioneuvosto päätti keväällä 2009 Vanhasen II hallituksen puoliväliarvioinnin yhteydessä käynnistää hankkeen koulutuksen ja suomalaisen osaamisen viennin edistämiseksi ja yritysklusterin synnyttämiseksi alalle.
Valtiosihteeri Heljä Misukan vetämä työryhmä jätti esityksensä opetusministeri Virkkuselle 16.2.2010. Työryhmän päälinjaukset käsiteltiin hallituksen iltakoulussa ja sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen suomalaista koulutusvientiä koskevista strategisista linjauksista 29.4.2010.
Koulutusvientistrategiaa valmisteleva työryhmä on käsitellyt koulutusvientinä mm. seuraavia asioita
- opiskelijoiden kouluttaminen ulkomailla
- ulkomaisten opiskelijoiden kouluttaminen Suomessa
- opettajien koulutus ja täydennyskoulutus
- opetusteknologian ja -materiaalien vienti
- konsultointi koulutusjärjestelmän rakentamisessa.
Mahdolliset asiakkaat voivat olla valtioista ja muista peruskoulutuksen järjestäjistä liikeyrityksiin, jotka haluavat kehittää henkilöstönsä osaamista.
Suomen koulutusjärjestelmä on ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. OECD:n nuorten osaamista vertailevien PISA-tutkimusten loistavat tulokset ovat nostaneet suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnettuutta maailmalla. Tulokset ovat nostaneet erityisesti peruskoulun mainetta, mutta kiinnostuksen kohteita on muitakin, mm. korkeakoulutus ja ennen kaikkea ammatillinen koulutus.
Koulutusviennin suurmaiden (Australia, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia) kärkituote on ollut tutkinto-opiskelijoiden tuonti ja näiden maksamat lukukausimaksut. Vuoden 2008 alusta lakimuutos mahdollisti suomalaisille korkeakouluille tilauskoulutuksen järjestämisen ulkomaisille yrityksille ja yhteisöille, mutta ei yksityisille henkilöille. Nykytilanteessa onkin haettava koulutusviennille muita kärkiä kuin tutkinto-opiskelijoiden tuonti ulkomailta.
Lisätietoja
kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi, p. 09-160 77388, jaana.palojarvi@minedu.fi