Opetusministeriön tavoitteena on kansainvälisesti kilpailukykyinen, laadukas, taloudellinen, tuottava ja tehokas korkeakoululaitos. Keskeistä on korkeakoulujen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen. Korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset edellyttävät korkeakoulujärjestelmän rakenteen uudelleen arviointia. Tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi nuorisoikäluokkien kehitys ja globaali kilpailu koulutus- ja tutkimusmarkkinoilla.

Korkeakoululaitos muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät ja profiilit. Yliopistojen toiminnassa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva koulutus. Ammattikorkeakoulujen tehtävässä korostuu työelämälähtöisyys sekä alueen ja pk-sektorin tarpeet.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa, korkeakoulututkintoja ja koulutusohjelmia kehitetään kokonaisuutena siten, että yhteiskunnan asiantuntija- ja sivistystarpeet täytetään.

Yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista uusista yhteenliittymistä muodostuva kokonaisuus ja uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna 2012. Korkeakoulujen rakenteet voivat vaihdella alueittain. Kehittämisvastuu on korkeakouluilla, mutta opetusministeriö kehittää seurantakriteereitä yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja ottaa saavutetut tulokset huomioon korkeakoulujen rahoituksessa.

Tehokas ja toimiva korkeakouluverkko edellyttää tiivistyvää yhteistyötä ja voimien yhdistämistä. Rakenteeltaan tulevaisuuden korkeakoululaitos muodostuu vahvoista, vetovoimaisista sekä koulutustarjonnaltaan ja tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan profiloituneista korkeakouluyksiköistä. Tavoitteisiin päästään kokoamalla korkeakouluverkkoa ja muodostamalla entistä suurempia ja toiminnallisesti vahvempia yksikköjä, joilla on edellytykset kehittyä laadultaan ja vaikuttavuudeltaan kansainvälisesti korkealle tasolle.

Korkeakoulujen profiileja ja painoaloja kehitetään sekä korkeakouluverkkoa kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhteistyön ja instituutioiden yhdentymisen kautta. Päällekkäistä koulutustarjontaa karsitaan. Koulutuksen ja TKI-toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja liiketoiminnalliseksi hyödyntämiseksi kehitetään korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisiä rakenteita.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut määrittelevät strategiatyössään. pitkän tähtäimen tavoitteet rakenteelliselle kehittämiselle, profiloitumiselle ja painoaloille. Opetusministeriö valmistelee rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman pääministerivetoisen Tutkimus- ja innovaationeuvoston vuoden 2010 raporttiin. Vuosina 2012 ja 2016 toteutetaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden vaikutusten väliarvioinnit ja kokonaisuutena uusi korkeakoululaitos arvioidaan kansainvälisesti vuonna 2020.

Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä tukee korkeakoulujen ja opetusministeriön yhteinen tietohallintohanke RAKETTI sekä korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hanke. 

 

Rakenteellisen kehittämisen tavoitteita:

• Opetuksen ja tutkimuksen laatu paranee.
• Koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus vahvistuu.
• Kansainvälistyminen etenee.
• Osaamistaso nousee ja kilpailukyky vahvistuu.
• Korkeakoulutuksen voimat kootaan.
• Yhteistyörakenteet ja hallinto kehittyvät.
• Julkinen tutkimusjärjestelmä toimii paremmin.
• Yksilön koulutusvaihtoehdot monipuolistuvat.
• Opiskelijoiden ja tutkijoiden palvelut paranevat.
  

Rakenteellinen kehittäminen yliopistoissa

 

Yliopistoista tulee yliopistolain uudistumisen myötä vuoden 2010 alusta itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun toiminnat yhdistetään säätiölain mukaisesti organisoituvaan Aalto-yliopistoon. Lisäksi Tampereen teknillinen yliopisto toimii vuoden 2010 alusta lähtien uuden yliopistolain mukaisena säätiöpohjaisena yliopistona. Muut yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi.

Yliopistojen määrä vähenee kahdeksastatoista kuuteentoista. Aalto-yliopiston lisäksi Kuopion ja Joensuun yliopistoista muodostuva Itä-Suomen yliopisto sekä Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta muodostuva Turun uusi yliopisto aloittavat toimintansa 2010.

Sisä-Suomen yliopistoallianssia kehitetään Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta muodostuvana kiinteänä toiminnallisena kokonaisuutena. Yliopistoallianssin toimintarakenteet otetaan käyttöön vuoteen 2010 mennessä.

Opetusministeriö on tukenut yliopistojen uudenlaisia rakenteita samoin kuin yliopistojen yhteishankkeita ja ammattikorkeakoulujen ja muiden tahojen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Lisäksi on tuettu eräitä yliopistojen sisäisiä kehittämishankkeita. Yliopistot ovat myös suunnitelleet omaehtoisesti yhteistyötä ja toteuttaneet uusia tarkoituksenmukaisia toimintarakenteita.

Yliopistojen rakenteellista kehittämistä tuetaan myös yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa vahvistamalla. 

 

Rakenteellinen kehittäminen ammattikorkeakouluissa

 

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n ylläpitämä Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Uusi ammattikorkeakoulu muodostuu Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistyessä. Sen tehtävänä on muodostaa Pirkanmaalle monialainen hyvinvointiin, tekniikkaan ja talouteen keskittyvä korkeakoulu.

Ammattikorkeakoulujen yhdistymishankkeiden pohjalta aiemmin syntyneet Metropolia -ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan Novia aloittivat toimintansa vuonna 2008 sekä Haaga-Helia -ammattikorkeakoulu vuonna 2007.

Itä-Suomen ammattikorkeakouluyhteistyön osapuolten Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyörakenteita vahvistetaan syvällisen kumppanuuden periaatteen pohjalta. Ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistä strategista päätöksentekoa.

Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailuasemaa vahvistetaan Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen sekä Laurean ja Metropolian välille solmitulla kumppanuussopimuksella ja sitä toteuttavalla, vuosille 2010-2012 laadittavalla toimenpideohjelmalla, joka tiivistää korkeakoulujen yhteistyötä ja selkiyttää työnjakoa.

Muita ammattikorkeakoulujen kehitteillä olevia yhteistyörakenteita ovat mm. Keskisen Suomen ammattikorkeakoulujen konsortio ja Kaakkois-Suomen korkeakoulutuskokonaisuus.

Korkeakoulukohtaista toimipisteverkon kokoamista jatketaan useissa ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen sisällä koulutusvastuita yhdistetään siten, että koulutus järjestetään koulutusohjelmatasolla vähintään 40 aloittajan ryhmissä.

Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa on sopeutettu väestökehitys huomioiden siten, että koulutustarjonnasta on vuosina 2008-2009 uudelleenkohdennettu noin 10 %.

 

 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä hankkeita

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistyötään ja työnjakoaan sekä vahvistavat sitä kautta profiloitumistaan yhteisen strategiatyön pohjalta. Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston sekä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen muodostama liittoutuma, jolla on yhteinen strateginen päätöksenteko. Konserni on määritellyt yhteiset tavoitteet ja toiminnalliset painopisteet sekä kunkin korkeakoulun vastuut toiminta-alueellaan.

Muita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeita ovat mm. pääkaupunkiseudun ruotsinkielinen korkeakoulutusallianssi, jossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan ja Arcada sekä Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteistyö.