Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Yleisen jaottelun mukaan se voi olla omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omaehtoisesta koulutuksesta, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja työnantajat henkilöstökoulutuksesta.
Tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa opinnot johtavat samoihin tutkintoihin kuin vastaavassa nuorten koulutuksessakin. Opiskella voi työssä, työn ohessa tai vapaa-ajalla. Koulutusta järjestetään pääsääntöisesti monimuotokoulutuksena ja joustavasti huomioiden mm. työssäkäyntimahdollisuudet. Koulutusta toteutetaan päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Lisääntyvässä määrin koulutusta toteutetaan myös verkkoa hyödyntäen.
Aikuiset voivat hakea myös nuorten koulutukseen, mutta tällöin koulutus on suunniteltu ensisijaisesti nuorten ehdoilla ja toteutetaan yleensä päivisin tai vain osin monimuotokoulutuksena.
Tutkintoon johtavaa, vapaatavoitteista sivistystyötä sekä eri pituista lisä- ja täydennyskoulutusta järjestetään noin 800 oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu myös työpaikoilla sekä arjen eri tilanteissa hyödyntäen tietoverkkoja, kirjastoja ja muita oppimisen mahdollistavia ympäristöjä (oppimisympäristöjä).
Aikuiskoulutustutkimuksen (Tilastokeskus 2010) mukaan eri tavoin toteutettuun aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli puolet (52 %) 18-64 vuotiaista eli reilut 1,7 miljoonaa kansalaista. Euroopan unionin työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2010 suomalaisista 25-64-vuotiaista 23 % osallistui koulutukseen kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana. Osallistuminen Suomessa on kansainvälisesti vertaillen aktiivista. Seuraava aikuiskoulutustutkimus (PIAAC) toteutetaan vuonna 2012. Tulokset valmistuvat vuonna 2013.
Osallistumisasteen nosto edellyttää osallistumispohjan laajentamista (eri kansalaisryhmien aktivointia) ja erityisesti vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamista. Erityisenä tavoitteena on lisätä erityisesti vailla ammatillista koulutusta tai ns. vanhentuneen koulutuksen varassa olevien, mm. mikroyrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön, maahanmuuttajien sekä muiden tutkimuksissa havaittujen vähän osallistuvien kanslaisten (aliedustettujen ryhmien) aikuiskoulutusmahdollisuuksia.
Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on kannustaa kansalaisia elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia työvoiman saatavuudesta ja tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin vastaamisesta, huolehtia koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista sekä vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja tasa-arvoa.
Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö vastaa toimialaan kuuluvan koulutuksen kehittämisestä.
Ministeriön yhteydessä toimiva Elinikäisen oppimisen neuvosto käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Opetustoimen henkiöstökoulutuksen neuvottelukunta edistää opetustoimessa työskentelevän henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä.