Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Opetusministeriö vastaa omaehtoisesta koulutuksesta, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja työnantajat henkilöstökoulutuksesta.

Opetusministeriön pääluokan menoista noin 12 prosenttia kohdentuu aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutusmenoista noin 40 prosenttia käytetään ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen, neljännes korkeakoulujen aikuiskoulutukseen, viidennes vapaaseen sivistystyöhön ja yleissivistävään aikuiskoulutukseen ja noin viisi prosenttia aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja opetushenkilökunnan täydennyskoulutukseen.

Tutkintoon johtavaa, vapaatavoitteista sekä eri pituista lisä- ja täydennyskoulutusta järjestetään noin 800 oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla sekä informaalina oppimisena tietoverkkoja, kirjastoja ja muita oppimisympäristöjä hyödyntäen.

Eri tavoin toteutettuun aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli 1,7 miljoonaa kansalaista. Työikäisestä aikuisväestöstä siihen osallistuu vuosittain yli puolet ja osallistuminen on runsasta myös kansainvälisesti verrattuna. Tavoitteeksi on asetettu, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Tämä edellyttää osallistumispohjan laajentamista ja vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamista. Tavoitteena on lisätä erityisesti vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevien, yrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön, maahanmuuttajien sekä yli 55-vuotiaiden koulutusmahdollisuuksia.

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävät ja keskeiset uudistukset (ent. Aikuiskoulutuksen haasteita)

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Aikuiskoulutuksella lievennetään myös taantuman vaikutuksia.

Hallituskaudella 2007-2011 painopisteenä ovat aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toteuttaminen, vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpano, oppisopimuskoulutuksen tehostaminen, opetushenkilökunnan osaamisen varmistaminen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja integraation tukeminen.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) kattaa ammatillisen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen. Valmistelusta vastaa johtoryhmä, jossa ovat edustettuina vastuuministeriöt (OPM, STM ja TEM) sekä työelämän valtakunnalliset järjestöt. Pääehdotukset valmistuivat keväällä 2009 (OPM 2009:11) ja niiden toimeenpano on alkanut. Pääviestit ovat työelämässä tapahtuvan oppimisen vahvistaminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen ja joustavat koulutuksen yhdistelymahdollisuudet, korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen vahvistaminen, aikuisopiskelun osuvuutta parantavien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tehostaminen, vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantaminen sekä aikuisopiskelun etuusjärjestelmien selkiyttäminen ja rahoituspohjan laajentaminen. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä eri ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken.

Vapaan sivistystyön tehtävänä on vastata muuttuviin koulutustarpeisiin sekä vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma ajoittuu vuosille 2009-2012. Valmisteluryhmän esitysten (OPM 2009:12) pohjalta uudistetaan mm. vapaan sivistystyön lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää ja ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta. Painopisteenä on maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien, työttömien ja senioriväestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistaminen.

Oppisopimuskoulutus on keskeisin työelämässä tapahtuvan oppimisen muoto. Yhä suurempi osa ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta järjestetään oppisopimuksena. Oppisopimuskoulutusta kehitetään ja laajennetaan selvitysmiehen ehdotusten (OPM 2009:1) ja aikuiskoulutuksen kokonaisuudistukseen liittyvien linjausten pohjalta. Oppisopimustyyppinen koulutus on laajennettu vuonna 2009 korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen. Oppisopimustyyppisenä järjestetään myös työvoimapoliittista koulutusta.

Opetushenkilökunnan mahdollisuuksia ammatillisen osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen parannetaan käynnistämällä Osaava-täydennyskoulutusohjelma hallitusohjelman tavoitteiden ja työryhmän (OPM 2009:16) ehdotusten pohjana. Maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan täydennyskoulutus on lähivuosien painopisteitä

Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia tehostetaan kaikilla koulutustasoilla. Aikuisväestön osalta painopisteenä ovat kielenopetuksen tehostaminen sekä työllistymistä ja integraatiota tukevien koulutusmahdollisuuksien parantaminen.

Aikuiskoulutustehtävien hoito opetusministeriössä

Aikuiskoulutuksesta vastaa opetusministeriössä koulutus- ja tiedepolitiikan osaston aikuiskoulutuksen tulosalue. Se käsittelee asiat, jotka koskevat aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuvan koulutuspolitiikan edistämistä. Tulosalue käsittelee asiat, jotka koskevat :

• kansallisen aikuiskoulutuspolitiikan ja elinikäisen oppimisen edellytysten kehittämistä
• ammatillista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintojärjestelmää
• korkeakoulujen aikuiskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta
• yleissivistävää aikuiskoulutusta ja yleisiä kielitutkintoja
• vapaata sivistystyötä ja sivistys- ja neuvontajärjestöjä
• aikuisopiskelun neuvontaa, ohjausta ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista
• aikuiskoulutuksen mitoitusta, järjestämistä ja ohjausta (järjestämisluvat ja tulosohjaus)
• opetustoimen henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen koordinointia
• toimialan lainsäädäntöä, rahoitusta ja taloussuunnittelua
• toiminnan laatua, arviointia ja kansainvälistä yhteistyötä

Elinikäisen oppimisen neuvosto on opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Neuvoston tehtävänä on: 1) seurata koulutuksen ja työelämän toimintaympäristön ja yksilöiden koulutustavoitteiden muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeisiin ja elinikäisen oppimisen politiikkaan, 2) seurata ja edistää työelämässä tapahtuvaa opiskelua, 3) edistää korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa, 4) seurata elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumista ja tehdä ehdotuksia tarvittavista kehittämistoimenpiteistä, 5) edistää elinikäiseen oppimiseen liittyvää tutkimusta, pedagogista kehittämistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä, 6) suorittaa muut opetusministeriön sille osoittamat tehtävät.

Neuvoston tehtäviä ja kokoonpanoa uudistettiin keväällä 2009 annetulla valtioneuvoston asetuksella. Uuden neuvoston toimikausi on 1.8.2009-31.12.2011. Elinikäisen oppimisen neuvostossa on puheenjohtajan lisäksi neljätoista jäsentä ja heidän varajäsenensä, jotka edustavat laaja-alaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta.