Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä koulutusta. Se voi olla omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta tai työvoimapoliittista koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa omaehtoisesta koulutuksesta, työ- ja elinkeinoministeriö työvoimapoliittisesta koulutuksesta ja työnantajat henkilöstökoulutuksesta.

Tutkintoon johtavaa, vapaatavoitteista sekä eri pituista lisä- ja täydennyskoulutusta järjestetään noin 800 oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla sekä arkioppimisena tietoverkkoja, kirjastoja ja muita oppimisympäristöjä hyödyntäen.

Vuoden 2006 aikuiskoulutustutkimuksen mukaan eri tavoin toteutettuun aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain yli puolet (52 %) 18-64 vuotiaista, reilut 1,7 miljoonaa kansalaista. Euroopan unionin työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2010 suomalaisista 25-64-vuotiaista 23 % osallistui koulutukseen kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana. Osallistuminen Suomessa on kansainvälisesti vertaillen runsasta.

Seuraava aikuiskoulutustutkimus toteutetaan vuonna 2012. Osallistumisasteen nosto edellyttää osallistumispohjan laajentamista ja vähemmän osallistuvien väestöryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamista. Tavoitteena on lisätä erityisesti vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa olevien, pienyrittäjien ja pk-yritysten henkilöstön, maahanmuuttajien sekä muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia.

Aikuiskoulutuspolitiikan tehtävänä on työvoiman saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, koko aikuisväestön koulutus- ja sivistysmahdollisuuksista huolehtiminen sekä yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvon vahvistaminen. Aikuiskoulutuspolitiikalla tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä aikuiskoulutuksesta vastaavat kukin omalta osaltaan yleissivistävän koulutuksen yksikkö, ammatillisen koulutuksen yksikkö sekä korkeakoulu- ja tiedeyksikkö. Esikuntayksikön tehtävät koskevat mm. elinikäisen oppimisen kehittämistä kokonaisuutena sekä aikuisopiskelijoiden etuuksia.

Elinikäisen oppimisen neuvosto on opetusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka käsittelee koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhön sekä elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Neuvoston tehtävänä on: 1) seurata koulutuksen ja työelämän toimintaympäristön ja yksilöiden koulutustavoitteiden muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia aikuisväestön osaamis- ja koulutustarpeisiin ja elinikäisen oppimisen politiikkaan, 2) seurata ja edistää työelämässä tapahtuvaa opiskelua, 3) edistää korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa, 4) seurata elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumista ja tehdä ehdotuksia tarvittavista kehittämistoimenpiteistä, 5) edistää elinikäiseen oppimiseen liittyvää tutkimusta, pedagogista kehittämistyötä ja kansainvälistä yhteistyötä, 6) suorittaa muut opetusministeriön sille osoittamat tehtävät. Elinikäisen oppimisen neuvostossa on puheenjohtajan lisäksi neljätoista jäsentä ja heidän varajäsenensä, jotka edustavat laaja-alaisesti koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen asiantuntemusta.