UNESCO ja Suomi

Suomi liittyi järjestöön vuonna 1956. Suomen UNESCO-politiikan toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä ulkoasiainministeriön ja muiden ministeriöiden sekä Suomen pysyvän UNESCO- ja OECD -edustuston kanssa (Pariisi).

Suomen tavoitteina UNESCOssa on mm. vahvistaa UNESCOn asemaa osana kansainvälistä multilateraalista järjestelmää, saattaa järjestö kiinteämmin YK-järjestelmän piiriin, sekä tukea järjestön keskittymistä sellaisiin kysymyksiin, joissa se voi tuottaa lisäarvoa suhteessa muihin kansainvälisiin toimijoihin. Tärkeänä tavoitteena on tukea UNESCOn reformia osana laajempaa YK:n reformia ja vahvistaa UNESCOn kykyä toimia tehokkaasti globalisaation hallinnassa. Suomi seuraa aktiivisesti UNESCOn normatiivisten ja muiden instrumenttien toimeenpanoa. Lisäksi Suomi pyrkii edistämään vaikuttavuuttaan ja näkyvyyttään UNESCOssa ja lisäämään UNESCOn näkyvyyttä Suomessa.

UNESCOn laajaan asiantuntijaverkostoon kuuluu kansallisten Unesco-toimikuntien verkosto, joka tukee järjestön ja jäsenvaltioiden välisiä yhteyksiä. Ensimmäinen Suomen Unesco-toimikunta perustettiin 1957. Valtioneuvoston neljän vuoden välein asettama toimikunta on neuvoa-antava elin, jonka jäsenet edustavat UNESCOn toiminnan eri aloja. Toimikunta osallistuu hallitustenvälisten komiteoiden työskentelyyn sekä pohjoismaisiin ja kansainvälisiin kokouksiin. Suomen Unesco-toimikunnan sihteeristö työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä..

Suomi on jäsenenä seuraavissa Unescon hallitustenvälisissä elimissä, komiteoissa ja hallituksissa:

  • Sosiaalisten muutosten hallinta -ohjelman neuvosto ja byroo (Management of Social transformations Programme, MOST) 2008-2011
  • Kansainvälisen hydrologisen ohjelman neuvosto (International Hydrological Programme, IHP) 2007-2010
  • Kansainvälisen tiedonvälityksen kehitysohjelman neuvosto (International Programme for the Development of Communication, IPDC) 2010-2013 
  • ns. Nuubia-komitea (Executive Committee for the International Campaign for the Establishment of the Nubia Museum in Aswan and the National Museum of Egyptian Civilization in Cairo), 2006-2011
  • Kansainvälinen Bioetiikkakomitea (International Bioethics Committee, IBC), 2010-2013
  • UNESCOn koulutusinstituutin, Elinikäisen oppimisen instituutin hallitus (UNESCO Institute for Life Long Learning, UIL) 2010-2013
  • Haagin 1954 sopimuksen (sopimus kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa) toisen lisäpöytäkirjan mukainen kansainvälinen komitea ja byroo, puheenjohtajuus 2007-2010

Lisäksi Suomi osallistuu aktiivisesti mm. valtamerikomission IOC:n (Intergovernmental Oceanographic Commission) työryhmiin ja kokouksiin. Ilmatieteenlaitos ja Suomen Ympäristökeskus koordinoivat Suomen osallistumista IOC:n toimintaan.