Suomen Unesco-toimikunta

UNESCOn perussäännössä jäsenvaltioita velvoitetaan perustamaan kansallinen toimikunta, jossa ovat edustettuina hallitus ja tärkeimmät kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin alaan kuuluvia kysymyksiä harrastavat kansalliset yhteisöt. Kansalliset Unesco-toimikunnat muodostavat koko maailman kattavan ainutlaatuisen yhteistyöverkoston.

Suomeen perustettiin oma Unesco-toimikunta vuonna 1957 kansalliseksi neuvoa antavaksi asiantuntijaelimeksi. Valtioneuvosto kutsuu Suomen Unesco-toimikuntaan puheenjohtajan ja lisäksi enintään yksitoista muuta jäsentä, joiden tulee edustaa Unescon toiminnan eri aloja. Jäsenten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö kutsuu toimikuntaan, sitä ensin kuultuaan, tarvittavan määrän asiantuntijoita. Toimikunnan toimikausi on neljä kalenterivuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ulkoasiainministeriön edustajilla on oikeus olla toimikunnan kokouksissa läsnä ja heillä on niissä puhevalta.

Suomen Unesco-toimikunta edistää UNESCOn, valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisiä yhteyksiä. Toimikunnan tehtävät on lueteltu Suomen Unesco-toimikunnasta annetussa asetuksessa.

Unesco-toimikunnan tulee antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ja valtioneuvostolle lausuntoja sekä tehdä aloitteita asioista, jotka koskevat:

  1. toimenpiteitä, jotka aiheutuvat Unescon yleiskokousten ja hallintoelinten sekä Unescon järjestämien kansainvälisten kokousten ja neuvottelujen päätöksistä ja suosituksista Suomessa;
  2. Unescon toimintaan liittyviä muita laajakantoisia ja periaatteellisia kysymyksiä;
  3. Suomen edustusta Unescon yleiskokouksissa ja hallintoelimissä sekä sen järjestämissä kokouksissa ja neuvotteluissa;
  4. muita Unescon toimialoja koskevia n yhteistyön kysymykansainväliseksiä, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö määrää toimikunnan käsiteltäviksi; sekä
  5. Unescon päämäärien ja toiminnan tunnetuksi tekemistä.

Suomen Unesco-toimikunnan sihteeristötehtävistä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.