Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2006. Alue on Suomen ensimmäinen luonnonperintökohde. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin maailmaperintökohteen laajennus. Ne muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa maankohoaminen on nähtävissä ainutlaatuisesti.

Merenkurkku on pääosin matalaa moreenisaaristoa, jonka korkein kohta kohoaa ainoastaan noin 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Erityisen vaikuttavia ovat mannerjään Pohjanmaan tasangolle muovaamat pyykkilautamoreenikentät eli De Geer -moreenit. Maisema onkin seurausta jäätiköitymis- ja sulamisvaiheista viimeisen jääkauden aikana. Merenkurkun alue vapautui jäätiköstä noin 10 000 vuotta sitten.

Merenkurkussa maankohoaminen on hyvin voimakasta, keskimäärin 8mm vuodessa. Saaristo muuttaa siis jatkuvasti muotoaan: uusia saaria nousee, merenlahdet muuttuvat järviksi ja veneväylät mataloituvat. Nämä muutokset ovat havaittavissa yhden ihmispolven aikana, sillä maa-ala kasvaa vuosittain sadalla hehtaarilla. Uloimmista saarista on matkaa Ruotsiin vain noin 25 kilometriä.

Faktaa Merenkurkusta:
Pinta-ala: 194 400 ha, leveys 70 km ja pituus 60 km
15 % maata ja 85 % merialuetta
Saarten lukumäärä: 6550
Rantaviivaa: 2840 km

Linkkejä:

Ympäristöministeriö

Metsähallitus