Etusivu Julkaisut

Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa

tiivistelmä / sammandrag
Takaisin
  • Julkaisun nimi
  • Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa 
  • Tekijät
  •  
  • Työryhmä
  •  
  • Julkaisusarja
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:10 
  • Julkaistu
  • 03-07-2013 
  • Sivumäärä
  • 49 
  • ISBN
  • 978-952-263-216-6 (PDF) 
  • ISSN
  • -L 1799-0343, 1799-0351 (PDF) 
  • Kieli
  • suomi 
  • Tilaukset
  • Julkaisija
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö 
suomeksi (3423 kb)

Tiivistelmä

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö on tukenut usean vuoden ajan mediakasvatuksen edistämistä varhaiskasvatuksessa. Alueelle suunnatun mediakasvatusselvityksen tarkoituksena oli saada tietoa mediakasvatuksen tilasta varhaiskasvatuksessa kuntien hallintotasolla. Tarkempina selvitysalueina olivat mm. mediakasvatuksen nykytilanne kunnan varhaiskasvatuksen suunnitelmissa ja koulutuksissa, näkemykset mediakasvatuksen tärkeydestä, varhaiskasvatuksen mediakasvatuksen materiaalien tunnettuus ja näkemykset kunnan varhaiskasvatuksen kehittämistarpeista.

Kyselyn kohderyhmänä ovat kuntien varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320), koska kysely osoitettiin 302 kuntaan. Muutamissa kunnissa varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan yhteisessä kuntayhtymässä tai yhteistoimintamallilla. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselynä 29.1.2013–12.3.2013 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 41,5.

Tulosten mukaan suurimmassa osassa kunnista alle puolet varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tuntee mediakasvatusta. Hieman yli puolet vastaajista arvioi, että kunnassa toteutetaan tietoista mediakasvatusta yli 20 prosentissa varhaiskasvatusyksiköistä. Kunnissa on harvoin nimetty henkilöä edistämään mediakasvatusta.

Henkilöstö on osallistunut jonkinlaiseen mediakasvatuskoulutukseen kohtuullisen usein viimeisen kahden vuoden aikana. Pienissä ja pienehköissä kunnissa (alle 10 000 asukasta) on ollut melko yleistä, että mediakasvatuskoulutuksiin ei ole osallistuttu. Suurissa kaupungeissa koulutus on ollut keskimääräistä yleisempää.

Mediakasvatuksen sisältöjä on kirjattu varhaiskasvatussuunnitelmaan neljäsosassa kunnista. Näistä kunnista enemmistö on suuria kuntia, ja pienissä ja keskisuurissa kunnissa mediakasvatuksesta ei todennäköisimmin ole laadittu suunnitelmaa. Kolmasosassa kunnista ei ole käyty keskustelua mediakasvatussisällöistä suunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Kunnissa, joissa mediakasvatus on kirjattu suunnitelmiin, vastaajat arvioivat siihen vaikuttaneita syitä. Tärkeimpinä nostettiin esille mediamaailman nopea muuttuminen, mediakasvatuksesta käyty yleinen keskustelu sekä lasten osoittamat tarpeet mediakasvatukselle. Melkein joka toinen vastaaja ilmoitti, että kunnassa on järjestetty mediakasvatustapahtumia tai hankkeita. Mitä pienemmästä kunnasta oli kyse, sitä harvemmin tapahtumia on järjestetty. Kuntien mediakasvatuksen yhteistyökumppani on erittäin usein kirjasto.

Muita eniten mainittuja olivat seurakunnat, museot, kansalaisjärjestöt ja valtakunnallinen mediakasvatusjärjestö.

Kotien ja esiopetuksen merkitys tietoisessa mediakasvatuksessa arvioitiin tärkeäksi. Kolmanneksi tärkeimpänä esiin nousi 3–5-vuotiaiden lasten päivähoito. Tuloksissa eniten mielipiteitä jakava alue on 0–3-vuotiaiden mediakasvatus.

Perusteluksi mediakasvatuksen tarpeellisuudelle esitettiin tasaisesti monipuolisia syitä. Tärkeimpinä pidettiin lasten opastamista turvalliseen ja vastuulliseen median käyttöön.

Ammattikasvattajien osaamisessa pidettiin tärkeinä monenlaisia osa-alueita. Erittäin tärkeinä pidettiin kykyä arvioida lapsen kehitystasolle sopivia mediasisältöjä ja taitoa opastaa lasta käsittelemään mediasta heränneitä tunteita, tietoa turvallisen mediakäytön kysymyksistä sekä ymmärrystä mediamaailman vaikutuksesta arjessa.

Mediakasvatuksen materiaaleissa ja koulutuksessa erittäin tärkeinä sisältöalueita pidettiin lasten suojelemiseen liittyvien aiheiden käsittelyä, pedagogista tukea arjen kasvatustyöhön, mediakasvatuksen konkreettisia työtapoja ja käytännön ohjausta mediavälineiden käyttöön.

Kuntien varhaiskasvatuksen suunnittelun tueksi suunnatut aineistot tunnettiin paremmin kuin muut materiaalit. Useampi kuin kaksi viidestä tuntee hyvin opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeessa tuotetun Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -julkaisun (2007). Kuntien yksikkötasolle suunnatut materiaalit eivät ole kovin tunnettuja. Useampi kuin kaksi viidestä kuitenkin tuntee opetus- ja kulttuuriministeriön Mediamuffinssi-hankkeen materiaalipaketin.

Vastaajista valtaosa arvioi, ettei varhaiskasvatuksen mediakasvatuksen edistämiseksi ole toteutettu riittävästi toimenpiteitä kunnassa. Parhaina keinoina tilanteen kohentamiseksi pidettiin henkilökunnan koulutusta ja mediakasvatuksen huomioimista kunnan varhaiskasvatuksen suunnittelussa.

Tulosten lisäksi Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa -selvitys sisältää puheenvuorot, jossa avataan kunnallisen mediakasvatussuunnitelman syntyä sekä paneudutaan varhaiskasvatusyksikön mediakasvatustyön kehittämiskokemuksiin.

Etusivu Julkaisut