Tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatus on yrittäjyyttä ammatinharjoittamisena huomattavasti laajempi käsite. Yrittäjyyskasvatus käsitteenä kattaa myös yrittäjyyyskoulutuksen. Se pitää sisällään sekä aktiivisen ja oma-aloitteisen yksilön, yrittäjämäisen oppimisympäristön, koulutuksen ja yrittäjyyttä tukevan toimintaverkoston yhteistyön että yhteiskunnan aktiivisen ja yrittäjämäistä toimintaa tukevan politiikan. Yrittäjyyskasvatuksen tuloksena syntyy yritteliäisyyttä kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja myös yritys­toiminnan vahvistumista ja uutta yritys­toimintaa.

Yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja korkeaan osaamiseen.

Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja -taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisella ­asteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri ja toimintatapa toteutuvat parhaimmillaan yhteistyössä toimintaympäristön kanssa kullekin koulutustasolle asetettujen yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti.

Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa painottuvat eri koulutusasteiden, työ- ja elinkeinoelämän, järjestöjen, hallinnollisten ja poliittisten päätöksentekijöiden sekä kotien kanssa tehtävä verkostoyhteistyö. Näissä verkostoissa kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta vahvistuvat. Siten myös oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten kanssa. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien.

Suuntaviivat on laadittu laajassa yhteistyössä eri yrittäjyystoimijoiden kanssa. Mukana ovat olleet opetusministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalous­ministeriö, Opetushallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, Keskuskauppakamari, Elinkeino­elämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Maataloustuottajain keskusliitto MTK, Suomen Kunta­liitto, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT, Suomen 4H-liitto, Kerhokeskus-koulutyön tuki, Nuori Yrittäjyys, Suomen uusyrityskeskukset, Nuorkauppakamarit, ­Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Turun yliopiston normaalikoulu sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Nyt käsillä olevat suuntaviivat on tarkoitettu ­suosituksiksi oheisen kuvion 1 mukaisille yrittäjyys­kasvatuksen kehittämisen verkostoille. Yrittäjyys­kasvatuksen kehittämisen ­tahtotila ­vuonna 2015 ­kuvataan luvussa 2.