Tiivistelmä

Opetusministeriö asetti 1.2.2008 valmisteluryhmän laatimaan ehdotusta vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaksi vuosille 2008–2012. Työssä tuli hyödyntää Koulutuksen arviointneuvoston laatimia vapaata sivistystyötä koskevia arviointeja sekä toimia yhteistyössä alan valtakunnallisten keskusjärjestöjen kanssa. Valmistelutyö perustuu valtioneuvoston joulukuussa 2007 hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Valmisteluryhmä jätti työstään 6.10.2008 väliraportin, josta järjestettiin valtakunnallinen palauteseminaari sekä pyydettiin keskeisten tahojen lausunnot. Loppuraportti sisältää 1) kuvauksen vapaan sivistystyön lainsäädännöstä, rahoituksesta, oppilaitos-rakenteesta, opetustarjonnasta, opiskelijamääristä, opetushenkilökunnasta ja tutkimustoiminnasta sekä vastaavasta toiminnasta Pohjoismaissa ja Euroopassa 2) katsauksen vapaan sivistystyön kannalta merkittävistä toimintaympäristön muutoksista, 3) yhteenvedon vapaan sivistystyön nykytilaa ja vaikuttavuutta koskevien arviointien ja tutkimusten tuloksista, 4) valmisteluryhmän näkemykset vapaan sivistystyön tilasta ja kehittämistarpeista (= kehittämisohjelma) sekä 5) suunnitelman kehittämisohjelman toimeenpanosta kaudella 2009-2012.

Valmisteluryhmä esittää vapaan sivistystyön lainsäädäntöön uudistuksia. Tarkoituksena on uudistaa vapaan sivistystyön tarkoituksen ja tavoitteiden määrittelyä yhteiskunnan muutoksia ja julkisen rahoituksen piiriin kuuluvaa toimintaa vastaavaksi. Tehtävissä korostuvat jatkossa mm. globaali ajattelu ja monikulttuurisuus. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien asemaa vahvistetaan. Lakiin esitetään lisättäväksi myös vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä sekä muuta yhteistyötä koskeva velvoite. Rahoitusjärjestelmän perusta olisi jatkossakin lakisääteinen laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää esitetään uudistettavaksi asteittain perusrahoituksesta sekä laatu- ja kehittämisrahoituksesta muodostuvaksi. Perusrahoituksen määräytymis-perusteita uudistetaan niin, että ne nykyistä paremmin pystyvät ottamaan huomioon vapaan sivistystyön tehtävien moninaisuuden sekä haastavien kohderyhmien erityiskustannukset. Laatu- ja kehittämisrahoituksella tuetaan kasvavien koulutustehtöävien hoitoa sekä koulutuksellisen tasa-arvon totetumista. Rakenteellisen kehittämisen ohjelma esitetään toteutettavaksi vuorovaikutteisena prosessina vuosina 2009–2012. Sen tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kehittämisohjelman toimeenpano alkaisi vuoden 2010 alusta lähtien ja sen valmistelu käynnistyisi kevään 2009 aikana. Valmisteluryhmä esittää, että HE vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annettaisiin eduskunnalle syysistuntokaudella 2009. Valmisteluryhmä esittää valtion talousarvioon vuodesta 2010 lähtien lisävoimavaroja ehdotetun uuden rahoitusmallin käyttöönoton sekä ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelman toimeenpanon tukemiseen.

-------

Vapaasta sivistystyöstä annettu laki on sekä toiminta- että rahoituslaki. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on tällä hetkellä 339: kansansalaisopistoja 206, kansanopistoja 88, kesäyliopistoja 20, liikunnan koulutuskeskuksia (urheiluopistoja) 14 ja opintokeskuksia 11. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain lähes miljoona henkilöä. Vuonna 2008 ilmestyneet tutkimuksen mukaan vaikutukset koetaan hyvin myönteisiksi: opiskelun katsotaan lisäävän hyvinvointia, osaamista, itseluottamusta ja yhteisöllisyyttä. Vapaan sivistystyön rahoitus valtion talousarviossa on yhteensä 181,5 milj. euroa, josta 12,5 milj. euroa on eri tyyppisia avustuksia. Rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta ja opiskelijamaksuilla on tärkeä rooli kustannusten hoidossa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset saavat vuositasolla noin 2,8 milj. euroa opintoseteliavustuksia, joilla voidaan jättää perimättä tai alentaa mm. työttömien, maahanmuuttajien, opinnollista kuntoutusta tarvitsevien ja eläkeläisten opintomaksuja.