Tiivistelmä

Opetusministeriö asetti 19.3.2008 saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) aloitteesta virkamiesryhmän, jonka tehtävänä oli saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain (545/1993) ajantasaistaminen ja uudistaminen. Työryhmä katsoo, että:

Koulutuskeskuksen tarkoitus alueen ammatillisen koulutuksen sekä saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien erityistehtävien hoitajana on edelleen ajantasainen. Saamelaisten kulttuuriset ja kielelliset oikeudet puoltavat sitä, että koulutuskeskus säilyy jatkossakin opetusministeriön toimialaan kuuluvana valtion oppilaitoksena. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hallintomallista ja toiminnasta on jatkossa pääosin voimassa mitä muuallakin lainsäädännössä mm. ammatillisen koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja hallinnon järjestämisestä. Hallituksen esityksen valmistelu koulutuskeskuksen laista käynnistetään ja tavoitteena on antaa esitys kevätkauden 2009 aikana. Koulutuskeskuksen perusrahoitus muodostuu jatkossakin valtion rahoituksesta. Lainsäädäntöön ei oteta enimmäis- tai vähimmäisrajoja koulutusmuotojen suhteen.

Koulutuskeskuksen nykyiset toiminnot yleissivistävän aikuiskoulutuksen ja saamen kielen (pohjoissaame, inarin- ja kolttasaame) ja kulttuurin koulutuksen tarjoajana ovat tärkeitä elinkeinojen ja kulttuurin säilyttämisen ja uusien muotojen kehittämisen kannalta. Uudistettavassa lainsäädännössä luovutaan termistä “yleissivistävä aikuiskoulutus”, koska termi on vanhentunut ja epäselvä nykylainsäädännössä. Lainsäädännössä koulutuskeskuksen tehtäväksi säädettäisiin saamen kielen ja kulttuurin koulutus ja tällä tarkoitetaan mm. koulutuskeskuksen nykyistä yleissivistävää aikuiskoulutusta, jota on järjestetty pitkinä linjoina sekä saamen kielen ja kulttuurin kurssimuotoista koulutusta.

Saamen kielen ja kulttuurin koulutus voidaan tulkita laajasti pitäen sisällään mm. kielen, saamenkäsityön (duodji), taiteen, sanataiteen, musiikin ja kulttuurin tuottamisen koulutuksen. Koulutuksen enimmäismäärän säätelystä luovutaan ja koulutuksen volyymistä sovitaan vuosittain Opetushallituksen kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa. Sekä saamelaisten että muiden ryhmien saamen kielen ja kulttuuriin osaamistarve ja saamelaisten asuminen myös kotiseutualueen ulkopuolella puoltavat sitä, että koulutuskeskus voi jatkossa toimia saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen antajana valtakunnallisesti, erityisesti omaehtoisesti hankittavina verkko-opintoina.

Työryhmä on selvittänyt miten koulutuskeskus voi tukea perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten saamen kielen ja saamenkielistä opetusta. Laissa voisi olla nykyistä laajempi oikeus saamen kielen opetusmateriaalin ja saamen kielen opetukseen liittyvän verkkomuotoisen tukitoiminnan harjoittamiseen, jolloin sen voisi katsoa koskevan myös perusopetusta. Toiminnassa olisi samankaltaisuutta esim. Kotiperuskoulun ja LukiMat -verkkopalvelun kanssa. Voimassa oleva lukiolainsäädäntö mahdollistaa saamenkielen opetuksen hyväksilukemisen myös verkkomuotoisesti toteutettuna. Työryhmä pitää kannatettavana mm. vähemmistövaltuutetun tekemää esitystä saamen kielen elvytysohjelman laatimisesta.

Sámi oahpahusguovddáža doaibma, sajádat ja láhkaásaheapmi

Čoahkkáigeassu

Oahpahusministeriija ásahii 19.3.2008 Sámi oahpahusguovddáža (SOG) álgaga geažil virgealmmáibargojoavkku, man bargun lei Sámi oahpahusguovddážis addojuvvon lága (545/1993) buktima áigedássái ja ođasmahttima.
Bargojoavku oaidná, ahte:

Oahpahusguovddáža ulbmil guovllu ámmátlaš skuvlejumi sihke sámegiela ja sámegillii ja -kultuvrii gulli erenomášdoaimmaid dikšojeaddjin lea ain áigeguovdil. Sápmelaččaid kultuvralaš ja gielalašrievttit beáluštit dan, ahte oahpahusguovddáš seailu ain boahtteáiggisge oahpahusministeriija doaibmasuorggi vuollásažžan ja stáhta oahppolágádussan. Sámi oahpahusguovddáža hálddahusmálles ja doaimmain lea váldoosiin fámus ain dat maid earáge láhkaasaheamis ee. ámmátlašskuvlejumis, ámmátlašrávesolbmuidskuvlejumis, oahpaheaddjiid gelbbolašvuođagáibádusain ja hálddahusa ordnemis lea ásahuvvon. Ráđđehusa evttohus oahpahusguovddáža lágaođasmahttimis álggahuvvo ja ulbmilin lea addit ráđđehusa evttohusa giđđabaji 2009 áigge. Ohapahusguovddáža vuođđoruhtadeapmi čoggo boahtteáiggisge stáhta ruhtadeamis. Láhkaásaheami oktavuođas ii addojuvvo mearrádusat eánemustá dahje unnimusta skuvlejumihámiid ektui.

Oahpahusguovddáža dálá doaimmat dábálaščuvgehusa rávesolbmuide addii skuvlejumi ja sámegiela (davvi-, anáraš ja nuortalašgiela) ja kultuvrra ja skuvlejumi fálliin leat dehálaččat ealáhusaid ja kultuvrra seailluheami ja ođđa hámiid ovddideami geažil. Lága ođasmahttima oktavuođas luhppojuvvo tearbmas ”dábálaš čuvgehusa addii skuvlejumis rávesolbmuide” dasgo tearbma lea buorasmuvvan ja eahpečielggas dálá áiggi láhkaásaheamis. Láhkaásaheami oktavuođas oahpahusguovddáža doaibman mearriduvvo sámegiela ja kultuvrra skuvlen ja dáinna oaivvilduvvo ee. oahpahusguovddáža dála dábálaščuvgehusa rávesolbmuide addii skuvlejumi, mii lea ordnejuvvon guhkkeslinjá sihke sámegiela ja kultuvrra gursahápmásaš skuvlejupmin.

Sámegiela ja kultuvrra oahpahus lea vejolaš meroštallat viidádit nu ahte dat doallá sisttis ee. giela, duoji, dáidaga, sátnedáidaga, musihka ja kultuvrra buvtadeami skuvlejumi. Skuvlejumi eanemustá mearrádusas luhppojuvvo ja skuvlejumi volymas sohppojuvvo jahkásaččat Oahpahusráđđehusain boađusráđđádallamiin. Sihke sámiid ahte eará joavkkuid sámegiela ja kultuvrra máhttindárbbut ja sámiid ássan maiddái sámeguovllu olggobealde bealuštit dan, ahte oahpahusguovddáš sáhttá boahtteáiggis doaibmat sámegiela ja kultuvrra addiiskuvlenlágádussan olles riikka dásis, erenomášit eaktodáhtolaččat skáhppojuvvon fierbmeoahpahussan.

Bargojoavku lea čielggadan mo oahpahusguovddáš sáhttá doarjut vuođđooahpahusa ja nuppi dási oahppolágádusaid sámegiela ja sámegielatoahpahusas. Lágas sáhtášii leat viidásut vuoigatvuohta go dálá lágas lea mearriduvvon sámegielat oahpahusmateriála ja sámegiela oahpahussii guoskki fierbmis dáhppáhuvvi doarjjadoaibma, dalle dan sáhtášii jurddašit guoskat maiddái vuođđooapahusa. Doaimmas livččii sullasašvuohta ovdam. Kotiperuskoulu ja LukiMat -fierbmebálvalusaiguin. Fámus leahkki logahatláhkamearrádus addá vejolašvuođa sámegielat oahpahusa buorrinlohkama maiddái fiermmis addojuvvon oahpahusas. Bargojoavku guottiha ee. vehádatáššeolbmá evttohusa sámegiela ealaskahttinprográmma dahkama.