Tiivistelmä

Opetusministeriö asetti 11.1.2000 Kulttuuriperinnön digitointityöryhmän (KULDI) osana valtioneuvoston Sisältötuotanto-hanketta. Työryhmässä ovat olleet edustettuina museot, arkistot ja tieteelliset kirjastot. Työryhmän tehtävänä on ollut edistää kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitoitujen aineistojen saatavuutta tietoverkon kautta ja tätä aineistoa hyödyntävän sisältötuotannon syntymistä. Toimeksiannon ulkopuolelle ovat jääneet äänitteet, joiden pelastamiseksi on laadittava mahdollisimman nopeasti oma digitointisuunnitelma.

KULDI-työryhmä on koonnut tähän strategiaan näkemyksensä siitä, miten tietoyhteiskunta luo uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön käytölle ja miten aineistojen digitointia ja saatavuutta pitäisi valtiovallan toimenpitein edistää.

Kulttuuriperinnön digitoinnin nykytila

Museoiden kokoelmista on sähköisesti luetteloitu noin 20%, taidekokoelmista noin 80% ja luonnontieteellisistä kokoelmista noin 10%. Valokuvien tietoja on luetteloitu hakujen piiriin 10%, ja kuvakokoelmista on digitoitu noin 5%. Digitoituja aineistoja on huomattavasti vähemmän kuin sähköisesti luetteloituja aineistoja. Yliopistokirjastoilla on noin 85-prosenttisesti yhteisluetteloidut tietokannat kokoelmistaan, mutta kokoelmien digitointiaste on alle prosentin. Useilla arkistoaineistoja säilyttävillä laitoksilla on kokoelmistaan luettelotietokantoja, mutta vain murto-osa asiakirja-aineistoista on digitoitu.

Aineistojen asiasanoitus ei muistiorganisaatioiden kesken ole riittävän yhdenmukaista, jotta tiedonhaku onnistuisi nykyisin menetelmin. Ongelmana on ollut myös koordinoinnin puute. Myös pitkäaikaissäilytykseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen on kaikkia digitoituja aineistoja koskeva haaste.

Kulttuuriperintöön kuuluvista ääniteaineistoista suuri osa on tuhoutumiselle alttiina. Ääniteaineistojen säilymisen edellytyksenä on, että ne saadaan digitoitua ja että digitoitujen aineistojen säilytys ja konvertointi voidaan turvata tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla.

Kulttuuriympäristöihin voidaan sisällyttää eri ikäiset muinaisjäännökset, rakennukset ja rakenteet, edellisiä laajemmat maisemat ja rakennetut ympäristöt sekä kulttuurivaikutteinen luonnonympäristö. Kulttuuriympäristön digitointiin liittyvien kysymysten ratkaiseminen edellyttää museoiden yhteistyötä ympäristöhallinnon ja kuntien kanssa.

Visio 2010

Vuoteen 2010 mennessä keskeinen museoissa, arkistoissa ja kirjastoissa oleva
kulttuuriperintö on digitoitu priorisointisuunnitelmien mukaisesti.

Aineistot ovat tietoverkkojen kautta kaikkien ulottuvilla, ja ne edistävät kansakunnan sivistysperinnön saatavuutta ja tunnettuutta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kulttuuriperintöaineistot muodostavat merkittävän voimavaran
tutkimukselle, opetukselle ja sisältötuotannolle.

Strategiset tavoitteet

• Kulttuuriperinnön digitoinnin toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä huomattavasti suurempaa taloudellista panostusta sekä valtion pitkäaikaista ja pysyvää rahoitusta riittävän henkilöstön, laitteiden ja ohjelmistojen hankkimiseksi.
• Keskeinen kulttuuriperintö saatetaan tietoverkkojen kautta kaikkien ulottuville. Näin kansalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet tutustua omaan kulttuuriperintöönsä ja saada luotettavaa tietoa riippumatta asuinpaikastaan ja varallisuudestaan.
• Jotta digitoitu kulttuuriperintö säilyy kaikkien vapaasti käytettävissä olevana kansallisomaisuutena, tulee museoissa, arkistoissa ja kirjastoissa olevan aineiston digitointi tapahtua julkisin varoin. Julkisin varoin digitoidut aineistot tuodaan maksuttomasti verkon kautta kaikkien saataville.
• Kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja digitoinnista vastuussa olevien laitosten toimintaedellytykset turvataan. Hankkeiden koordinointia, edistämistä ja yhteistyötä varten nimetään museoiden, arkistojen ja kirjastojen tiedonhallinta- ja digitointikeskukset.
• Aineistojen käytön mahdollistamiseksi kehitetään toimivia tekijänoikeudellisia ratkaisuja.
• Valtiovalta edistää julkisten tietovarantojen saatavuutta sekä julkisen digitiedon esitysmuotoja ja tuotteistamista.

Innovatiivisuus ja työllistävyys

Kulttuuriperintö luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Aineistojen käytettävyyden ja näkyvyyden parantamiseksi museoiden, arkistojen ja kirjastojen tavoitteena on saada merkittävä määrä aineistoja digitoiduksi ja yhteishaun piiriin.

Muistiorganisaatioiden sisältöasiantuntemus on yhdistettävä tekniseen osaamiseen. Osaamista voidaan keskittää tiedonhallintakeskuksiin ja ostaa yksityiseltä sektorilta. Yhteistyö lisää uudenlaista yritystoimintaa ja edistää innovatiivisia ratkaisuja.

Digitoinnilla on pitkäkestoinen työllistävä vaikutus. Muistiorganisaatioiden palvelukseen on saatava uudenlaista koulutettua henkilökuntaa tekemään laadukasta, tehokasta ja pitkäjänteistä digitointityötä. Digitointi tarjoaa työtä eri puolilla maata kattavan kulttuurilaitosverkostomme ansiosta.

KULDIn arvio on, että panostamalla digitointiin vuositasolla 5 miljoonaa euroa valtion budjettivaroja, saataisiin työ viisivuotiskauden aikana tehdyksi niin pitkälle, että kulttuuriperintöön liittyvää keskeistä aineistoa olisi verkossa näyttävästi tarjolla opetuksen, tutkimuksen ja suuren yleisön käytettäväksi.

Saavutettavuus ja tasa-arvo

Kulttuuriperinnön digitoinnilla parannetaan tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta. Asuinpaikasta riippumatta on kaikille kansalaisille varmistettava tasa-arvoinen mahdollisuus ajantasaiseen ja luotettavaan tiedonsaantiin.

EU:n toimesta on toistuvasti korostettu julkisen tiedon saatavuuden merkitystä. Käyttäjien näkökulmaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakujärjestelmiä kehitettäessä. Tavoitteeksi on asetettava julkisella rahoituksella toteutettava yhteinen hakujärjestelmä.

Sivistys ja hyvä elämä

Kulttuuriperintö on keskeisessä asemassa rakennettaessa kansalaisille edellytyksiä hyvään elämään. Se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kiinnittyä ajassa ja paikassa, luo viitekehyksen hänen toiminnalleen ja antaa arvoperustan hänen elämälleen. Kulttuuriperintö on sivistyksen perusta, jonka moninaisuuden säilymisestä on huolehdittava.

Muistiorganisaatioissa on oltava osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä, joka tuottaa laadukasta tietoa yhteiskunnan ja kansalaisten käyttöön. Erityisen huomion kohteena ovat lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. Kaikilla koulutuksen tasoilla on oltava käytössä korkealaatuisia digitaalisia oppimateriaaleja. Muistiorganisaatioiden yhteistyöllä varmistetaan kansakunnan sivistysperinnön siirtäminen tuleville sukupolville.

Toimenpide-ehdotukset

Aineistojen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi valtio

• osoittaa 5 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana aineistojen digitoinnin toteuttamiseen museoiden, arkistojen ja kirjastojen priorisointisuunnitelmien mukaisesti
• osoittaa riittävät resurssit museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitointikeskuksille, jotka hoitavat hankkeen koordinoinnin
• turvaa digitoinnin jatkuvuuden julkisin varoin ensimmäisen viisivuotiskauden jälkeen
• tukee muistiorganisaatioiden yhteisen hakujärjestelmän kehittämistä. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään museoiden yhteinen hakujärjestelmä, Suomen museot -online, täydentämään kirjastojen ja arkistojen olemassa olevia järjestelmiä
• edistää joustavien, aineistojen käytön mahdollistavien tekijänoikeudellisten käytäntöjen syntymistä ja henkilötietolainsäädännön tarkoituksenmukaisten tulkintojen aikaansaamista
• turvaa resurssit digitoitujen aineistojen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisemiseksi
• käynnistää erillisrahoituksella (400 000 euroa viiden vuoden ajan) tuhoutumassa olevien ääniteaineistojen digitoinnin keskeisten toimijoiden yhteistyöprojektina.

Muistiorganisaatiot sopivat yhteistyössä

• luettelointisuunnitelmien tekemisestä ja aineistojen priorisoinnista
• hyvien käytäntöjen levittämisestä
• yhteistyön vakiinnuttamisesta
• kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tallentamisesta ja hakujärjestelmien kehittämisestä yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa
• yhteisten standardien, asiasanoituksen ja yhteensopivien ohjelmistojen kehittämisestä ja käyttöönotosta.

Sisältötuotannon ja työllisyyden edistämiseksi

• muistiorganisaatiot lisäävät koululaitoksen kanssa yhteistyötä, jonka tavoitteena on korkealaatuisten digitaalisten oppimateriaalien tuotanto
• valtio tukee henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä peruskoulutuksen kehittämistä uusia tarpeita vastaaviksi
• valtio tukee digitointiin liittyvän yritystoiminnan ja kotimaisen digitaalisen sisältötuotannon syntymistä
• muistiorganisaatiot kehittävät uusia tulorahoitteisia toimintamalleja yhteistyössä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa
• työvoimaviranomaiset luovat edellytykset kouluttaa vaikeasti työllistettäviä henkilöitä digitoinnin edellyttämiin erilaisiin tehtäviin
• muistiorganisaatiot hyödyntävät tehokkaasti EU:n tarjoamia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.