Yhteystiedot ja asiointi

Palaute virtuaalivirkamiehelle

Tiivistelmä

Valtion taideteollisuustoimikunta kiinnitti huomiota vuonna 1997 suomalaisen muotoilun kehittämiseen ja sen aseman vahvistamiseen tekemällä aloitteen kansallisen muotoilupoliittisen ohjelman laatimiseksi. Samanaikaisesti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra valmisteli laajaa selvitystä muotoilun nykytilasta ja sen kehittämisestä. Sitran raportti "Muotilu etu I ja II" valmistui syksyllä 1998. Näiden kahden hankkeen pohjalta opetusministeriö aloitti kansallisen muotoilupoliittisen ohjelmatyön valmistelun joulukuussa 1998.

Ohjelmatyön tarkoituksena on ollut asettaa yhteiset tavoitteet julkisen vallan, elinkeinoelämän ja muotoilukentän eri osapuolten toimenpiteille. Näillä luodaan edellytykset muotoilun laadun kohottamiselle, sen tarjoamien mahdollisuuksien laaja-alaiselle hyväksikäytölle kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisessa sekä ympäristön laadun ja omaleimaisen kansallisen kulttuurin vahvistamisessa.

Ohjelmatyön sisältöä määrittää myös Paavo Lipposen II hallituksen hallitusohjelma. Ohjelmassa todetaan, että "hallitus laatii muotoilupoliittisen ohjelman, jossa muotoilu nähdään kansallisen innovaatiojärjestelmän osana". Muotoilupoliittisen ohjelman lähtökohtana onkin juuri muotoilun mahdollisuuksien tunnistamisessa uusien tuotannollisten ja liiketoiminnallisten innovaatioiden lähteenä sekä sen rooli strategisen tuotekehityksen yhteydessä. Suomella on kaikki edellytykset vahvistaa asemaansa edelläkävijämaana, jossa korkeaan teknologiaan yhdistyy muotoilun innovatiivinen hyödyntäminen arvoketjun eri vaiheissa.

Muotoilu on aina luovaa työtä. Tulevaisuudessa luovuudella tulee olla nykyistä laajempi kontaktipinta ympäröivään yhteiskuntaan. Kehityksen syklien nopeutuessa uusien teknologieoiden ja globaalitalouden johdosta yhteiskunta kaipaa uutta ja osaamista innovaatiivisesti hyödyntävää ajattelua. Tutkijoiden mukaan talouden seuraavalle kehitysvaiheelle on tunnusomaista kasvava kulttuuristen merkitysten vaihdanta, symbolituotanto ja elämysteollisuus. Muotoilun ydinosaaminen liittyy keskeisesti näihin seikkoihin.

Paljon puhuttu yhteiskunnan rakennemuutos on tullut visiotasolta arkipäiväksi. Luovaa ongelmanratkaisua edustava muotoilu voi tukea elinkeinoelämämme kilpailukykyä, tukea sen rakenteen monipuolistumista ja luoda pohjaa laadukkaalle ja korkeatasoiselle ympäristölle.

Muotoilu liittyy osaamisintensiivisiin palvelualoihin. Näiden alojen osalta hallitus-ohjelmassa on maininta toimenpideohjelmasta, jolla alojen vientikilpailukykyä vahvistetaan. Muotoiluohjelmassa painotetaankin muotoilupalveluiden kehittämistä, niiden kilpailukyvyn parantamista sekä muotoiluosaamisen vientiä kansainvälisille markkinoille. Ohjelmassa tarkastellaan muotoiluun liittyen myös korkeatasoisen käsityön mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseksi.

Muotoiluohjelman lähtökohtana toimenpidetasolla on olemassa olevien monipuolisten toimintojen sisällöllinen kehittäminen ja selkeyttäminen. Keskeisessä roolissa on muotoilualan koulutus ja tutkimus, elinkeinoelämällä ja yrityksille palveluita tarjoavat tahot sekä muotoilun edistämisestä ja esittelystä vastaavat organisaatiot. Ohjelman tavoitteena on toimijoiden yhteistyön lisääminen käytännön tasolla ja osaamisen tason nostaminen.

Muotoilupoliittisen ohjelman kirjoittajaksi opetusministeriö nimesi FL Pekka Saarelan. Hänen tukenaan on ollut monipuolinen asiantuntijoiden ryhmä, jossa ovat olleet edustettuina julkinen sektori, elinkeinoelämä ja muotoilukenttä. Ohjelmatyötä ohjanneeseen johtoryhmään ovat kuuluneet vuorineuvos Krister Ahlström, johtaja Rauno Anttila, konsernijohtaja Tapio Hintikka, tekstiilitaiteilija Vuokko Isaksson, johtaja Arvo Jäppinen, professori Veikko Kamunen, filosofian tohtori Pekka Korvenmaa, teollinen muotoilija Hannu Kähönen, professori Raimo Nikkanen, johtaja Hannele Pohjola, koulutusjohtaja Liisa Tiirola-Santala, valtiosihteeri Jukka Valtasaari, rakennusneuvos Matti Vatilo, kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja keraamikko Karin Widnäs. Ohjelmatyön valmisteluun nimettyyn projektiryhmään ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Antti Hautamäki, erikoistutkija Mauno harmo, sisustusarkkitehti Markku Kosonen, johtaja Harri Malmberg,  kulttuuriasianeuvos Kari Poutasuo ja rehtori Yrjö Sotamaa. Puheenjohtajana ryhmissä on toiminut kansliapäällikkö Vilho Hirvi.

Ohjelmatyöhön liittyi kevään aikana järjestetyt työseminaarit, joissa asiantuntijoiden johdolla tarkasteltiin kansallisen muotoilujärjestelmän kehittämistä eri tahoilta. Ohjelman laadinnassa on kuultu muotoilijayhteisön, muotoilutoimistojen ja näiden asiakasyritysten edustajia. Samoin ohjelmatyön aikana on analysoitu muiden valtioiden muotoiluohjelmia sekä muotoilun tulevaisuuden vaihtoehtoihin liittyviä tutkimuksia.

Opetusministeriön määräämänä puheenjohtajana kiitän Pekka Saarelaa, joht- ja projektiryhmän jäseniä sekä ohjelmatyötä kommentoineita asiantuntijoita aktiivisesta ja innostuneesta yhteistyöstä. Ohjelmatyön eri vaiheet ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että eri tahoilla on vilpitön halu kehittää Suomesta muotoiluosaamisen ja sen hyödyntämisen johtava maa.